Eduskunnalle
Eläinkokeiden korvaaminen eettisemmillä ja tieteellisesti luotettavammilla menetelmillä on ollut Euroopan unionin tavoitteena jo pitkään. EU:n eläinkoedirektiiviin kirjattiin vuonna 2010 päämäärä eläinkokeiden täydellisestä korvaamisesta heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Tästä huolimatta eläinkokeissa käytettävien eläinten määrä ei ole merkittävästi vähentynyt. Suomessa käytettiin vuonna 2023 yli 74 000 eläinyksilöä eläinkokeissa, ja kun mukaan lasketaan myös kantojen ylläpitoon ja kudosnäytteisiin käytetyt eläimet, määrä nousee yli 150 000 eläimeen vuosittain.
Noin puolet koe-eläimistä käytetään Suomessa perustutkimuksessa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä biologisista prosesseista, mutta joka ei suoraan johda uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Samalla tutkimusnäyttö viittaa siihen, että eläinkokeiden ennustavuus ihmisille on heikko. Biotechnology Innovation Organisationin (BIO) raportin mukaan jopa 92 prosenttia eläinkokeissa lupaaviksi todetuista lääkkeistä epäonnistuu myöhemmissä ihmisillä tehtävissä kokeissa. Tämä herättää perusteltuja kysymyksiä eläinkokeiden tieteellisestä tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.
Animalia Internationalin hiljattain julkaisema tuore kuvamateriaali eurooppalaisista eläinkoelaitoksista on tuonut esiin myrkyllisyyskokeiden käytäntöjä, joissa eläimiä altistetaan toistuvasti kemikaaleille muun muassa pakkosyöttämällä, pistämällä aineita tai altistamalla niitä hengitysteitse. Kuvauksissa koe-eläimet — kuten rotat, kanit, koirat, minisiat ja kädelliset — kokevat pitkäkestoista kipua, pelkoa ja stressiä. Koe-eläimille ei yleensä anneta kipulääkitystä, jotta se ei vaikuttaisi tutkimustuloksiin. Vastaavanlaisia eläinkokeita tehdään myös Suomessa.
Eläinkokeet eivät kuitenkaan aina ole välttämättömiä, ja niille on jo olemassa vaihtoehtoja, joiden kehittämistä pitää edistää kunnianhimoisesti ja systemaattisesti. Useissa Euroopan maissa on jo ryhdytty määrätietoisiin toimiin eläinkokeiden vähentämiseksi ja korvaamiseksi. Alankomaissa on perustettu eläinkokeettoman biolääketieteen keskus edistämään vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Saksassa valmistellaan kansallista strategiaa eläinkokeiden vähentämiseksi, ja Ruotsissa sekä Belgian Flanderissa on laadittu konkreettisia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy rahoituksen lisäämistä, kannustimia sekä pitkän aikavälin tavoitteita eläinkokeista luopumiseksi.
Myös Suomessa kehitetään eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä, kuten solu- ja kudosmalleihin sekä laskennallisiin menetelmiin perustuvia ratkaisuja. Näiden menetelmien systemaattinen kehittäminen ja käyttöönotto tarjoaisivat mahdollisuuden paitsi vähentää eläinten käyttöä myös vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua, kilpailukykyä ja vientipotentiaalia. Tästä huolimatta Suomesta puuttuu kokonaisvaltainen, sitova suunnitelma eläinkokeiden merkittäväksi vähentämiseksi ja niiden asteittaiseksi lopettamiseksi.
Siirtymä eläinkokeettomiin menetelmiin on tällä hetkellä liian hidas, ja konkreettiset toimet ovat riittämättömiä suhteessa sekä tieteelliseen kehitykseen että yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tarvitaan määrätietoisia poliittisia päätöksiä, jotka ohjaavat rahoitusta, osaamista ja sääntelyä kohti eläinkokeettomia ratkaisuja sekä kansallisesti että Euroopan unionin tasolla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja laatii sitovan kansallisen ohjelman eläinkokeiden merkittäväksi vähentämiseksi ja niiden asteittaiseksi lopettamiseksi selkeine aikatauluineen,
että hallitus lisää rahoitusta eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseen, validointiin ja käyttöönottoon sekä vahvistaa tutkijoiden osaamista näiden menetelmien hyödyntämisessä,
että hallitus lisää eläinkoelupaprosessien avoimuutta ja
että hallitus edistää aktiivisesti Euroopan unionissa kunnianhimoista ja toteuttamiskelpoista suunnitelmaa eläinkokeiden lopettamiseksi sekä ottaa käyttöön tarvittavat kansalliset ohjauskeinot eläinkokeiden korvaamiseksi.