Eduskunnan puhemiehelle
Lähes kaikki Internetissä liikkuva tieto on nykyään salattua erilaisilla digitaalisilla salausratkaisuilla. Tietoliikenteen salaus on välttämätön osa internetin ja tietoyhteiskunnan toimintaa, sillä se mahdollistaa luottamuksellisen ja eheän tiedon jakamisen ja säilyttämisen, eikä nykymuotoista digitaalista yhteiskuntaa olisi ilman sitä. Vahva salaus onkin tietoyhteiskunnan kenties tärkein kulmakivi ja samalla taloudellisen hyvinvoinnin tae. Salauksella on olennainen rooli perusoikeuksiemme, kuten yksityisyyden suojan, omaisuuden suojan ja sananvapauden takaamisessa. Näin myös valtioiden tietovarantojen kohdalla.
Erittäin nopeasti kehittyvät kvanttitietokoneet tulevat tarjoamaan ihmiskunnalle suuria hyötyjä esimerkiksi lääketieteessä ja useilla talouden sektoreilla. Kvanttilaskenta on kuitenkin jo asettanut tietojärjestelmien ja digitaalisen tiedon haltijat ennennäkemättömän haasteen eteen, kun teknologian avulla kyetään pian purkamaan laajasti tietoliikenteessä ja digitaalisissa palveluissa liikkuva salattu tieto. Vakava riski syntyy ensinnäkin siitä, että esimerkiksi luvattomasti hankittu Internetissä liikkuva salatussa muodossa oleva tieto voidaan purkaa selkokieliseksi tiedoksi, mutta myös siitä, että tarkoitukseen soveltuva kvanttitietokone vaarantaa myös luottamuksen reaaliaikaiseen tietoliikenteeseen ja muihin digitaalisiin luottamusratkaisuihin, kuten digitaalisiin allekirjoituksiin, sertifikaatteihin ja lohkoketjuihin.
Pahantahtoiset toimijat keräävät eri keinoin mahdollisimman paljon digitaalista tietoa, myös lain nojalla salassa pidettävää tietoa, kriittistä infrastruktuuria koskevaa tietoa, terveystietoa, yrityssalaisuuksia sekä pankkisalaisuuden alaista tietoa. Iso osa tiedosta on arkaluontoista ja arvokasta kymmenienkin vuosien päästä. Ensisijaisina keinoina pahantahtoiset toimijat pyrkivät oikeudettomasti salauksen purkamiseen hankkimalla salausavaimen tai muutoin käyttämällä ohjelmistohaavoittuvuuksia hyväkseen. Toissijaisesti kerätty tieto jätetään odottamaan ja salaus puretaan myöhemmin, kun salauksen kannalta soveltuva kvanttitietokone ohjelmistoineen on käytössä.
Välttämätön, yhteiskunnan kyberkestävyyden varmistava varautuminen kvanttilaskennan kehitykseen on aloitettava välittömästi. Se koskee julkisen sektorin tietovarantoja, niistä kriittisimpien tietojen tunnistamista jo nyt. Varautuminen edellyttää myös laajaa ja konkreettista yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä, jotta keskeisten tietojärjestelmien ja tietoaineistojen tietoturvallisuus ja asianmukainen salaus saadaan toteutettua. Toimet kvanttilaskennan tietoturvavaikutuksiin varautumiseksi on tehtävä kuluvan vuosikymmenen aikana. Viimeaikaisin kehitys huomioiden johtavien kvanttiteknologia-asiantuntijoiden mukaan kyvykkyys nykyisten salausratkaisujen purkamiseen voi toteutua paljon aikaisempia arvioita nopeammin, jo vuoteen 2029 mennessä.
Kansallisen kvanttiteknologiastrategian (2025) mukaan Suomen kriittiset tietovarannot ja tietoliikenneyhteydet tulee suojata kvanttilaskennan kestäviksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on yhdenmukainen EU:n kvanttiturvallisen siirtymän tiekartan (Roadmap for the Transition to Post Quantum Cryptography) kanssa. Kvanttiteknologiastrategia edellyttää myös, että Suomen salaustuotearviointikyvykkyyttä rakennetaan kyberturvallisuusstrategian mukaisesti, ja että salaustuotearviointiosaamista laajennetaan arviointilaitoksiin ja tietoturvataloihin, jotta myös yksityisen sektorin tietoliikenne infrastruktuuri täyttää vaatimukset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus edistää kvanttiturvallisten salausmenetelmien käyttöönottoa julkisella sektorilla ja yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa, että EU:n tiekartan sekä kansallisen kvanttiteknologiastrategian asettamat tavoitteet saavutetaan,
miten hallitus varmistaa kvanttiturvallisten salausmenetelmien käyttöönottoon riittävän rahoituksen, ja
milloin hallitus edes käynnistää jo hallitusohjelman, kvanttiteknologiastrategian ja kyberturvallisuusstrategian mukaiset toimet EU:n tietoturvahyväksyntöjä myöntävän (AQUA-status) sekä NATO:n salausratkaisuja tuottavan maan aseman edellyttämien kyvykkyyksien hankkimiseksi?