Eduskunnan puhemiehelle
Asevelvollisuuslain mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä laissa toisin säädetä. Kuitenkin nykyään jo noin kolmasosa asevelvollisuusikään tulevista miehistä ei suorita varusmiespalvelusta.
Julkisuudessa on esitetty, että esimerkiksi Uudellamaalla ulkomaalaistaustaiset jättävät kantaväestöä useammin saapumatta kutsuntoihin. Erot väestöryhmien välillä ovat merkittäviä. Esimerkiksi somalin- ja arabiankielisistä asevelvollisista enemmistön on esitetty laiminlyövän velvollisuutensa osallistua kutsuntoihin. Samat ryhmät ovat yliedustettuina myös C-luokituksen saaneiden eli asevelvollisuudesta rauhan aikana vapautettujen määrässä.
Jos osa välttelee palvelusta, se vaikuttaa kaikkien palveluksensa suorittavien asevelvollisten motivaatioon. Asevelvollisuuden tosiasiallinen eriytyminen ulkomaalaistaustaisten ja muiden suomalaisten välillä sisältää aidon riskin sekä maanpuolustuksen että maanpuolustustahdon rapautumiselle. Tästä on esimerkkejä muun muassa Iso-Britanniasta, jossa maanpuolustustahto on kyselyjen mukaan laskenut rajusti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten puolustusministeriö seuraa eri ulkomaalaistaustaisten ryhmien osallistumista asevelvollisuuden suorittamiseen,
millaisia eroja puolustusministeriö on havainnut asevelvollisuuden suorittamisessa eri väestöryhmien välillä,
miten puolustusministeriö arvioi ulkomaalaistaustaisten yliedustuksen asevelvollisuuden välttelyssä vaikuttavan koko väestön yleiseen maanpuolustustahtoon ja
mihin toimenpiteisiin puolustusministeriö ryhtyy puuttuakseen maanpuolustuksen eriytymiseen liittyviin riskeihin ja ulkomaalaistaustaisten asevelvollisten aliedustukseen kutsunnoissa sekä yliedustukseen palveluksesta vapautetuista?