Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on huomattava määrä metsää kuolinpesien omistuksessa ja merkittävä osa näistä tiloista on käytännössä passivoitunut päätöksenteon lukkiutumisen vuoksi. Suomessa on jakamattomia metsää omistavia kuolinpesiä noin 50 000, jotka omistavat yhteensä noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Uusia metsää omistavia kuolinpesiä syntyy vuosittain keskimäärin 5 000. Uudeksi kasvavaksi haasteeksi ovat muodostuneet kuolinpesiä omistavat kuolinpesät, jotka lisäävät hallinnollista monimutkaisuutta ja vaikeuttavat entisestään päätöksentekoa.
Kuolinpesien päätöksenteossa vaaditaan nykyisin kaikkien osakkaiden yksimielisyys. Yhdenkin osakkaan passiivisuus tai erimielisyys voi pysäyttää metsänhoidon täysin. Tämä johtaa taloudellisten tulojen menetykseen, luonnonhoitotoimien viivästymiseen, metsätuhojen riskin kasvamiseen sekä omaisuuden arvon heikkenemiseen. Lisäksi kuolinpesä on verotuksellisesti epäedullinen omistusmuoto, mikä pienentää osakkaiden saamia tuloja. On myös tärkeää huomata, ettei hoitamatta jättäminen ole sama asia kuin aktiivinen luonnonsuojelu. Päinvastoin metsien ekologinen tila voi heikentyä ilman hoitoa.
Ruotsi on lainsäädännöllä onnistunut luomaan selkeät puitteet metsää omistavien kuolinpesien tilanteen hoitamiselle jo vuonna 1989. Ruotsissa lainsäädäntö velvoittaa ratkaisemaan ajoissa metsän omistusjärjestelyt, mikä ehkäisee metsätalouden passivoitumista kuolinpesissä ja vähentää hallinnollisia vaikeuksia.
Ruotsin mallissa kuolinpesällä, joka omistaa maatalous- tai metsäkiinteistön, on oltava omistus purettuna kiinteistöstä viimeistään neljän vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona kuolema tapahtui. Jos on erityisiä syitä, miksi kuolinpesä ei voi täyttää näitä vaatimuksia, lääninhallitus voi myöntää lykkäystä. Säännöt eivät tarkoita, että kuolinpesä sellaisenaan on purettava, vaan metsä on jaettava tai myytävä. Jakamisella tarkoitetaan tilojen yhteisomistusta. Kuolinpesän osakkaat voivat itse päättää, miten omaisuuden luovutus tapahtuu. Käytännössä mahdolliset vaihtoehdot ovat perinnönjakaminen tai myynti yhdelle tai useammalle osakkaalle tai myynti ulkopuoliselle ostajalle.
Jos maa- tai metsätalouskiinteistö jaetaan tai myydään kolmelle tai useammalle henkilölle, sovelletaan sääntöjä yhteisomistuksesta.
Suomen perintökaaressa ei ole asetettu määräaikoja perinnönjaolle. Ruotsin mallin mukainen maa- ja metsätiloille asetettava erillinen jakomääräaika olisi merkittävä muutos suomalaiseen perintöjärjestelmään, jonka vaikutuksia osakkaiden oikeusasemaan olisi arvioitava laajapohjaisesti erikseen. Lisäksi mahdollisuus tehdä enemmistöpäätöksiä kuolinpesissä voisi vähentää passivoitumista ja parantaa metsien hyödyntämistä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus kuolinpesiä koskevan lainsäädännön tarkastelusta, mukaan lukien pakollinen selvennyslainhuuto ja muut toimet metsien aktiivisen käytön edistämiseksi. Tästä huolimatta konkreettisia toimia ei ole vielä käynnistetty.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edetä hallitusohjelmassa mainitun kuolinpesiä koskevan lainsäädäntöuudistuksen valmistelussa, jotta metsien käytön passivoituminen kuolinpesissä saadaan ehkäistyä,
onko hallitus valmis valmistelemaan Ruotsin mallia vastaavan määräaikaisen jakovelvoitteen metsätiloille, ja jos ei, millä muilla toimilla hallitus aikoo puuttua kuolinpesissä seisovien metsien ongelmaan,
selvittääkö hallitus mahdollisuutta siirtyä kuolinpesissä enemmistöpäätöksiin tilanteissa, joissa yksimielisyysvaatimus estää metsien asianmukaisen hoidon ja käytön, ja
millä aikataululla hallitus aikoo tuoda eduskuntaan esityksen pakollisesta selvennyslainhuudosta tai muista kuolinpesien metsähoitoa aktivoivista toimista?