Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisaluelain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisaluelakia.

Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännökset, joiden nojalla osakaskuntien kokouksiin olisi mahdollista osallistua myös etänä, tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Lisäksi selkeytettäisiin lain terminologiaa ja erityisesti osakaskunnan kokousta koskevaa sääntelyä. Laissa oleviin viittaussäännöksiin tehtäisiin myös muussa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten edellyttämiä teknisiä muutoksia.

Esitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta yhteisaluelain uudistamisesta osakaskuntien yhdistämistoimitusten edistämiseksi, etäkokousten mahdollistamiseksi ja osakkaiden tasapuolisen kohtelun parantamiseksi.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2026.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksen valmistelun taustalla on pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan yhteisaluelakia uudistetaan osakaskuntien yhdistämistoimitusten edistämiseksi, etäkokousten mahdollistamiseksi ja osakkaiden tasapuolisen kohtelun parantamiseksi. Kiinteistörekisteriin merkittyjen kalastusoikeuksien omistajien omaisuuden suojaa vahvistetaan. Hallituksen esityksen keskeisimpänä ehdotuksena on hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaisesti muuttaa yhteisaluelakia siten, että laki mahdollistaa jatkossa yhteisaluelaissa tarkoitettujen osakaskuntien kokouksiin osallistumisen etäyhteyksiin perustuen. Lisäksi yhteisaluelain sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi selkeämmäksi ja yhdenmukaisemmaksi. Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitettävin muutoksin.

Suomessa on yhteensä yli 40 000 yhteistä aluetta siten, että sekä maa- että vesialueilla on noin 20 000 yhteistä aluetta. Ensimmäinen yhteisaluelaki säädettiin jo vuonna 1940. Nykyistä vuoden 1989 yhteisaluelakia on uudistettu laajemmin viimeksi vuonna 2000. Erityisesti vesien yhteisomistuksella on Suomessa pitkä historia. Suomen pinta-alasta merialuetta on noin 13 prosenttia ja sisävesiä on runsaat 10 prosenttia, ja sisävesistä suurin osa eli noin 80-90 prosenttia on yhteisomistuksen piirissä. Yhteisaluelaissa tarkoitetut osakaskunnat päättävät kalastuslain 5 §:n nojalla myös yhteisen vesialueen osakkaan oikeudesta kalastaa vesialueella. Koska osakaskunnat ovat keskeinen toimija vesialueiden ja kalakantojen hoidossa, osakaskuntien toiminnalla ja aktiivisuudella on välillisesti vaikutusta myös kalakantojen hyvinvointiin. Maa- ja metsätalousvaliokunta painottaa hallituksen esityksen mukaisesti, että aktiiviset ja toimivat osakaskunnat mahdollistavat kalakantojen kestävän käytön ja hoidon, mikä turvaa elinkeino- ja virkistyskalastuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kuten edellä on todettu, on hallituksen esityksessä keskeinen muutos voimassa olevaan yhteisaluelakiin nähden etäosallistumisen mahdollistaminen osakaskunnan kokoukseen. Osakkaiden osallistumismahdollisuuksien paranemisen on hallituksen esityksen mukaan nähty vahvistavan omaisuudensuojaa sekä lisäävän osakkaiden aktiivisuutta osakaskunnan toiminnassa, kun kokouksiin osallistuminen on helpompaa myös tilanteissa, joissa osakas asuu kauempana vesialueesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että tämä puolestaan parantaa toisella paikkakunnalla asuvien osakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia osakaskunnan päätöksiin sekä lisää mahdollisten uusien aktiivisten henkilöiden saamista yhteisten asioiden hoitoon. Kokousosallistumisen helpottamisella on näin ollen omaisuuden suojaan liittyvien vaikutusten ohella vaikutuksia myös perustuslain 6 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuuden toetutumisessa osakkaiden kesken.

Yhteisaluelain etäosallistumista koskeva sääntelyehdotus tarkoittaa, että laissa turvataan yksittäisenkin osakkaan osallistumismahdollisuudet etäyhteyksin, kun osakas vaatii etäyhteyksien järjestämistä osakaskunnan kokoukseen. Osakkaan on kuitenkin esitettävä etäyhteyksien järjestämistä koskeva vaatimus kirjallisesti osakaskunnan hoitokunnalle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun ja etäyhteyksin osallistumisen edellyttämät järjestelyt on mahdollista toteuttaa. Vaatimus etäyhteyksien järjestämisestä voidaan hoitokunnan sijaan osakaskunnasta riippuen esittää myös toimitsijalle tai järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen järjestäjälle. Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa sääntelyn täsmentämistä vielä tältä osin, sekä toteaa selvyyden vuoksi, että vaatimusta etäyhteyksien järjestämisestä ei voi enää tehdä sen jälkeen, kun kokouskutsu on lähetetty. Osakkaalla on kuitenkin mahdollisuus vaatia etäyhteyksien järjestämistä kaikkiin tuleviin osakaskunnan kokouksiin, eli vaatimusta ei ole tarpeen rajata koskemaan vain kuluvaa vuotta.

Yhteisaluelain mukaan osakaskunnat voivat olla joko järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä. Käytännössä enemmistö Suomen noin 40 000 osakaskunnasta on järjestäytymättömiä. Osakaskunnan järjestäytyminen tapahtuu siten, että osakaskunta hyväksyy osakaskunnan kokouksessa toimintaansa varten säännöt ja Lupa- ja valvontavirasto vahvistaa ne. Järjestäytymättömyys ei kuitenkaan estä osakaskuntaa toimimasta. Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsumisesta säädetään yhteisaluelain 10 §:ssä. Voimassa olevan lain mukaan kokouksen voi kutsua koolle osakas itse tai hän voi pyytää Maanmittauslaitosta määräämään palveluksessaan olevan virkamiehen huolehtimaan kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä. Säännöksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan ollut rajata osakkaan mahdollisuuksia käyttää kokouksen koolle kutsumisessa apunaan valitsemaansa henkilöä. Tämän selventämiseksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi toinen momentti, jossa säädetään osakkaille mahdollisuus valtuuttaa jokin ulkopuolinen taho, kuten kalatalousalue, kutsumaan järjestäytymättömän osakaskunnan kokous koolle. Ehdotusta on pidetty kannatettavana ja sen on katsottu helpottavan maallikoiden toimintaa lain puitteissa. Järjestäytymättömien osakaskuntien kokousjärjestelyiden helpottaminen voi myös osaltaan edistää osakaskuntien järjestäytymistä, mitä maa- ja metsätalousvaliokunta pitää kannatettavana.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Laki yhteisaluelain muuttamisesta

7 §.

11 §.

18 §.

32 b §.

Pykälään on hallituksen esityksessä ehdotettu lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädetään hoitokunnan mahdollisuudesta järjestää osakaskunnan kokous siten, että osakkaat voivat osallistua kokoukseen tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla eli etäosallistumisesta. Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mukaan hoitokunta voi päättää etäyhteyksien järjestämisestä osakaskunnan kokoukseen osallistumista varten. Järjestäytyneen osakaskunnan kokouksen kutsuu yhteisaluelain 9 §:n mukaan koolle osakaskunnan hoitokunta tai toimitsija. Järjestäytymättömissä osakaskunnissa ei ole hoitokuntaa tai toimitsijaa, joten järjestäytymättömän osakaskunnan koolle kutsumisesta säädetään erikseen yhteisaluelain 10 §:ssä. Tällöin kokouksen järjestäjänä voi olla osakas tai osakkaan valitsema muu henkilö. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että 7 §:n 2 momenttiin lisätään hoitokunnan rinnalle viittaus toimitsijaan ja järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen järjestäjään.

Hallituksen esityksessä pykälään esitetään lisättäväksi myös uusi 3 momentti, jossa säädetään osakkaan oikeudesta vaatia osakaskunnan kokouksen järjestämistä siten, että osakas voi osallistua kokoukseen etäyhteyksien avulla. Hoitokunnan sijaan pykälän 3 momentissa viitataan virheellisesti osakaskunnan hallitukseen. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa 7 §:n 3 momenttia muutettavaksi vastaamaan edellä kuvattua 2 momentin sääntelyä siten, että vaatimus etäkokousmahdollisuudesta on esitettävä kirjallisesti hoitokunnalle, toimitsijalle tai järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen järjestäjälle.

Pykälässä säädetään osakaskunnan kokouksesta tiedottamisesta. Pykälään on hallituksen esityksessä tehty useita viestintätekniikan kehitystä vastaavia muutoksia ja pykälän sääntelyä on selkiytetty. Pykälän 3 momentissa esitetään kokouskutsun toimittamisen määräaika muutettavaksi 21 päivään nykyisen 14 päivän sijaan. Maa- ja metsätalousvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa määräajan muutosta ei ole pidetty perusteltuna, sillä 14 päivän määräaika on osakaskuntien käytännössä ja säännöissä hyvin vakiintunut eikä sen soveltamisesta ole aiheutunut ongelmia. Lisäksi määräajan pidentäminen voi aiheuttaa merkittäviä haasteita oikaisuvaatimusten käsittelylle. Yhteisaluelain 23 a §:n 2 momentin mukaan järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että määräaikaa ei muuteta, jolloin kutsu on toimitettava vähintään 14 päivää ennen kokousta.

Pykälässä säädetään osakaskunnan sääntöjen sisällöstä. Pykälään on hallituksen esityksessä ehdotettu muutoksia 1 momentin 2 kohtaan ja 2 momenttiin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on nostettu esiin, että pykälän 1 momentin 7 kohdan säännös tilikaudesta ja tilinpäätöksestä ei enää vastaa kirjanpitolain (1336/1997) sääntelyä ja tulkintaa. Kyseinen 7 kohdan säännös on tullut yhteisaluelakiin vuonna 2000 voimaan tulleella lainmuutoksella (HE 198/1999 vp). Muutoksen yhteydessä on viitattu kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n 1 momentin säännökseen, joka on puolestaan muuttunut olennaisesti vuoden 2016 alussa voimaan tulleen lainmuutoksen (1620/2015) johdosta. Kirjanpitolain muutoksen perusteella asiassa ei ole enää merkitystä sillä, pidetäänkö osakaskunnan toimintaa liike- tai ammattitoimintana. Osakaskunta on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen, koska se on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan kirjanpitovelvollisilla tilikauden pituus on 12 kuukautta. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa 18 §:n 1 momentin 7 kohtaa muutettavaksi siten, että se vastaa voimassa olevaa kirjanpitolain sääntelyä.

Pykälässä säädetään osakaskunnan kirjanpidosta ja yhteisaluelain säännösten suhteesta kirjanpitolakiin erityisesti tilanteissa, joissa osakaskunnat eivät ole kirjanpitovelvollisia. Kuten edellä on 18 §:n yksityiskohtaisten perustelujen kohdalla kuvattu, on kirjapitolakia muutettu vuoden 2016 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella eikä myöskään 32 b §:n sääntely vastaa enää voimassa olevaa kirjanpitolakia. Osakaskunnat ovat kirjanpitolain nojalla kirjanpitovelvollisia, eikä 32 b §:n erityissääntelylle ole enää tarvetta. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että 32 b § kumotaan.

Voimaantulosäännös.Edellä kuvattu muuttuneeseen kirjanpitolakiin liittyvä 18 §:n muutos ja 32 b §:n kumoaminen voivat johtaa tilanteeseen, jossa osakaskunnan säännöissä on ennen näitä muutoksia voimassa olleen yhteisaluelain mukaisia, mutta ehdotetun uuden sääntelyn ja kirjanpitolain vastaisia määräyksiä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan käytössä ei ole ollut tietoa siitä, kuinka monilla järjestäytyneillä osakaskunnilla mahdollisesti on säännöissään tällaisia kirjanpitolain tilikautta ja tilinpäätöstä koskevien säännösten vastaisia määräyksiä. Valiokunta ehdottaa, että voimaantulosäännöksiin lisätään säännös, jonka mukaan osakaskunnan sääntöihin sisältyvän 18 §:n vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan yhteisaluelakia. Maa- ja metsätalousvaliokunta ei pidä tarpeellisena ehdottaa säädettäväksi erillisestä siirtymäajasta, jonka aikana osakaskunnan säännöt olisi muutettava vastaamaan uutta lakia. Valiokunnan ehdotuksen mukaan lainvastaisiksi jääneet sääntöjen määräykset on uusittava uuden lain mukaisiksi viimeistään, kun säännöt muutoinkin seuraavan kerran toimitetaan vahvistettavaksi 18 §:n mukaisesti. Ehdotetun 18 §:n 2 momentin mukaan osakaskunnan säännöt ja sääntöjen muutos on alistettava Lupa- ja valvontaviraston vahvistettaviksi, ja ne tulevat voimaan, kun vahvistamispäätös on saanut lainvoiman.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

yhteisaluelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan

ja 32 b

yhteisaluelain (758/1989) 17§ sekä

muutetaan

686/2000

686/2000

915/2011

686/2000

915/2011

918/2013

686/2000

695/2025

686/2000

695/2025

1, 3, 7, 8, 10, 11, 14, 15, 18, 20, 23, 23 a, 27, 29 ja 33 §, sellaisina kuin niistä ovat 1, 14 ja 15 § osaksi laissa, 3 ja 23 § laeissaja, 8 § osaksi laeissaja, 10 § osaksi laissa, 18 § osaksi laeissaja, 23 a § laissasekä 33 § laissa, seuraavasti:

1 §

Tässä laissa säädetään kiinteistöjen yhteisen alueen ja yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja käytöstä.

109/2003 Tätä lakia ei sovelleta yhteismetsälaissa () tarkoitettuun yhteismetsään, eikä muun yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallintoon tai käyttöön siltä osin kuin niistä säädetään erikseen.

3 §

379/2015 Yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan. Kalastuslaissa () tarkoitettuna osakaskuntana toimii tämän lain mukainen osakaskunta. Jos osakaskiinteistöillä on useita omistajia, näitä pidetään yhdessä tässä laissa tarkoitettuna omistajana. Osakaskiinteistön yhteisomistajaan sovelletaan osakasta koskevia säännöksiä vain, jos jäljempänä niin säädetään.

Jos koskitilan alueella omistajan ohella myös muilla on kalastusoikeus, heidän katsotaan muodostavan yhdessä omistajan kanssa erityisen etuuden osakaskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

7 §

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous.

, toimitsija tai järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen järjestäjä

Jos osakaskunnan hoitokuntaniin päättää, osakaskunnan kokous voidaan järjestää siten, että osakkaat voivat osallistua kokoukseen täysimääräisesti ja ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla.

hallitukselta

hoitokunnalta, toimitsijalta tai järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen järjestäjältä

Osakaskunnan kokous on järjestettävä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myös, jos joku osakkaista sitä vaatii. Tällaista kokousta on vaadittava kirjallisestiniin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, osakkaat voivat muutoinkin päättää osakaskuntaa koskevasta asiasta, jos kaikki osakkaat ovat päätöksestä yksimielisiä.

8 §

(äänestysluettelo)Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja hyväksyttäessä luetteloa, johon merkitään kokouksessa läsnä olevat osakkaat sekä heidän omistamansa kiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jokaisella kokouksessa läsnä olevalla on kuitenkin yksi ääni. Myös muut päätökset kokouksessa voidaan tehdä näin, jos kokouksessa läsnä olevat siitä yksimielisesti sopivat.

Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät kokouksessa läsnä olevat yhteisomistajat yhteisesti. Jos kokouksessa läsnä olevat yhteisomistajat eivät ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus.

Jos osakas on luovuttanut kiinteistöönsä kuuluvan koko osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuuden omistusoikeus on siirtynyt hänelle. Jos osakas on luovuttanut vain osan edellä tarkoitetusta osuudesta, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuus on kiinteistötoimituksessa siirretty tai määrätty hänen omistamaansa kiinteistöön kuuluvaksi taikka kun osuus on muodostettu tilaksi. Luovuttaja ja luovutuksensaaja voivat kuitenkin sopia aikaisemmasta ajankohdasta puhevallan siirtymiselle.

10 §

Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista. Hän huolehtii myös muista kokouksen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä.

Jos kukaan osakkaista ei halua huolehtia järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja sen muusta järjestämisestä, joku osakkaista voi valtuuttaa haluamansa tahon toimimaan puolestaan.

150/1992 Jos osakas pyytää, Maanmittauslaitoksen on määrättävä palveluksessaan oleva virkamies, jonka tehtävänä on kiinteistötoimitusten suorittaminen, huolehtimaan kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä osakkaan ilmoittamalla tavalla. Edellä tässä momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta peritään osakaskunnalta valtiolle maksu noudattaen valtion maksuperustelakia ().

11 §

Kutsu osakaskunnan kokoukseen toimitetaan kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai julkaisemalla kutsu yhdessä tai useammassa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kutsu voidaan toimittaa myös sähköpostitse tai muuta tietoliikenneyhteyttä käyttäen sellaisille osakkaille, jotka ovat ilmoittaneet tietoliikenneyhteyden kutsun toimittamista varten. Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että kokouksesta tiedotetaan osakkaille muulla luotettavalla tavalla.

Jos kaksi tai useammat omistavat osakaskiinteistön yhteisesti, kokouskutsun saa sen osalta toimittaa yhdelle yhteisomistajista. Kokouskutsu on kuitenkin toimitettava kaikille niille yhteisomistajille, jotka sitä pyytävät ja ovat ilmoittaneet postiosoitteensa, sähköpostiosoitteensa tai muun tietoliikenneyhteyden tätä varten.

21

14

Kutsu on toimitettava vähintäänpäivää ennen kokousta.

14 §

Puheenjohtajan tultua valituksi kokouksessa on laadittava äänestysluettelo. Äänestysluettelo tulee hyväksytyksi, jos enemmistö kokouksessa läsnä olevista osakkaista kannattaa sitä.

Osakaskunnan kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Jollei säännöissä toisin määrätä, kukaan ei saa äänestää äänimäärällä, joka on yli kolmekymmentä prosenttia kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä.

15 §

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta enemmistö äänistä on annettu. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee läsnä olevien osakkaiden ja heidän edustamiensa osakkaiden määrän mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös siten laskien menevät tasan, äänestyksen tuloksen ratkaisee puheenjohtajan mielipide, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas tai kun kysymyksessä on vaali, asia ratkaistaan arvalla.

Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;

2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;

3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista;

4) velan ottamista;

5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;

6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;

7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla;

8) osakaskunnan tehtävien siirtämistä kalatalousalueen suoritettavaksi; taikka

9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.

18 §

Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä on mainittava:

1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus;

2) hoitokunnan kokoonpano, toimitsijat ja toimiaika;

3) kenellä on oikeus kirjoittaa osakaskunnan nimi;

4) milloin osakaskunnan varsinainen kokous pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään;

5) osakkailta perittävien maksujen perusteet;

6) miten osakaskunnan hallinnon ja varainhoidon tarkastus järjestetään;

ja tilinpäätös noudattaen, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään

joka voi olla enintään neljä vuotta, jollei 32 b §:n 2 momentista muuta johdu, ja milloin tilinpäätös on tehtävä

7) tilikausi;

8) miten osakaskunnan kokous kutsutaan koolle ja muut tiedonannot toimitetaan osakkaille; sekä

9) muut kuin 1—8 kohdassa tarkoitetut osakaskunnan asioiden hoitoa varten tarpeelliset seikat.

Osakaskunnan säännöt ja sääntöjen muutos on alistettava Lupa- ja valvontaviraston vahvistettaviksi, ja ne tulevat voimaan, kun vahvistamispäätös on saanut lainvoiman. Lupa- ja valvontaviraston on vahvistettava säännöt, jos ne ovat lain mukaiset eikä niistä aiheudu vahinkoa osakkaalle. Jos osakaskunnan kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa, Lupa- ja valvontaviraston tehtävät kuuluvat Ahvenanmaan valtionvirastolle.

20 §

Jollei säännöissä toisin määrätä, hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän varamiehistään on hoitokunnan kokouksessa läsnä.

Jos hoitokunnan jäsenet ovat asiasta yksimielisiä, hoitokunnan kokous voidaan järjestää siten, että hoitokunnan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa täysimääräisesti ja ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

23 §

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty 23 a §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole osakkaalla, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen antamalla sille kannatuksensa.

Jos osakaskunnan tai hoitokunnan päätöstä on moitittu, tuomioistuin voi ennen asian lopullista ratkaisemista antaa luvan päätöksen täytäntöönpanoon heti, jos tähän on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

23 a §

Sen estämättä, mitä 23 §:ssä säädetään, osakas, jonka oikeutta järjestäytyneen osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan.

Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.

Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

27 §

705/2007 Yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus voidaan ulosmitata osakaskunnan velasta. Ulosottoon sovelletaan, mitä ulosottokaaressa () säädetään kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.

29 §

Jollei hoitokunta tai toimitsija kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä määrättynä aikana, osakkaalla on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. Sama koskee sellaisen kokouksen koolle kutsumista, jota koskeva vaatimus on tehty 9 §:n 2 momentin mukaisesti, jollei kutsua ole toimitettu kolmen viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.

33 §

Osakaskunnan säännöistä on lähetettävä Maanmittauslaitokselle ote, josta ilmenevät 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Maanmittauslaitokselle, Lupa- ja valvontavirastolle ja Ahvenanmaan valtionvirastolle on lähetettävä tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain nojalla perustetut edustajistot voivat jatkaa toimintaansa ja tehdä toimivaltaansa kuuluvia osakaskuntaa velvoittavia päätöksiä 31 päivään joulukuuta 2027.

Tämän lain 7 §:n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Osakaskunnan sääntöihin sisältyvän tämän lain 18 §:n vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan tätä lakia, jollei tästä laista johdu muuta. Lainvastaisiksi jääneet sääntöjen määräykset on uusittava lain mukaisiksi viimeistään, kun säännöt muutoinkin seuraavan kerran toimitetaan vahvistettavaksi 18 §:n mukaisesti.