Eduskunnan puhemiehelle
Tilastot osoittavat jo nyt, että hyvin pärjäävät saavat lapsitoiveensa toteutettua ja he, joilla on pienempi tulotaso, eivät. Hallitus on luvannut ohjelmassaan vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä ja esimerkiksi etsiä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti syntyvyyteen.
Vuonna 2024 Suomessa oli 43 328 synnytystä, joista 20,3 prosenttia päättyi keisarinleikkaukseen. Tämä tarkoittaa noin 8 800 sektiota vuodessa. Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä, vaan merkittävästä osasta synnytyksiä, mikä korostaa synnytysten kustannusten ja hoitoon liittyvien maksujen yhteiskunnallista merkitystä.
Samaan aikaan hallitus on päättänyt nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tuntuvasti. Päiväkirurgian maksu nousee lähes kaksinkertaiseksi ja poliklinikkamaksut lähes 90 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Myös terveyskeskusmaksuja on korotettu merkittävästi. Lisäksi uusia maksuja on otettu käyttöön, kuten erityistutkimusten, toimenpiteiden ja hoitopäivien lisämaksuja.
Synnytykseen liittyvät kustannukset voivat nousta huomattaviksi. Hoitopäivämaksujen lisäksi esimerkiksi keisarileikkauksista peritään erillinen toimenpidemaksu. Jos vastasyntynyt tarvitsee valvonta- tai tehohoitoa, hänestä kertyy erilliset hoitopäivämaksut, jotka ovat samansuuruisia kuin aikuisilla. Näin kokonaiskustannukset voivat kasvaa perheille huomattaviksi, jopa yli tuhanteen euroon.
Lisäksi palveluverkon keskittämisen myötä matkat synnytyssairaaloihin ovat monin paikoin pidentyneet, mikä lisää perheiden kustannuksia entisestään. Riskiraskauksissa hoitokäyntejä voi olla tiheästi jo raskausaikana, jopa viikoittain, jolloin asiakasmaksujen kertymä kasvaa merkittävästi.
Vaikka maksukatto lieventää kustannuksia, se ei poista niitä. Maksukaton ylittymisen jälkeenkin peritään alennettuja hoitopäivämaksuja ja esimerkiksi lääkekustannukset jäävät maksettavaksi. Lisäksi maksukatto nollautuu kalenterivuosittain, jolloin esimerkiksi vuodenvaihteen molemmin puolin ajoittuvissa hoitojaksoissa perhe voi joutua maksamaan maksukaton kahteen kertaan. Asiakas joutuu myös maksamaan maksut ensin itse ja hakemaan mahdolliset ylittävät osuudet jälkikäteen takaisin.
Kasvavat kustannukset voivat muodostaa kynnyksen hakeutua hoitoon tai lisätä riskiä ei-valvottujen synnytysten, kuten suunnittelemattomien kotisynnytysten, yleistymiselle, mikä herättää huolta synnytysturvallisuudesta.
Tällaiset toimet eivät mene yhteen hallitusohjelmatavoitteen kanssa, jossa luvataan edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla. Sen sijaan hallitusohjelmakirjauksen kanssa olisi enemmän linjassa poistaa sektiot asiakasmaksujen piiristä, sekä tarkastella muita mahdollisuuksia varmistaa, etteivät synnytysten kustannukset estä lapsihaaveiden toteutumista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka ministeri varmistaa, että turvallisista synnytyksistä ja lasten saamisesta ei tule vain harvojen etuoikeus ja
voisiko hallitus peruuttaa asiakasmaksujen noston ainakin sektioiden osalta?