Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys Lakialoite

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia. Esitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa olevaa kirjausta raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokkaammasta ehkäisemisestä.

Esityksen tarkoituksena on vahvistaa raskauteen ja perhevapaaseen liittyvän syrjinnän suojaa.

Esityksen mukaan lakia täsmennettäisiin syrjintäperusteiden osalta siten, että perusteisiin lisättäisiin vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Syrjinnän kieltoa selkeytettäisiin siten, että sen todettaisiin koskevan myös määräaikaisia työsuhteita. Tasa-arvolain mukainen hyvitysvelvollisuus ulotettaisiin myös työvoimaa toiselta työnantajalta vuokraavaan yritykseen. Työnantajalle lisättäisiin kirjallinen selvitysvelvollisuus määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisestä, jos määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on palvelussuhteensa aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta. Työhönottotilanteita koskeva yhden vuoden kanneaika poistettaisiin, jolloin kahden vuoden kanneaika laajenisi koskemaan myös työhönottotilanteita. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös kanneajan kulumisen keskeyttämisestä asian tultua vireille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyn 2026 aikana.

LA 7/2024 vp

55/2001

750/1994

Uudistus ehdotetaan toteutettavan lisäämällä työsopimuslain () 7 luvun 9 §:ään uusi 3 ja 4 momentti. Lisäksi pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta sisältöä. Aloitteessa ehdotetaan tehtävän vastaavat muutokset myös valtion virkamieslakiin ().

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Selvitysvelvollisuus

Lakialoite LA 7/2024 vp

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia. Syrjintäperusteisiin ehdotetaan lisättäväksi vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Syrjinnän kiellon todetaan nimenomaisesti koskevan myös määräaikaisia työsuhteita, hyvitysvelvollisuus ulotetaan koskemaan myös työvoimaa toiselta työnantajalta vuokraavaa yritystä ja työnantajalle lisätään kirjallinen selvitysvelvollisuus määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisestä, jos määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on palvelussuhteensa aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta. Lisäksi kanneaika työhönottotilanteita koskevissa asioissa pitenee vuodesta kahteen vuoteen ja kanneajan kuluminen keskeytyy asian tultua vireille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa.

Esitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa olevaa kirjausta raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokkaammasta ehkäisemisestä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa esitystä ja sen tavoitetta vähentää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Erityisen tervetulleena valiokunta pitää hyvitysvelvollisuuden laajentamista käyttäjäyrityksiin. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä työnantajan selvitysvelvollisuuteen tehtävin täsmennyksin ja huomioin. Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä myös lakialoitteen LA 7/2024 vp, jonka sisältämät lakiehdotukset valiokunta ehdottaa hylättäviksi jäljempänä esitettävistä syistä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tasa-arvolakiin lisätään työnantajalle velvollisuus antaa kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisestä, jos määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on palvelussuhteensa aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta. Hallituksen esityksen mukaan työnantajan automaattisen selvitysvelvollisuuden ansiosta syrjityt voivat saada paremmin tiedon työpaikan tosiasiallisista tapahtumista ja mahdollisesta syrjinnästä. Ehdotetulla muutoksella voi olla myös syrjintää ennaltaehkäisevä vaikutus.

Ehdotetun säännöksen perusteluissa todetaan, että tieto työntekijän raskaudesta tai perheenhuoltovelvollisuudesta voi tosiasiallisesti olla työnantajan tiedossa ilman, että työntekijä on sitä nimenomaisesti ilmoittanut. Työnantaja on voinut saada ilmoituksen työntekijältä tai tieto on voinut muutoin tulla työnantajan tietoon. Perustelujen mukaan myös niissä tilanteissa, joissa tieto on tullut työnantajan tietoon muuta kautta, työnantajalla olisi velvollisuus antaa kirjallinen selvitys. Perustelujen mukaan selvitysvelvollisuus ei edellyttäisi yksityiselämän laajaa kartoittamista tai perhetietojen rekisteröintiä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ehdotettua selvitysvelvollisuutta on sekä kannatettu että vastustettu. Asiantuntijakuulemisissa on myös tuotu esiin sen soveltamiseen liittyviä käytännön haasteita.

Useat valiokunnan kuulemat tahot ovat pitäneet perheenhuoltovelvollisuutta tulkinnanvaraisena käsitteenä. Perheenhuoltovelvollisuutta ei määritellä tai muutoinkaan avata hallituksen esityksen perusteluissa, vaan käsite juontaa juurensa Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksesta n:o 156, joka koskee perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien mies- ja naistyöntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua ja jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1983 (SopS 72/1983). Työnantajan voi käsitteen tulkinnanvaraisuuden vuoksi olla käytännössä haastavaa tietää tarkalleen, missä tilanteissa sillä on ehdotettu selvitysvelvollisuus.

55/2001 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että selvitys on annettava ilman erillistä pyyntöä, viivytyksettä ja kirjallisesti. Valiokunta katsoo kuitenkin, että laissa on säädettävä ehdotettua selkeämmin, missä tilanteissa työnantajalla on toimimisvelvoite. Valiokunta ehdottaa perheenhuoltovelvollisuus-käsitteen korvaamista aineellisella viittauksella työsopimuslain () 4 luvussa tarkoitettuihin perhevapaisiin. Muutosehdotusta käsitellään tarkemmin valiokunnan yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Selkeämpi sääntely selvitysvelvoitteen synnyttävistä tilanteista on valiokunnan näkemyksen mukaan sekä työntekijän että työnantajan etu. Valiokunta korostaa, että perhehuoltovelvollisuus-sanan korvaaminen ehdotetun selvitysvelvollisuuden yhteydessä täsmällisemmällä sääntelyllä ei muuta muualla lainsäädännössä käytetylle perheenhuoltovelvollisuus-termille tulkinta- tai soveltamiskäytännössä mahdollisesti muotoutunutta sisältöä.

Toinen valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin noussut selvitysvelvollisuuden käytännön soveltamiseen potentiaalisesti vaikuttava seikka on säännöksen sanamuodon ja sen perustelujen välinen ristiriita siltä osin, miten tiedon raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta on pitänyt tulla työnantajan tietoon, jotta selvitysvelvollisuus syntyy. Säännöksen sanamuodon perusteella selvitysvelvollisuuden syntyminen edellyttää, että työntekijä on ilmoittanut asiasta. Perusteluiden perusteella myös muutoin työnantajalle tullut tieto asiasta voisi synnyttää selvitysvelvollisuuden. Selvyyden vuoksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että laintulkinnan lähtökohta on säännöksen sanamuoto.

Lakialoitteessa ehdotetaan toimenpiteitä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumiseksi. Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia ja valtion virkamieslakia.Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut aloitteesta lausunnot asianomaisesta lainsäädännöstä vastaavilta työ- ja elinkeinoministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä. Lisäksi valiokunta sai aloitteesta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriöltä. Valiokunta katsoo vastuuministeriöiltä saamiensa lausuntojen perusteella, että lakialoitteessa ehdotetut lakimuutokset eivät ole tarkoituksenmukaisia tai lakien systematiikan kannalta perusteltuja sinänsä tärkeän tavoitteen edistämiseksi. Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteeseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

10 §. Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään.

12 §. Hyvityksen vaatiminen.

55/2001 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että pykälän 2 momentin jälkimmäiseen virkkeeseen ehdotettua työnantajan selvitysvelvollisuutta muutetaan siten, että perheenhuoltovelvollisuuden sijaan säännöksessä viitataan työsopimuslain () 4 luvussa tarkoitettuihin perhevapaisiin. Tällaisia vapaita ovat voimassa olevassa työsopimuslaissa raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaa, osittainen vanhempainvapaa ja osittainen erityisraskausvapaa, hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaa. Valiokunnan ehdottama säännös kattaisi sekä tilanteen, jossa määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on ilmoittanut työsopimuslain 4 luvussa tarkoitetusta vapaasta, että tilanteen, jossa hän on käyttänyt tällaista vapaata.

HE 45/2026 vp

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

609/1986

1329/2014

1023/2008

ja

sekä

sekä

sekä

ja 4

,

sekä 12 §:n 4 momentti laissa (  /  )

naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain () 8 §, 10 §:n 2 momentti12 §:n 2momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 § laissa10 §:n 2 momentti ja 12 §:n 2 momentti laissa,

lisätään

12 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1023/2008, uusi 4 momentti

seuraavasti:

8 §

Syrjintä työelämässä

Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja:

1) työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;

2) työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta, jatkumisesta tai määräaikaisuudesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden tai synnytyksen, vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan;

3) soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä;

4) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella;

5) irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tehtävään valinnalla sekä palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättämisellä tarkoitetaan myös tilannetta, jossa työvoimaa vuokrataan toiselta työnantajalta ja käyttäjäyritys työhön valitessaan tai vuokratyöntekijää koskevaa tilausta päättäessään asettaa työntekijän epäedullisempaan asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus vaatia 11 §:n mukaista hyvitystä myös käyttäjäyritykseltä.

Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettu menettely on tässä laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettu menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä.

10 §

Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään

työsopimuslain 4 luvussa tarkoitetusta perhevapaasta taikka käyttänyt työsopimuslain 4 luvussa tarkoitettua perhevapaata

perheenhuoltovelvollisuudesta

Työnantajan on samoin viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa 8 §:n 1 momentin 2—5 kohdassa taikka 8 a tai 8 d §:ssä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi. Työantajan on kuitenkin ilman erillistä pyyntöä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään määräaikaisuuden päättyessä, annettava kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisestä, jos määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on palvelussuhteensa aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai.

12 §

Hyvityksen vaatiminen

Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.

Lisäksi 2 momentissa säädetyn määräajan kuluminen keskeytyy tasa-arvovaltuutetun johdolla käytävän sovintomenettelyn ajaksi. Tasa-arvovaltuutetun tulee antaa sovintomenettelyn aloittamisesta ja päättymisestä ilmoitus osapuolille.

Asian vireilletulo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa keskeyttää 2 momentissa säädetyn määräajan kulumisen. Määräaika alkaa kulua uudelleen, kun asia on ratkaistu lainvoimaisesti.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Jos hyvityksen suorittamista työhönottotilanteessa koskevan kanteen nostamisen määräaika on päättynyt tämän lain voimaan tullessa, noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa vireillä olleeseen asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Vastalause

Perustelut

Hallituksen esityksen 39/2026 vp tarkoituksena on toteuttaa Orpon hallitusohjelman kirjausta tehokkaammasta raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokkaammasta ehkäisemisestä. Esityksen pykälämuutokset eivät kuitenkaan toteuta tätä hallitusohjelmakirjausta.

Hallituksen aiemmat työelämäheikennykset, joilla lisätään työelämän epävarmuutta, heikennetään naisten ja nuorten asemaa työelämässä ja lisätään raskaus- ja perhevapaasyrjintää kumoavat tämän esityksen pienet muutokset tasa-arvolakiin. Irtisanomissuojan heikentäminen ja perusteettomien määräaikaisuuksien lisääminen monien muiden muutosten kanssa heikentävät työntekijän työsuhdeturvaa. Perusteettomien määräaikaisten työsopimusten mahdollistavassa hallituksen esityksessä taasen todetaan, että se lisää määräaikaisten työsopimusten määrää ja vähentää täten kokoaikaisten, toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten määrää ja että se lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Yleisin syy olla jatkamatta määräaikaista työsuhdetta on työntekijän raskaus.

Tasa-arvolakiin ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia. Silti niillä ei pystytä vastaamaan ongelman laajuuteen nähden riittävällä tavalla, eikä kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Muutokset vahvistavat vain nykyistä oikeuskäytäntöä, eivätkä tuo siihen mitään lisää tai mitään uutta.

Työnantajalle säädettävä selvitysvelvollisuus on samanlainen kuin perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia lisäävän esityksen velvollisuus. Selvitykselle ei ole säädetty määrämuotoa, se on vapaamuotoinen eikä sen antamatta jättämistä ole sanktioitu millään tavalla. Selvitysvelvollisuuden tulisikin koskea myös tilanteita, joissa työnantaja on muutoin saanut tiedon raskaudesta kuin työntekijän itsensä kertomana, kuten esityksessä perustellaan. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin tulisikin olla vähintäänkin syrjintähyvityksen määrässä huomioitava ja sitä selkeästi korottava seikka.

Hallitus ei esitä myöskään syrjimistapauksista maksettavien hyvitysten korottamista. Hyvitysten tulisikin olla nykyistä korkeammat, ottaen huomioon edellä mainittujen työlainsäädännön heikennysten yhteisvaikutukset työntekijöiden työsuhdeturvaan. Seuraamusten olisi oltava aidosti pelotevaikutteisia.

Hallituksen esityksessä ehdotettu säännös kahden vuoden kanneaika koskisi myös syrjintää työhönottotilanteissa. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös kanneajan kulumisen keskeyttämisestä asian tultua vireille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Keskeytystä koskeva muutos jää kuitenkin työelämän syrjintätilanteissa vaikutuksiltaan rajalliseksi, mikäli lautakunnan toimivalta ja vireillepano-oikeus säilyvät nykyisessä, hyvin rajatussa muodossaan. Tällä hetkellä yksilöllä tai ammattiliitolla ei ole itsenäistä oikeutta saattaa työelämää koskevaa syrjintäasiaa lautakunnan käsiteltäväksi, mikä heikentää keskeytyssäännöksen käytännön merkitystä. Jotta säännöksen tavoitteet toteutuisivat tosiasiallisesti, on perusteltua arvioida yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan roolia ja vireillepano-oikeuksia työelämäasioissa.

Työelämän syrjintään voitaisiin puuttua paremmin ja tehokkaammin ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää tasa-arvolakiin tehtävillä lisäsäädösmuutoksilla. Hallituksen ehdottamat tarpeelliset, mutta riittämättömät tasa-arvolain korjaukset eivät tehokkaalla tavalla ehkäise raskaus- ja perhevapaasyrjintää kuten se on mainostanut.

Ehdotammekin lausuntopalautteen pohjalta lisää täydentäviä säädösmuutoksia tasa-arvolakiin.

Syrjintäperusteeksi lisätään ”muu sukupuoleen liittyvä syy”. Kun hallitus on jättänyt tämän”tarkennuksen omasta esityksestään pois, jäisi kyseisen kirjauksen osalta edelleen avoimeksi, kuka tosiasiassa olisi hyvitysvastuun piirissä muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella johtuvasta syrjinnästä, joka tapahtuu käyttäjäyrityksen toimesta.Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin, että sääntelyä selkeyttäessä tulee huomioida, että tasa-arvolain tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan estää nimenomaan sukupuoleen perustuva syrjintä sekä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Lain tarkoitus ja logiikka pitää ottaa huomioon myös vuokratyötä koskevien selkeytysten yhteydessä. Muutoin riskinä on, että tarkoituksettomasti luodaan uusi oikeudellisen suojan aukko lainsäädäntöön. (SAK)

Säädösmuutosta tarkennettaisiin niin, että työnantajalle tulisi selvitysvelvollisuus myös silloin, kun hän on palvelussuhteen aikana muulla tavoin kuin työntekijän ilmoituksesta saanut tiedon työntekijän raskaudesta. Tällä muutoksella halutaan korostaa työnantajan velvoittavuutta antaa selvitys työsuhteen päättymisestä.

Hallituksen esityksessä ei esitetä hyvitysmaksuihin muutoksia. Vastalauseen säädösmuutosehdotuksissa hyvitysten määrää esitetään korotettavaksi nykyisistä määristä.

Syrjintäkiellon rikkomisesta maksettavaa hyvitystä esitetään korotettavaksi. Lain miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986, tasa-arvolaki) 11 § säätää, että hyvityksen vähimmäismäärä nykyisellään on 4 360 euroa. Vastalauseen säädösmuutosesityksessä hyvityksen vähimmäismääräksi esitetään 8 000 euroa.

Työhönottotilanteessa tasa-arvolain 11 § säätää hyvityksen vähimmäismääräksi 21 800 euroa. Vastalauseen säädösmuutosehdotuksissa hyvityksen vähimmäismääräksi esitetään 35 000 euroa. Hyvitystä on maksettava sellaiselle työnhakijalle, jonka kohdalla työnantaja pystyy osoittamaan, että häntä ei olisi valittu tehtävään, vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein. Hyvitystä määrättäessä on otettava huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus.

Hallituksen esityksessä ei esitetä muutoksia siihen kuka saa viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Nykyisellään tasa-arvolain 20.1 § säätää, että ”tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 7, 8, 8 a—8 e ja 14 §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten.”

Vastalauseen säädösmuutosehdotuksissa esitetään tasa-arvolain 20 § muutettavaksi niin, että se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi tai vastatoimien kohteeksi tai valtakunnallinen työehtosopimuslain (436/1946) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu työntekijöiden yhdistys voisivat viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että asianosainen itse tai hänen ammattiliittonsa voisi saattaa säännösten vastaisen menettelyn käsiteltäväksi. Säädösmuutoksilla halutaan parantaa syrjityksi joutuneen oikeusturvakeinoja ja madaltaa kynnystä viedä syrjimistapaukset eteenpäin.

Säädösmuutosehdotukset

8 § Syrjintä työelämässä

10 § Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään

11 § Hyvitys

20 § Asian saattaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna

ja

(Vastalauseen muutosehdotukset)

että hyväksytään kaksi lausumaa

(Vastalauseen lausumaehdotukset)

.

Vastalauseen muutosehdotukset

Laki

naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

609/1986

1329/2014

1023/2008

11 §:n 2 momentti,

sekä 20 §:n 1 momentti

11 §:n 2 momentti laissa 369/2009

sekä 20 §:n 1 momentti laissa 915/2016

sekä

naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain () 8 §, 10 §:n 2 momentti,12 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 § laissa,, 10 §:n 2 momentti ja 12 §:n 2 momentti laissa, 12 §:n 4 momentti laissa (  /  ), seuraavasti:

8 §

Syrjintä työelämässä

(1 mom. kuten TyVM)

,

tai muun sukupuoleen liittyvän syyn

tai

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tehtävään valinnalla sekä palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättämisellä tarkoitetaan myös tilannetta, jossa työvoimaa vuokrataan toiselta työnantajalta ja käyttäjäyritys työhön valitessaan tai vuokratyöntekijää koskevaa tilausta päättäessään asettaa työntekijän epäedullisempaan asemaan raskauden, vanhemmuudenperheenhuoltovelvollisuudenperusteella. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus vaatia 11 §:n mukaista hyvitystä myös käyttäjäyritykseltä.

(3 ja 4 mom. kuten TyVM)

10 §

Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään

jos työnantaja on määräaikaisen palvelussuhteen aikana saanut tiedon työntekijän raskaudesta tai synnytyksestä tai

Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan toiminnan perusteet tavalla, joka mahdollistaa niiden lainmukaisuuden arvioinnin.

raskaudesta, synnytyksestä tai

Työnantajan on samoin viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa 8 §:n 1 momentin 2—5 kohdassa taikka 8 a tai 8 d §:ssä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi. Työantajan on kuitenkin ilman erillistä pyyntöä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään määräaikaisuuden päättyessä, annettava kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisestä,jos määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on palvelussuhteensa aikana ilmoittanuttyösopimuslain 4 luvussa tarkoitetusta perhevapaasta taikka käyttänyt työsopimuslain 4 luvussa tarkoitettua perhevapaata.

11 §

Hyvitys

Hyvityksenä on maksettava vähintään 8 000 euroa. Työhönottotilanteessa hyvityksenä on maksettava enintään 35 000 euroa sellaiselle työnhakijalle, jonka kohdalla työnantaja pystyy osoittamaan, että häntä ei olisi valittu tehtävään, vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein. Hyvitystä määrättäessä on otettava huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus.

12 §

(Kuten TyVM)

20 §

(Uusi)

Asian saattaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi

Se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi tai vastatoimien kohteeksi, tasa-arvovaltuutettu, valtakunnallinen työehtosopimuslain (436/1946) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu työntekijöiden yhdistys

tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 7, 8, 8 a—8 e ja 14 §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten.

(Kuten TyVM)

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia, joilla työnantajan 10 §:ssä säädetään selvityksen antamista koskevan velvollisuuden laiminlyönnistä, asetetaan seuraamuksia.

2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita koskevien kanneaikojen yhdenmukaistamista, ja arvioi lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä asioiden saattamiselle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn sekä käynnistää mahdollisen lainsäädäntöhankkeen tasa-arvolain kokonais- tai osittaisuudistuksen yhteydessä.

Helsingissä 20.5.2026

Lauri

Lyly

sd

Piritta

Rantanen

sd

Niina

Malm

sd

Timo

Suhonen

sd

Olga

Oinas-Panuma

kesk

Tuomas

Kettunen

kesk

Fatim

Diarra

vihr

Minja

Koskela

vas