Eduskunnan puhemiehelle
Suomen AV-tuotantokannustin on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien. AV-tuotantokannustin on edistänyt merkittävästi audiovisuaalisen alan kasvua, kansainvälistymistä ja työllisyyttä Suomessa. Kannustimen avulla Suomeen on tuotu useita kansainvälisiä tuotantoja, kuten Dual, Sisu ja Rebellion ja Suomessa on toteutettu monia kansainvälisiä yhteistuotantoja ja siten edistetty maamme kulttuurivientiä. Tuotantokannustimen vaikutus tuotantotoiminnan lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen on ollut kiistaton.
Vuoden 2025 alusta AV-alan tuotantokannustimeen tehdyt kriteerien kiristykset ovat heikentäneet merkittävästi suomalaisten AV-alan toimijoiden kilpailukykyä. Nykyiset ehdot sulkevat käytännössä pois pieniä ja keskisuuria tuotantoja, mikä johtaa siihen, että myös kotimaiset tuotannot siirtyvät ulkomaille. Tämä tarkoittaa suoraa liikevaihdon, osaamisen ja verotulojen menetystä Suomelle sekä kotimaisen palvelukentän kaventumista. Samalla Suomen houkuttelevuus kuvaus- ja tuotantomaana on heikentynyt, kun kokonaisuus ei enää ole kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Tilannetta kärjistää se, että naapurimaat, kuten Viro ja Liettua, ovat kehittäneet omia tuotantokannustimiaan selvästi kilpailukykyisemmiksi. Näissä maissa kannustinprosentit ovat korkeammat ja järjestelmät hallinnollisesti kevyitä ja ennakoitavia, jotka ovat tuotannoille ratkaisevan tärkeitä rahoitus- ja tuotantopäätöksiä tehtäessä. Tämän seurauksena investoinnit, työpaikat ja osaaminen valuvat Suomesta maihin, joissa kannustinmekanismi on yksinkertainen, tehokas ja taloudellisesti houkutteleva.
Nykyisessä markkinatilanteessa ulkomaisen rahoituksen osuus on kotimaisille draamasarjoille usein vaikeasti saavutettavissa, ellei tuotanto ole pääosin englanninkielinen. Tämä rajoittaa joidenkin hankkeiden houkuttelevuutta kotimaisille tilaajille ja voi johtaa siihen, että tuotantoyhtiö joutuu luopumaan immateriaalioikeuksistaan (IP) liian edullisesti ulkomaisille tahoille rahoituksen saamiseksi. AV-alan rahoitusrakenteen muutokset sekä Suomessa että kansainvälisesti kuitenkin osoittavat, että järjestelmää olisi syytä kehittää, jotta se vastaisi paremmin sekä kansainvälisen että kotimaisen tuotantotoiminnan tarpeisiin.
AV-tuotantokannustin on osoittanut toimivuutensa kansainvälisten tuotantojen houkuttelussa. Nyt olisi tärkeää laajentaa sen vaikuttavuutta siten, että se tukee myös kotimaisten, vientikelpoisten sisältöjen kehittämistä ja tuotantoa muuttuneessa markkinaympäristössä, sekä suomalaisen AV-vientipotentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.
Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että hallitus ottaisi kantaa AV-tuotantokannustimen asetuksessa myös rahoituksen kriteereihin. Tässä tilanteessa sillä on erityinen merkitys, kun luovilta aloilta haetaan kasvua, että AV-tuotantokannustin on kilpailukykyinen kilpailijamaihin verrattuna.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että Business Finlandin AV-tuotantokannustimen kriteerejä muutetaan kilpailukykyisemmäksi niin, että minimibudjetti- ja vähimmäiskulutusvaadetta lasketaan?