Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajoneuvolakia, harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.

Esityksen mukaan taksiliikenneluvan saamisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että hyvämaineisuuden arviointiin lisättäisiin eräiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten ja petos- ja maksuvälinerikosten huomioiminen. Taksiliikenteen yrittäjäkokeen järjestäminen siirrettäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle. Yrittäjäkokeessa tapahtuneesta vilpistä voitaisiin jatkossa asettaa karenssi ja myös jälkikäteen havaittu vilppi huomioitaisiin.

Taksiliikenneluvan haltija olisi velvollinen rekisteröimään taksina käytettävän ajoneuvon yksinomaiseen hallintaansa ja liittämään ajoneuvon rekisterissä liikenneluvalle. Väärää rekisteröintiä koskevan kriminalisoinnin soveltamisala laajennettaisiin koskemaan taksiliikenneluvan haltijoita. Julkisen tiedon saantia taksiliikenteen harjoittajista laajennettaisiin. Hinnoittelua koskevien sääntöjen vastaisesta toiminnasta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu ja myös taksinkuljettajalla olisi vastuu hintatietojen ilmoittamisesta.

Taksiliikenteessä käytettävissä ajoneuvoissa tulisi olla mittauslaitelain vaatimukset täyttävä taksamittari ja erityiset rekisterikilvet.

Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisättäisiin eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Lisäksi ajoluvan myöntämisen edellytyksenä olisi taksinkuljettajan koulutuksen käyminen. Lain voimaantullessa voimassa olevien taksinkuljettajien ajolupien haltijoiden tulisi väliaikaisten säännösten mukaan ajoluvan uusimiseksi käydä kertaluontoinen taksinkuljettajan täydennyskoulutus. Taksinkuljettajan koetta ja taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksyntää koskevaa sääntelyä muutettaisiin. Lisäksi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö voisi tehdä velvoitteidenhoitoselvityksen taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksynnän myöntämisestä ja peruuttamisesta.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.9.2026. Väliaikaiset säännökset olisivat voimassa 31.8.2034 saakka.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Oikeudelliset huomiot

Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytykset ja koulutus

Vilppi kuljettaja- ja yrittäjäkokeessa

Harmaan talouden torjunta

Taksamittari kaikille takseille

Värilliset rekisterikilvet takseihin

Seuranta

Muuta

Nykytilan arviointia.

Esityksen tavoitteet.

Hyvämaineisuusvaatimus.

Koulutus.

(1)Taksipalvelut ovat olennainen osa liikenteen palveluistumista ja koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Ne ovat monille käyttäjäryhmille arjen välttämättömiä liikkumispalveluja. Usein taksi toimii matkaketjun ensimmäisenä tai viimeisenä lenkkinä ja siksi sen luotettavuus vaikuttaa koko palveluketjun toimivuuteen. Luotettavuutta tuleekin tarkastella laajasti kuluttajan, työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmista.

(2)Vuoden 2018 uudistuksen jälkeen on käynyt ilmi, että markkinoilla ilmenneet ongelmat, kuten hinnoittelun epäselvyys ja kuluttajansuojaan liittyvät haasteet, kohdistuvat ennen kaikkea tilanteisiin, joissa kyyti otetaan kadulta ilman ennakkotietoa hinnasta tai palveluntarjoajasta. Kuluttajien mahdollisuudet vertailla palveluntuottajia ovat rajalliset, ja valvonnan puutteet ovat osaltaan lisänneet harmaata taloutta sekä heikentäneet asiakkaiden turvallisuudentunnetta.

(3)Kuluttajan näkökulmasta keskeistä on palvelun turvallisuus, hinnan ennakoitavuus ja hyvä saatavuus. Valiokunta pitää perusteltuna kuljettajien ja liikenneluvan haltijoiden kelpoisuusvaatimusten tiukentamista sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistamista. Nämä toimenpiteet lisäävät luottamusta toimialaan ja parantavat palvelun laatua.

(4)Valiokunta pitää kannatettavana hankkeen ensisijaista tavoitetta luottamuksen ja turvallisuuden parantamisesta. Osalla ehdotuksista on suoraan tavoiteltu luottamuksen ja turvallisuuden lisäämistä. Kokonaisuutena ehdotukset pyrkivät lisäämään luottamusta taksialaan ja sitä kautta myös lisäämään kuluttajien turvallisuuden tunnetta. Tarkentamalla taksiliikenteen koulutusorganisaatioille asetettavia vaatimuksia tavoitellaan koulutuksen luotettavuuden lisäämistä. Tavoitteena on myös lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa.

(5)Esityksen hyvänä tavoitteena on myös varmistaa, että kaikki taksitoimijat toimivat samojen sääntöjen mukaan maksamalla veronsa, veloittamalla matkoista oikein ja noudattamalla muutoinkin taksitoiminnalle asetettuja sääntöjä. Värillisen erityisen taksien rekisterikilven eli taksikilven tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta taksialaan, kun kuluttajat voivat tunnistaa luotettavasti rekisterikilvestä taksiauton.

TaVL 13/2026 vpTaVL 13/2026 vp

(7)Liikennepalvelulain 8 §:ssä määritellään, milloin henkilö voidaan todeta hyvämaineiseksi ja milloin tämä edellytys vaarantuu. Esityksessä esitetään, että jatkossa luvanhaltijan hyvämaineisuus voi vaarantua, jos henkilö syyllistyy seksuaalirikoksiin tai henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin. Kyseessä ovat hyvin vakavat rikokset toista henkilöä kohtaan, jotka osoittavat piittaamattomuutta toisen henkilön turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta, ja jotka vaikuttavat olennaisesti henkilön luotettavuuteen. Tästä syystä niiden huomioiminen on perusteltua, kun arvioidaan henkilön hyvämaineisuutta.

LiVM 28/2021 vpLiVM 28/2021 vp

(9)Valiokunta pitää hyvänä, että taksinkuljettajan koulutuksen yhteiskunnallisina tavoitteina ovat luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne- ja matkustajaturvallisuuden edistäminen ja kuluttajansuojan parantaminen.

(10)Taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja -kokeen muutoksella pyritään siihen, että koulutuksessa kiinnitetään riittävä huomio käytännön työssä tarvittavien taitojen hallintaan. Kokeiden tulee olla tasavertaisia, laadun on oltava varmistettavissa ja kokeiden tulee mitata todellisuudessa alalla vaadittuja asioita. On tärkeää, että koetarjonnan valtakunnallinen kattavuus paranee.

(11)Taksinkuljettajan koulutuksen tavoitteina ovat osaamis- ja taitotason parantaminen, kaikilla mahdollisuus saada yhdenmukainen tieto- ja taitotaso, ammattitaidon vahvistaminen, asiakaspalvelutilanteisiin vaikuttaminen, alan arvostuksen lisääminen, alan houkuttelevuuden kasvaminen, työllisyyden kasvu ja mahdollisuus osa-aikaisuudesta kokoaikatyöhön.

(12)Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että taksinkuljettaja toimii asiakaspalveluammatissa. Taksinkuljettajan ammattitaitoon kuuluvat kielitaito, asiakkaiden kohtaaminen, rehellisyys, liikennekäyttäytyminen, paikallistuntemus ja kaluston laadun varmistaminen.

(13)Valiokunta painottaa, että kuljettaja- ja yrittäjäkokeilla on tärkeä merkitys taksialan osaamisen, turvallisuuden ja asiakkaiden luottamuksen varmistamisessa. Hallituksen esityksen mukaan taksiyrittäjäkokeessa tapahtuneesta vilpistä voitaisiin jatkossa asettaa kuuden kuukauden karenssi kokeeseen uudelleen osallistumiselle. Kuljettajakokeissa on jo nykyisin mahdollista asettaa kuuden kuukauden mittainen kielto osallistua uudelleen kokeeseen, jos henkilön todetaan syyllistyneen vilpilliseksi katsottavaan toimintaan koetilaisuudessa. Koesuoritukset voitaisiin jatkossa hylätä myös jälkikäteen havaitusta vilpistä.

(14)Esityksen mukaan vilpiksi katsotaan epärehellinen teko tai tekemättä jättäminen, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Valiokunta pitää ehdotusta laintasoisesta sääntelystä tältä osin riittävänä ja kattavana, mutta pitää sääntelyn tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisenä, että kaikenlaisen vilpin mahdollisuudet minimoidaan kokeiden järjestämisessä käytännön järjestelyin. Valiokunta toteaa, että kokeiden tulee aidosti mitata kokeeseen osallistuvan henkilön omaa osaamista ja kielitaidon riittävyyttä.

(15)Toimialan harmaan talouden riskisyys on saadun selvityksen mukaan koholla, julkisten velvoitteiden erilaiset laiminlyönnit ovat yleisiä toimialalla ja taloudellisessa luotettavuudessa on huomattavia häiriöitä.

(16)Keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia hallituksen esityksessä ovat ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittarivaatimukset, värilliset rekisterikilvet, hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä sekä taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden luvanvaraisuusedellytykset ja velvoitteidenhoitoselvitysten laatiminen tukemaan uutta lupaprosessia.

(17)Taksimatkan yhteydessä kerättävä data, harmaan talouden torjunta ja alan valvonta kytkeytyvät keskeisesti taksamittariin. Valiokunta pitää tärkeänä, että mittaukseen ja siihen liittyvään dataan voidaan luottaa, ja että järjestelmä tukee sekä viranomaisvalvontaa että yritysten omaa taloushallintoa.

(18)Valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Nykyinen tiedonkeruu on osin pirstaleista, ja sitä tulisi kehittää suuntaan, jossa tieto on yhtenäisempää ja paremmin hyödynnettävissä viranomaisten näkökulmasta.

(19)Ehdotetut muutokset vahvistavat rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa poistamalla harmaan talouden kautta syntyvää perusteetonta kustannusetua. Lupa- ja valvontaviranomaisten toimintaedellytyksien voidaan arvioida paranevan. Ehdotuksilla voidaan arvioida olevan myös harmaata taloutta ennalta estävää vaikutusta ja hallinnollista taakkaa vähentävä vaikutus.

(20)Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että harmaan talouden torjunnan kehittäminen vaatii huomiota myös tulevaisuudessa.

(21)Hallituksen esityksessä ehdotettavan taksamittarivaatimuksen tavoitteena on vahvistaa taksiliikenteen luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja valvottavuutta sekä lisätä kuluttajien luottamusta taksipalveluihin. Esityksen mukaan taksamittari tulisi pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kaikista taksikuljetuksista saataisiin kerättyä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Taksamittari mahdollistaa matkan keskeisten tietojen, kuten ajomatkan, ajoajan, hinnan ja ajankohdan sekä ajoneuvon kokonaiskilometrimäärän, tallentamisen tavalla, joka tukee sekä viranomaisvalvontaa että asiakkaan oikeusturvaa. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa, parantaa erityisesti verovalvonnan edellytyksiä sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuuksia valvoa taksiliikenteen sääntelyn noudattamista. Valiokunta pitää sääntelyn tavoitteita ja pääsuuntaa perusteltuna.

(22)Asiantuntijakuulemisessa mittarivaatimuksen vaikutuksista on esitetty myös kriittisiä arvioita ja tuotu esille, että taksamittarilla ei yksin voida estää harmaata taloutta tai poistaa esimerkiksi valvontaan liittyviä ongelmia. Asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty harkittavaksi, että niin sanottuihin katutaksikyyteihin ja esimerkiksi sovelluksen kautta tilattaviin taksikyyteihin sovellettaisiin toisistaan poikkeavaa sääntelyä.

(23)Saadun selvityksen mukaan taksamittari ehdotetaan hallituksen esityksessä pakolliseksi varusteeksi ensisijaisesti verovalvonnan ja sen tarvitsemien tietojen keräämisen tueksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen sääntely, jossa on sallittu taksamittarien lisäksi myös muut vastaavat järjestelmät ilman yhtenäisiä teknisiä vaatimuksia, on aiheuttanut ongelmatilanteita muun muassa matkatietojen luotettavuuteen, jäljitettävyyteen ja manipuloinnin estämiseen liittyen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan verovalvonnan näkökulmasta taksamittari on tällä hetkellä luotettavin tiedon kerääjä ja säilyttäjä.

(24)Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetulla sääntelyllä on myös taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia erityisesti pienille ja osa-aikaisille taksiyrittäjille. Pakollinen taksamittari lisää laitehankintoihin, asennuksiin, ylläpitoon ja mahdollisiin tarkastus- sekä päivitysvelvoitteisiin liittyviä kustannuksia. Valiokunnan näkemyksen mukaan vaikutukset voivat olla suhteellisesti merkittävämpiä sellaisille toimijoille, joiden ajomäärät ovat vähäisiä tai joiden toiminta perustuu ennakkotilattuihin kuljetuksiin ja sopimushinnoitteluun. Asiantuntijakuulemisessa on myös pidetty mahdollisena, että sääntely voi nostaa alalletulon kynnystä ja vaikuttaa markkinoiden kilpailutilanteeseen erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla taksipalvelujen saatavuus on jo ennestään haasteellista. Lisäksi on nostettu esiin huoli siitä, että taksamittarivaatimus voi vähentää erityisesti osa-aikaista taksitoimintaa ja heikentää siten palvelujen saatavuutta joillakin paikkakunnilla.

(25)Valiokunta toteaa lisäksi, että mittarivaatimuksen käytännön vaikutukset voivat vaihdella erilaisissa taksikuljetuksissa. Erityisiä kysymyksiä voi liittyä esimerkiksi koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden järjestämiin kuljetuksiin sekä muihin sopimusperusteisiin ajoihin, joissa hinnoittelu perustuu etukäteen sovittuihin kokonaisuuksiin eikä yksittäisen matkan mittaamiseen. Osassa tilanteista mittarivaatimuksen välitön lisäarvo voi jäädä rajalliseksi suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan.

(26)Saadun selvityksen mukaan kokonaisuutena yhtenäisen mittarivaatimuksen voidaan kuitenkin arvioida vähentävän väärinkäytösten mahdollisuuksia. Lisäksi mittarivaatimus voi parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia arvioida matkan ja hinnan oikeellisuutta ja saattaa mahdolliset epäselvyydet viranomaisen käsiteltäväksi. Valiokunta katsoo, että mittarivaatimuksen merkitys liittyy asiakkaiden kannalta erityisesti luottamuksen vahvistamiseen ja hinnoittelun läpinäkyvyyteen.

(27)Saadun selvityksen mukaan taksamittarivaatimus voi olla omiaan tukemaan rehellisesti toimivien yrittäjien tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Yhdenmukaiset tekniset velvoitteet voivat vähentää sellaista epätervettä kilpailua, joka perustuu puutteelliseen raportointiin tai sääntelyn kiertämiseen. Lisäksi asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että mittarivaatimus voi osaltaan vahvistaa koko toimialan uskottavuutta tilanteessa, jossa kuluttajien luottamus taksipalveluihin on viime vuosina selkeästi heikentynyt. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sääntelyllä pyritään palauttamaan luottamusta toimialaan sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuuden tunnetta.

(28)Valiokunta kuitenkin toteaa, että taksamittarivaatimuksella ei pystytä aukottomasti estämään esimerkiksi harmaan talouden toimintaa. Lain tasoisesta taksamittarivaatimuksesta huolimatta on mahdollista, että mittaria ei kaikissa tilanteissa kytketä käyttöön tai siihen ei syötetä kaikkia tarvittavia tietoja. Valiokunta korostaa tämän vuoksi, että sääntelyn toimivuus edellyttää välttämättä myös tehokasta valvontaa.

(29)Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen taksamittarivaatimuksen tavoitteet harmaan talouden torjunnan, valvonnan ja kuluttajansuojan näkökulmasta ovat hyväksyttäviä ja kannatettavia. Sääntelyn jälkikäteisessä vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että sääntely ei tarpeettomasti rajoita uusien teknologisten ratkaisujen tai digitaalisten palvelumallien kehittämistä. Taksiliikenteessä on viime vuosina yleistynyt sovelluspohjaisia toimintamalleja, joissa hinnoittelu, tilaaminen ja maksaminen tapahtuvat kokonaan digitaalisten järjestelmien kautta. Samalla sääntelyn jatkoarvioinnissa on huolehdittava siitä, ettei sääntely heikennä kilpailun kautta syntyviä kuluttajahyötyjä.

(30)Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että taksamittarisääntelyn toimeenpanoa, vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia seurataan huolellisesti osana sääntelyn vaikutusarviointia. Seurannassa on kiinnitettävä erityistä huomiota taksamittarivaatimuksen vaikutuksiin harmaan talouden torjuntaan, valvonnan toimivuuteen, kuluttajansuojaan, sopimusperäisten kuljetusten ja osa-aikaisen yrittäjyyden edellytyksiin sekä taksipalvelujen alueelliseen saatavuuteen.

(31)Valiokunta pitää kokonaisuutena arvioituna ehdotusta ottaa käyttöön taksiliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja koskeva erillinen tunnistettava rekisterikilpi perusteltuna. Ehdotuksen tavoitteena on lisätä kuluttajien luottamusta taksipalveluihin, helpottaa luvallisen taksiliikenteen erottamista luvattomasta toiminnasta sekä parantaa taksiliikenteen valvottavuutta. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin painotettu sitä, että kilpivaatimuksen merkitys liittyy ensisijaisesti kuluttajien luottamuksen vahvistamiseen ja palvelun tunnistettavuuteen, kun taas sen välittömät vaikutukset viranomaisvalvontaan ja harmaan talouden torjuntaan voivat jäädä rajallisemmiksi.

(32)Valiokunnan arvion mukaan selkeästi tunnistettavat taksikilvet voivat vahvistaa asiakkaiden turvallisuuden tunnetta erityisesti tilanteissa, joissa taksi otetaan kadulta tai asemalta ilman ennakkotilausta. Saadun selvityksen mukaan tunnistettavuuden tarve ei sen sijaan korostu samassa määrin ennakkotilatuissa tai sovelluksen kautta välittyvissä kuljetuksissa. Sellaiset luvanhaltijat, jotka tarjoavat yritys- ja edustusajoja, voivat esityksen mukaan poiketa kilpivaatimuksesta näissä ajoissa, jos asiasta on sovittu etukäteen sopimuksella.

(33)Taksikilpiä koskeva ehdotus voi olla omiaan helpottamaan myös viranomaisten mahdollisuuksia kohdentaa valvontaa tehokkaasti sekä tunnistaa luvanvaraisessa toiminnassa käytettävät ajoneuvot. Valiokunta katsoo kuitenkin saamansa selvityksen perusteella, että taksikilpien merkitystä viranomaisten käytännön valvontatyössä ei ole syytä yliarvioida.

(34)Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotus aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia taksiyrittäjille. Erityisesti pienimuotoisesti tai osa-aikaisesti toimiville yrittäjille kilpimuutokset voivat muodostaa lisärasitteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taksikilpi voi olla käytännössä ongelmallinen myös sellaisessa toiminnassa, jossa ajoneuvo on osan aikaa muussa kuin taksikäytössä. Lisäksi asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että taksikilpivaatimus voi vähentää joustavuutta uusien liiketoimintamallien ja alustapohjaisten palveluiden kehittämisessä.Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua kilpivaatimusta perusteltuna nykyisessä tilanteessa, jossa asiakkaiden luottamuksen palauttamiseksi taksialaa kohtaan on välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä.

(35)Valiokunta korostaa, että kilpivaatimuksen vaikutuksia kuluttajien turvallisuuden tunteeseen, palvelujen saatavuuteen ja valvonnan toimivuuteen on seurattava huolellisesti jatkossa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että sääntelyn jälkikäteisessä vaikutusten arvioinnissa ei arvioida pelkästään yksittäisiä vaatimuksia erillään muusta taksialaa koskevasta sääntelystä, vaan myös sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena ja kattavasti.

(36)Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisessa esitykseen on suhtauduttu sekä hyvin myönteisesti että epäilevästi. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. On kuitenkin tarpeen, että esityksen tavoitteiden toteutumista seurataan tarkoin. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin alustataloudessa työskentelevien kuljettajien aseman parantamiseksi ja selvittää tähän liittyen muun muassa lainsäädännön päivitystarpeet. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan

(37)Valiokunta on asiantuntijakuulemisessa kuullut myös vammaisjärjestöjä ja vanhusasiavaltuutettua. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota vammaisten ja iäkkäiden asemaan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Näille erityisryhmille taksipalvelut ovat usein ainoa mahdollinen liikkumismahdollisuus ja sen vuoksi on erityisen tärkeää, että koulutuksessa ja muissa kohdin kiinnitetään huomiota näiden ryhmien erityistarpeisiin.

eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa esityksen tavoitteiden toteutumista ja taksialan kehittymistä tarkoin sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta.5. Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.

6 §. Taksiliikenneluvan myöntäminen.

262 a §. Liikenteessä käytettävän ajoneuvon väärä rekisteröinti.

Ehdotus luonnollisen henkilön vakituisen asuinpaikan vaatimuksesta lisättiin esitykseen vasta lausuntokierroksen jälkeen. Ehdotus helpottaisi Liikenne- ja viestintäviraston käytännön valvontatyötä, mutta ehdotusta ei ole esityksessä arvioitu tai perusteltu EU-oikeuden näkökulmasta, mistä syystä liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt, että vakituisen asuinpaikan vaatimus poistettaisiin esityksestä. Valiokunta on tämän vuoksi muuttanut momenttia siten, että momentista poistetaan luonnollisen henkilön vakituisen asuinpaikan vaatimus.

Oikeusministeriö toi esille valiokunnalle toimittamassaan lausunnossa, että esityksessä muutettavaksi ehdotetussa liikenteen palveluista annetun lain 262 a §:ssä on kyse rikosoikeudellisesta rangaistussäännöksestä, jossa mainitaan luvanhaltija ja palveluntarjoaja, mutta ilmeisesti kyse voi olla myös oikeushenkilöstä. Oikeusministeriö toteaa, että oikeushenkilö ei sellaisenaan voi olla rikosoikeudellisessa tekijäasemassa, vaan että rangaistussäännöksissä tekijän tulee olla luonnollinen henkilö.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 262 a §:n 1 momenttia siten, että väärää rekisteröintiä koskevan kriminalisoinnin soveltamisala laajennettaisiin koskemaan myös taksiliikenneluvan haltijoita, muutoin pykälä pysyisi esityksessä ennallaan. Momentissa rangaistus on säädetty luvanhaltijalle tai palveluntarjoajalle.

Ehdotetussa 262 a §:n 2 momentissa, tai liikennepalvelulain muissakaan rangaistussäännöksissä, rangaistusta ei ole kohdistettu nimetyille tahoille, vaan tekijään viitataan sanalla ”joka”. Tällöin rikosten tunnusmerkistöt ovat yleisiä siten, että niissä ei rajoiteta tekijöinä kysymykseen tulevien henkilöiden piiriä.

Valiokunta on muuttanut 262 a §:n 1 momentin rangaistussäännöksen yleisempään ”joka” muotoon, mikä mahdollistaa rikosvastuun kohdistumisen oikeushenkilön sijasta siihen luonnolliseen henkilöön, jonka velvollisuuksiin kyseinen rekisteröinti kuuluu. Samalla momenttia tarkennetaan siten, että viittaus 17 §:ään kohdistetaan 17 §:n 1 ja 2 momenttiin.

HE 19/2026 vp

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan

320/2017

429/2025

liikenteen palveluista annetun lain () 268 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa,

muutetaan

6 §:n 3 momentti,6 a §:n 3—5 momentti, 8 §:n 1 momentin 1 kohta, 15 a §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti, 17 §:n 2 ja 4 momentti, 25 §:n 2 momentti sekä 3 momentin 2 kohta, 25 a ja 35 a §, 35 b §:n 3 ja 4 momentti, 36 b §:n 2—4 momentti, 152 §:n 1 ja 2 momentti, 193 a §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 227 §:n 1 momentin 1 kohta, 246 §:n 5 momentti, 246 a §:n 1 ja 2 momentti, 262 a §:n 1 momentti ja 265 §:n 1 momentin 1 kohta,

299/2021

371/2019

175/2025

60/2022

495/2023

984/2018

299/2021

925/2024

150/2025

sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto, 6 a §:n 3—5 momentti, 15 a §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti, 25 a ja 35 a §, 35 b §:n 3 ja 4 momentti, 36 b §:n 2—4 momentti, 152 §:n 1 ja 2 momentti, 193 a §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 246 a §:n 1 ja 2 momentti ja 265 §:n 1 momentin 1 kohta laissa, 6 §:n 3 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 246 §:n 5 momentti laissa, 8 §:n 1 momentin 1 kohta laissa, 17 §:n 2 momentti ja 262 a §:n 1 momentti laissa, 17 §:n 4 momentti laissa, 25 §:n 2 momentti osaksi laeissaja, 25 §:n 3 momentin 2 kohta laissaja 227 §:n 1 momentin 1 kohta laissa, sekä

lisätään

lakiinuusi 268 a ja 268 b § seuraavasti:

6 §

Taksiliikenneluvan myöntäminen

vakituinen asuinpaikka ja tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka on Suomessa

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, taksiliikenneluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lupaa hakevan luonnollisen henkilöntai lupaa hakevan oikeushenkilön tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka on Suomessa. Lisäksi luvanhakijan nimeämän liikenteestä vastaavan henkilön tulee täyttää 1 momentin 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja henkilön tulee olla 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyvämaineinen. Lisäksi lupaa hakevan oikeushenkilön toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen ainoan varsinaisen jäsenen ja vastuunalaisten yhtiömiesten on oltava mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla hyvämaineisia.

6 a §

Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus ja yrittäjäkoe

Koulutuksen jälkeen suoritettavaan yrittäjäkokeeseen tulee sisältyä kysymyksiä kaikista 1 momentissa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista. Yrittäjäkokeeseen osallistuminen edellyttää, että henkilö on osallistunut yrittäjäkoulutukseen.

Yrittäjäkokeen järjestämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä yrittäjäkoulutuksen ja -kokeen sisällöstä ja toteutuksesta sekä kokeeseen ilmoittautumisesta ja arvosteluperusteista.

8 §

Luonnollisen henkilön hyvä maine luvanvaraisessa tieliikenteessä

Jollei EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 6 artiklasta muuta johdu, liikenteestä vastaavan henkilön tai luonnollisen henkilön hyvämaineisuutta arvioitaessa otetaan mainetta vaarantavina tekijöinä huomioon, onko:

1) hänet kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana tuomittu vähintään neljästä työ- tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, verotusta, kiskontaa, liikenteen harjoittamista, liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta, ympäristönsuojelua tai muuta ammatillista vastuuta, petos- tai maksuvälinerikoksia, seksuaalirikoksia, henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia, ihmiskauppaa, huumausainerikoksia, tai laittoman maahantulon järjestämistä koskevien säännösten rikkomisesta tai hänen tai hänen käyttämän kuljettajan tekemänä mainitun artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta sakkorangaistukseen;

15 a §

Taksamittari ja taksimatkasta kerättävät tiedot

Henkilöliikennettä tarjoava luvanhaltija vastaa siitä, että taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa käytetään mittauslaitelain (707/2011) vaatimukset täyttävää taksamittaria, ja että taksamittari kerää jokaisesta taksimatkasta sähköisessä muodossa seuraavat tiedot:

1) yrittäjän yksilöintitiedot;

2) ajoneuvon yksilöintitiedot;

3) ajon suorittaneen kuljettajan yksilöintitiedot;

4) matkan ajankohta, pituus ja ajallinen kesto;

5) matkan hinta- ja maksutapatiedot.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat tekniset määräykset taksamittarista ja sillä kerättyjen tietojen säilyttämisestä.

17 §

Liikenteessä käytettävä ajoneuvo

Lisäksi taksi-, henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltijan ja 16 §:ssä tarkoitetun palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että kyseinen ammattimaisessa taksi-, henkilö- ja tavaraliikenteessä käytettävä moottorikäyttöinen ajoneuvo on liikenneasioiden rekisterissä merkitty luvanhaltijan tai palveluntarjoajan yksinomaiseen hallintaan ja liitetty luvanhaltijan voimassa olevalle liikenneluvalle. Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa liikenneluvalle liitetyn ajoneuvon liikenneluvalta, jos ajoneuvon ja liikenneluvan liitännän edellytykset eivät enää täyty.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske 3 §:n mukaisiin henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetuksiin käytetyn ajoneuvon lyhytaikaisen tilapäisen rikkoutumisen vuoksi käytössä olevaa korvaavaa ajoneuvoa eikä kuljetuksia sellaisella automaattisella ajojärjestelmällä varustetulla ajoneuvolla, jota käytetään liikenteessä Liikenne- ja viestintäviraston ajoneuvolain 116 tai 116 a §:n nojalla myöntämän koenumerotodistuksen perusteella. Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske 4 §:ssä tarkoitetussa taksiliikenteessä lyhytaikaisen tilapäisen rikkoutumisen vuoksi käytössä olevaa korvaavaa ajoneuvoa.

25 §

Taksinkuljettajaa koskevat vaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää hakemuksesta taksinkuljettajan ajoluvan henkilölle:

1) jolla on voimassa oleva ajo-oikeus, kuitenkin vähintään vuotta aikaisemmin saatu B-luokan auton ajo-oikeus; Suomessa myönnetyn ajokortin lisäksi hyväksytään sellainen muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetty ajokortti, joka tunnustetaan Suomessa ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaksi;

386/2011

;

2) joka enintään kuusi kuukautta aikaisemmin annetun lääkärinlausunnon perusteella täyttää ajokorttilain () 18 §:ssä säädetyt ryhmän 2 ajokorttilupaa koskevat terveysvaatimukset

3) joka on suorittanut 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen ja enintään vuotta ennen taksinkuljettajan ajolupahakemuksen jättämistä mainitussa pykälässä tarkoitetun taksinkuljettajan kokeen hyväksytysti.

Liikenne- ja viestintävirasto ei kuitenkaan saa myöntää taksinkuljettajan ajolupaa henkilölle, joka on rikosrekisteristä ilmenevällä tavalla syyllistynyt ajolupahakemuksen ratkaisemista edeltäneen viiden vuoden aikana:

2) rikoslain:

a) 21 luvun 5, 6 a, 6 c tai 7—15 §:ssä tarkoitettuun henkeen tai terveyteen kohdistuvaan rikokseen;

b) 25 luvun 1, 2, 4, 4 a tai 6—8 §:ssä tarkoitettuun vapauteen kohdistuvaan rikokseen;

c) 28 luvun 1—9, 11 tai 12 §:ssä tarkoitettuun omaisuusrikokseen;

d) 29 luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettuun veropetokseen tai törkeään veropetokseen;

e) 31 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun ryöstöön;

f) 32 luvun 1—10 §:ssä tarkoitettuun kätkemis- tai rahanpesurikokseen;

g) 36 luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettuun petokseen tai törkeään petokseen;

h) 37 luvun 8 tai 9 §:ssä tarkoitettuun maksuvälinepetokseen tai törkeään maksuvälinepetokseen, 11 §:ssä tarkoitettuun maksuvälinepetoksen valmisteluun, 12 tai 13 §:ssä tarkoitettuun maksuvälinerikokseen tai törkeään maksuvälinerikokseen;

i) 41 luvun 1 tai 3 §:ssä tarkoitettuun ampuma-aserikokseen tai törkeään ampuma-aserikokseen, 2 §:ssä tarkoitettuun ampuma-aseen käsittelyyn vakavan rikoksen tekemistä varten, 5 §:ssä tarkoitettuun vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomiseen, 6 §:ssä tarkoitettuun vaarallisen esineen hallussapitoon tai 7 §:ssä tarkoitettuun toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapitoon liittyvään rikokseen;

25 a §

Taksinkuljettajan koulutus ja koe

Taksinkuljettajan koulutuksen tulee sisältää opetusta:

1) matkustajien avustamisesta ja turvallisuudesta huolehtimisesta;

2) eri matkustajaryhmien erityistarpeista;

3) taksipalvelujen asiakaspalvelutilanteista;

4) kuljettajan oikeuksista ja velvollisuuksista;

5) kuljetusten ja liikenteen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Taksinkuljettajan koulutuksen kesto on vähintään 21 tuntia.

Taksinkuljettajan kokeessa on oltava kysymyksiä kaikista 1 momentissa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista. Kokeeseen osallistuminen edellyttää, että henkilö on suorittanut taksinkuljettajan koulutuksen.

1384/2015 Taksinkuljettajan pätevyysvaatimuksen täyttää myös hakija, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa () tarkoitettu päätös muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta vastaavasta muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa suoritetusta kelpoisuudesta. Päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa taksinkuljettajan kokeen järjestämisestä. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä taksinkuljettajan koulutuksen ja kokeen sisällöstä ja toteutuksesta sekä kokeeseen ilmoittautumisesta ja arvosteluperusteista.

35 a §

Koulutusorganisaation hyväksyntä taksiliikenteen koulutuksen järjestäjäksi

Edellä 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen, 26 a §:ssä tarkoitetun erityisryhmien kuljettajakoulutuksen sekä 6 a §:ssä tarkoitetun yrittäjäkoulutuksen järjestämiseen vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyntä.

Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy hakemuksesta tässä pykälässä tarkoitetuksi koulutuksen järjestäjäksi koulutusorganisaation:

1) joka täyttää 36 a §:ssä tarkoitetut opetukselliset ja ammatilliset edellytykset;

2) jota ei ole asetettu konkurssiin;

3) jolla ei ole veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin;

4) jolla on Liikenne- ja viestintäviraston vahvistama koulutusohjelma;

5) jonka tässä pykälässä tarkoitettua hyväksyntää ei ole peruutettu 242 §:n 2 momentin 2 tai 4 kohdan nojalla viimeisen kuluneen vuoden aikana.

35 b §

Taksiliikenteen koulutuksen järjestäjän hyväksynnän hakeminen ja koulutusohjelman vahvistaminen

Koulutusohjelmasta on käytävä ilmi opetettavien aihealueiden käsittely ja koulutusohjelmaan sisältyvien käytännön harjoitusten mitoitus osallistujamäärän mukaan sekä vastaavat tiedot harjoitusten käytännön järjestelyistä.

Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaa hakemuksesta koulutusohjelman koulutuksen järjestäjän hyväksynnän ja koulutusohjelman uusimisen yhteydessä. Vahvistettu koulutusohjelma on voimassa enintään viisi vuotta. Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta vahvistaa myös pelkän koulutusohjelman. Koulutusohjelman vahvistamista voi hakea muukin kuin hyväksytty koulutuksen järjestäjä tai hyväksyntää hakeva.

36 b §

Taksiliikenteen hyväksytyn koulutuksen järjestäjän velvollisuudet

Koulutusorganisaation on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle:

1) käytettävä koulutusohjelma sekä koulutusten järjestämisen ajankohta ja paikka;

2) tiedot koulutuksen suorittaneista ja annetun opetuksen määrästä.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään tässä laissa tarkoitettuun liikenneasioiden rekisteriin. Ilmoitukset on tehtävä viipymättä ja noudattaen, mitä ilmoituksen tekemisestä on tässä laissa säädetty. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viimeistään kymmenen vuorokautta ennen koulutuksen alkamista ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus kahden viikon kuluessa koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta.

Hyväksytyn koulutuksen järjestäjän on pidettävä luetteloa opettajista ja koulutuksesta vastaavista henkilöistä ja säilytettävä tiedot järjestetyistä koulutuksista, koulutuksen järjestämistavoista, koulutuksiin osallistuneista opettajista ja koulutuksen suorittaneita koskevat asiakirjat koulutuksen suorittamisvuotta seuraavan kuuden kalenterivuoden ajan. Säilytysajan päätyttyä koulutuksen suorittajia koskevat henkilötiedot on hävitettävä.

152 §

Taksiliikenteen palvelujen hinnoittelu

Henkilöliikennettä tarjoavan luvanhaltijan sekä välityspalvelun tarjoajan on annettava kuluttajalle ennen taksimatkan alkamista tai tilauksen vahvistamista tieto matkan kokonaishinnasta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa etukäteen, hinnan määräytymisen perusteet veroineen. Ennalta tilaamattomissa tai muuttuvahintaisissa kyydeissä myös kuljettajan on pyynnöstä ilmoitettava hintatiedot kuluttajalle kirjallisesti tai suullisesti ennen matkan alkamista. Kokonaishinta tai hinnan määräytymisen perusteet on ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä tavalla, eivätkä ne saa muuttua matkan aikana. Hintatiedot on esitettävä siten, että ne ovat helposti kuluttajan havaittavissa ennen matkan alkamista.

Jos kuluttajille tarjottavasta taksimatkasta ei ole sovittu kiinteää hintaa, on matkan hinnan perustuttava kuljettuun matkaan ja matkaan käytettyyn aikaan, ja hinnan määrityksessä on käytettävä mittauslaitelain vaatimukset täyttävää taksamittaria. Lisäksi matkasta voidaan periä erillinen lähtömaksu ja muita lisämaksuja, jotka ovat etukäteen matkustajan tiedossa. Hinnan määrittämisessä käytettävät hinnan määräytymisen perusteet eivät saa muuttua taksimatkan aikana. Vastuu taksamittarin käyttämisestä on kuljettajalla.

193 a §

Taksiliikenteen koulutuksia ja koulutuksen järjestäjien toimintaa valvova viranomainen

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa 35 a §:n mukaisen hyväksynnän saaneiden koulutuksen järjestäjien ja niiden järjestämän koulutuksen järjestämisen valvonnasta. Liikenne- ja viestintävirasto voi valtuuttaa ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan käytännön valvontatoimintaa. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävään valtuuttaman asiantuntijan on oltava perehtynyt valvottavien koulutusten ja näiden järjestämisen vaatimuksiin ja hänellä on oltava taksitoimialan lainsäädännön ja käytäntöjen riittävä työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu osaaminen. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä asiantuntemus ja perehtyneisyys valvontatoimintaan.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävään valtuuttamalla ulkopuolisella asiantuntijalla on oikeus päästä seuraamaan opetusta ja saada valvonnassa tarvittavat tiedot. Hyväksynnän saaneiden koulutuksen järjestäjien on järjestettävä olosuhteet sellaisiksi, että tarkastukset voidaan suorittaa asianmukaisesti. Tarkastuksia ei saa tehdä pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Tarkastuksessa on noudatettava hallintolain 39 §:ää.

227 §

Tietojen luovuttaminen yksittäisluovutuksena liikenneasioiden rekisteristä

Jokaisella on oikeus saada yksittäisluovutuksena seuraavat tiedot:

1) yritys- ja yhteisötunnuksen, ajoneuvon yksilöivän rekisteritunnuksen, yrityksen nimen tai lupatunnuksen perusteella tiedot toiminnanharjoittajaluvan haltijan nimestä ja yhteystiedoista, lupatunnuksesta, luvan voimassaoloajasta ja vastuuhenkilön nimestä taikka, jos toiminnanharjoittaja on luonnollinen henkilö, etu- ja sukunimen, henkilötunnuksen, ajoneuvon yksilöivän rekisteritunnuksen tai muun yksilöivän tunnuksen perusteella tiedot toiminnanharjoittajan nimestä, työyhteystiedoista, lupatunnuksesta ja luvan voimassaoloajasta;

246 §

Taksinkuljettajan ajoluvan peruuttaminen ja poliisin antama varoitus

Taksinkuljettajan ajolupa on luovutettava poliisille, kun ajolupa peruutetaan. Määräajaksi peruutettu ajolupa palautetaan haltijalleen määräajan päätyttyä. Jos ajolupa peruutetaan toistaiseksi, ajoluvan palauttamisen edellytyksenä on, että ajoluvan haltija osoittaa peruuttamisperusteen poistuneen. Ajolupaa ei kuitenkaan palauteta, jos sen voimassaolo on päättynyt. Ennen ajoluvan palauttamista luvanhaltijan sopivuus on arvioitava uudelleen 25 §:n mukaisesti. Mainitun pykälän 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista teoista otetaan huomioon ne, jotka ovat tulleet poliisin tietoon ajoluvan peruuttamisen jälkeen.

246 a §

Taksinkuljettajan kokeen ja yrittäjäkokeen koesuorituksessa todettu vilppi

Jos 25 a §:ssä tarkoitettuun taksinkuljettajan kokeeseen tai 6 a §:ssä tarkoitettuun yrittäjäkokeeseen osallistuvan henkilön havaitaan kokeen aikana syyllistyvän vilpilliseksi katsottavaan toimintaan, kokeen järjestäjän on keskeytettävä kyseisen henkilön koe ja hylättävä koesuoritus. Koesuoritus on myös hylättävä, jos vilppi havaitaan koesuorituksen jälkeen. Vilpiksi katsotaan epärehellinen teko tai tekemättä jättäminen, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta.

Liikenne- ja viestintävirasto asettaa kuuden kuukauden mittaisen määräaikaisen kiellon osallistua kokeeseen henkilölle, jonka todetaan syyllistyneen vilpilliseksi katsottavaan toimintaan koetilaisuudessa. Määräaika lasketaan siitä koepäivästä, jolloin vilpilliseksi katsottava toiminta tapahtui. Liikenne- ja viestintäviraston päätös määräaikaisesta kokeeseen osallistumiskiellosta on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka päätös ei olisi saanut lainvoimaa.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Lain 15 a §:n 1 ja 3 momentti, 227 §:n 1 momentin 1 kohta ja 268 a §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä helmikuuta 2027 ja 35 a § ja 265 §:n 1 momentin 1 kohta 1 päivänä syyskuuta 2034.

Sen estämättä, mitä tämän lain 17 §:n 2 momentissa säädetään, taksiliikenneluvanhaltijoiden tulee täyttää mainitussa momentissa säädetyt vaatimukset ajoneuvon rekisteröinnistä ja liittämisestä liikenneluvalle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027.

Sen estämättä, mitä tämän lain 25 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, taksinkuljettajan ajolupa voidaan myöntää henkilölle ilman taksinkuljettajankoulutuksen käymistä tämän lain tultua voimaan sinä aikana, kun taksinkuljettajan koulutusta ei ole vielä tarjolla, kuitenkin enintään 31 päivään lokakuuta 2026.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan tämän lain 25 tai 26 §:n nojalla jätettyyn taksinkuljettajan ajolupahakemukseen tai taksinkuljettajan ajoluvan uusimista koskevaan hakemukseen ja hakemukseen kohdistuvaan oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 152 §:n 2 momentin nojalla annettu Liikenne- ja viestintäviraston määräys on voimassa 31 päivään tammikuuta 2027.

32 luku

Rangaistussäännökset

262 a §

Liikenteessä käytettävän ajoneuvon väärä rekisteröinti

Taksi-, henkilö- tai tavaraliikenneluvan haltija tai 16 §:ssä tarkoitettu palveluntarjoaja,

rekisteröinyt

on tuomittava

Joka

jättää rekisteröimättä 17 §:n 1 tai 2 momentissa

käytettävän moottorikäyttöisen ajoneuvon

on tuomittava,

teosta

liikenteessä käytettävän ajoneuvon väärästä rekisteröinnistä

tahallaan tai törkeästä huolimattomuudestatarkoitetulla tavallaammattimaisessa liikenteessä216 §:ssä tarkoitettuun liikenneasioiden rekisteriin,jolleimuualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,sakkoon.

265 §

Luvaton liikenteen koulutustoiminta

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) harjoittaa 6 a, 25 a, 26 a, 31, 34 tai 37 §:ssä tarkoitettua koulutus- tai koetoimintaa ilman 35, 35 a tai 37 §:ssä tarkoitettua hyväksyntää,

luvattomasta liikenteen koulutustoiminnasta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,sakkoon.

268 a §

Hintatietojen ilmoittamista ja taksamittarin käyttöä koskevat rikkomukset

Luvanhaltijalle voidaan määrätä 200 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 152 § 1 ja 3 momentissa tai 152 § 3 momentin nojalla annetuissa määräyksissä säädetään hintatietojen ilmoittamisesta.

Kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 152 §:n 2 momentissa säädetään taksamittarin käyttämisestä.

Luvanhaltijalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta 15 a §:ää taksamittarin käyttämisestä.

268 b §

Liikennevirhemaksun määrääminen ja täytäntöönpano

729/2018

672/2002

Tässä laissa säädetyn liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja muutoksenhausta säädetään tieliikennelaissa (). Liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa ().

2.

Laki

liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

320/2017

299/2021

väliaikaisesti liikenteen palveluista annetun lain () 26 §:n 2 momentti, 35 a § ja 265 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa, sekä

lisätään väliaikaisesti lakiin uusi 26 b § seuraavasti:

26 §

Taksinkuljettajan ajoluvan voimassaolo ja uusiminen

Ajolupa voidaan uusia Liikenne- ja viestintävirastoon tehtävästä hakemuksesta. Ajoluvan uusimista saa hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ajoluvan voimassaoloajan päättymistä. Ajoluvan uusimiseen sovelletaan, mitä 25 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 3 ja 4 momentissa säädetään ajoluvan myöntämisestä ja 26 b §:ssä taksinkuljettajan täydennyskoulutuksesta. Jos luvan uusimista hakeva on luvan voimassaoloaikana syyllistynyt 25 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tekoon, lupa voidaan kuitenkin uusia, jos uusimatta jättämistä voidaan pitää teosta jo langetetut rangaistukset tai hallinnolliset seuraamukset huomioon ottaen kohtuuttomana.

26 b §

Taksinkuljettajan täydennyskoulutus

Taksinkuljettajan ajoluvan uusimiseksi kuljettajan on suoritettava täydennyskoulutus. Koulutuksen tulee sisältää opetusta 25 a §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista. Taksinkuljettajan tulee käydä täydennyskoulutus vain yhden kerran ajoluvan uusimiseksi. Täydennyskoulutusta ei kuitenkaan vaadita, jos henkilö on käynyt 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen.

Täydennyskoulutuksen kesto on vähintään 7 tuntia. Koulutusorganisaatio myöntää koulutuksen suorittaneelle henkilölle koulutustodistuksen.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä taksinkuljettajan täydennyskoulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta.

35 a §

Koulutusorganisaation hyväksyntä taksiliikenteen koulutuksen järjestäjäksi

Edellä 25 a §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan koulutuksen, 26 a §:ssä tarkoitetun erityisryhmien kuljettajakoulutuksen, 26 b §:ssä tarkoitetun taksinkuljettajan täydennyskoulutuksen sekä 6 a §:ssä tarkoitetun yrittäjäkoulutuksen järjestämiseen vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyntä.

Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy hakemuksesta tässä pykälässä tarkoitetuksi koulutuksen järjestäjäksi koulutusorganisaation:

1) joka täyttää 36 a §:ssä tarkoitetut opetukselliset ja ammatilliset edellytykset;

2) jota ei ole asetettu konkurssiin;

3) jolla ei ole veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin taikka Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä eikä muita ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin;

4) jolla on Liikenne- ja viestintäviraston vahvistama koulutusohjelma;

5) jonka tässä pykälässä tarkoitettua hyväksyntää ei ole peruutettu 242 §:n 2 momentin 2 tai 4 kohdan nojalla viimeisen kuluneen vuoden aikana.

265 §

Luvaton liikenteen koulutustoiminta

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) harjoittaa 6 a, 25 a, 26 a, 26 b, 31, 34 tai 37 §:ssä tarkoitettua koulutus- tai koetoimintaa ilman 35, 35 a tai 37 §:ssä tarkoitettua hyväksyntää,

luvattomasta liikenteen koulutustoiminnasta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,sakkoon.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2034.

Sen estämättä, mitä tämän lain 26 §:n 2 momentissa ja 26 b §:ssä säädetään täydennyskoulutuksesta ja ajoluvan uusimisesta, taksinkuljettajan ajolupa voidaan uusia ilman täydennyskoulutuksen käymistä tämän lain tultua voimaan sinä aikana, kun täydennyskoulutusta ei ole vielä tarjolla, kuitenkin enintään 31 päivään lokakuuta 2026.

3.

Laki

ajoneuvolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

82/2021

458/2025

ajoneuvolain () 99 ja 101 § sekä 195 §:n 7 momentti, sellaisena kuin niistä on 195 §:n 7 momentti laissa, sekä

lisätään

493/2023

493/2023

305/2025

458/2025

13 §:ään, sellaisena kun se on osaksi laissa, uusi 7 momentti, jolloin nykyinen 7 ja 8 momentti siirtyvät 8 ja 9 momentiksi, lakiin uusi 153 a § sekä 195 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa,ja, uusi 7 momentti, jolloin muutettu 7 momentti siirtyy 8 momentiksi, seuraavasti:

13 §

Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja varusteet

707/2011 Taksiliikenteessä käytettävässä ajoneuvossa on oltava mittauslaitelain () vaatimukset täyttävä taksamittari.

99 §

Rekisterikilvet ja rekisteritunnus

Ensirekisteröitävää ajoneuvoa varten annetaan rekisterikilvet, joissa on ajoneuvon yksilöivä rekisteritunnus. Rekisterikilvet annetaan tarvittaessa myös sellaista ajoneuvoa varten, joka otetaan liikennekäyttöön. Rekisteritunnuksen ja rekisterikilpien on oltava selkeästi erottuvia.

taksikilvet Ajoneuvolle, jota käytetään taksiliikenteessä, annetaan muista rekisterikilvistä erottuvat rekisterikilvet (), jos liikenteen palveluista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja ajoneuvo ei ole käyttö- tai ajokiellossa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterikilpien antamisesta, rekisteritunnuksen sisällöstä ja kilpien väristä sekä rekisteritunnuksen määräytymisestä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä rekisteröinnissä käytettävistä lomakkeista sekä rekisterikilpien mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista.

101 §

Rekisterikilpien käyttö

Ajoneuvossa ei saa käyttää eikä siihen kiinnittää muita kuin siihen kuuluvia rekisterikilpiä tai siirtomerkkejä eikä muita sellaisia kilpiä taikka kirjain- tai numeroyhdistelmiä, jotka harhauttavasti muistuttavat rekisterikilpeä tai -tunnusta, siirtomerkkiä tai jonkin valtion kansallisuustunnusta.

Ajoneuvossa saa kuitenkin enintään kuukauden ajan käyttää muuta väliaikaista kilpeä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus, jos rekisteröinnin suorittaja on tehnyt tästä merkinnän rekisteriin uuden rekisterikilven tilaamisen yhteydessä. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnöstä pidentää määräaikaa.

Jos ajoneuvoa käytetään taksiliikenteessä, ajoneuvossa on käytettävä taksikilpiä. Ilman taksikilpiä saa suorittaa yritys- tai edustusajoja, joissa taksikilven käyttövelvollisuudesta poikkeamisesta on sovittu etukäteen sopimuksella. Sopimus tai sen jäljennös tulee olla mukana ajoneuvossa ja pyydettäessä esitettävä se valvontaviranomaiselle.

Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, jos siihen on kiinnitetty taksikilvet ja liikenteen palveluista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentin vaatimukset eivät täyty.

Rekisterikilven on oltava liikenteessä vaikeudetta luettavissa.

153 a §

Taksikilven edellytysten tarkastaminen katsastuksessa

Muuta katsastusta kuin rekisteröintikatsastusta tai sen jälkitarkastusta ei saa suorittaa loppuun, jos ajoneuvo on tämän lain 101 §:n 4 momentin mukaisessa käyttökiellossa.

Katsastuksen suorittaja on katsastusta suorittaessaan velvollinen tarkastamaan, ettei rekisterissä ole merkintää katsastettavan ajoneuvon käyttökiellosta.

195 §

Liikennevirhemaksu

Taksiliikenteen luvanhaltijalle voidaan määrätä 3 000 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 13 §:n 7 momentissa säädetyn velvollisuuden käyttää taksamittaria.

Tässä laissa säädetyn liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja muutoksenhausta säädetään tieliikennelaissa. Liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. Liikennevirhemaksu jätetään määräämättä, jos samasta teosta voidaan määrätä ajoneuvoverolain 47 a §:ssä tarkoitettu lisävero. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava ajoneuvon käytöstä Liikenne- ja viestintävirastolle.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Lain 195 §:n 7 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä helmikuuta 2027 ja 153 a § 1 päivänä heinäkuuta 2027.

Niiden taksiliikenneluvan haltijoiden, joilla ei ole tämän lain tultua voimaan ajoneuvoissaan mittauslaitelain vaatimukset täyttävää taksamittaria, tulee täyttää tämän lain 13 §:n 7 momentissa säädetty vaatimus taksamittarin käytöstä viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2027.

.Niiden taksiliikenneluvan haltijoiden, joilla ei ole tämän lain tultua voimaan ajoneuvoissaan taksikilpiä, tulee täyttää tämän lain 101 §:n 3 momentissa säädetty vaatimus taksikilpien käytöstä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2027

4.

Laki

Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

1207/2010

324/2017

Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain () 6 §:n 1 momentin 14 kohta, sellaisena kuin se on laissa, seuraavasti:

6 §

Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitus

Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan tukemaan:

(320/2017)

14) liikenteen palveluista annetun lainmukaisen henkilöliikenneluvan, tavaraliikenneluvan, taksiliikenneluvan ja taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksynnän myöntämistä ja peruuttamista;

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

5.

Laki

sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

672/2002

351/2026

sakon täytäntöönpanosta annetun lain () 1 §:n 2 momentin 23 kohta, sellaisena kuin se on laissa, seuraavasti:

1 §

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään seuraavien rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanosta:

320/2017

255 b ja 255 c §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu ja

23) liikenteen palveluista annetun lain ()268 ja 268 a §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu;

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että

valtioneuvosto seuraa esityksen tavoitteiden toteutumista ja taksialan kehittymistä tarkoin sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi.

Vastalause

Perustelut

Hallituksen esityksen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia. Luottamus taksialaan, turvallisuus ja reilu kilpailu on varmistettava asianmukaisella sääntelyllä. Esitetyt muutokset taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytyksiin, koulutukseen ja vilpin ehkäisyyn ovat perusteltuja.

Sen sijaan esitykseen sisältyvät pakollisen taksamittarin ja värillisten rekisterikilpien vaatimukset kaikille takseille eivät ole tarkoituksenmukaisia. Velvollisuudet taksamittarin ja erillisten taksikilpien käyttöön lisäävät alalle tulon kustannuksia ja vaikeuttavat eritoten pienten taksiyrittäjien ja -yritysten toimintaa. Ne siis todennäköisesti nostavat kyytien hintaa ja heikentävät saatavuutta, lisäävät hallinnollisia kustannuksia eivätkä ole tarpeen alan turvallisuuden tai luottamuksen palauttamisen näkökulmasta. Vaatimukset heikentävät sovelluspohjaisten taksipalveluiden toimintaedellytyksiä, mutta kadulta otettaviin kyyteihin liittyviä ongelmia ne eivät silti ratkaise.

Taksialan sääntelyn aiempi vapauttaminen on vaikuttanut markkinaan ja hintoihin merkittävästi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on valiokunnalle toimittamassaan lausunnossa todennut, että edellinen vuonna 2018 voimaan tullut taksiuudistus on laskenut taksimatkojen hintoja etenkin suurissa kaupungeissa. KKV:n mukaan taksien hinta on suurissa kaupungeissa laskenut edellisen uudistuksen myötä keskimäärin 25 prosenttia.

Myös talousvaliokunta nostaa omassa lausunnossaan esiin riskin siitä, että alalle tulo vaikeutuu ja nousevat kustannukset siirtyvät kuluttajahintoihin. Samoin talousvaliokunta pitää lausunnossaan mahdollisena, että sääntely johtaa taksien saatavuuden heikkenemiseen paikoitellen.

Saatavuuden heikentäminen entisestään on erikoinen ratkaisu tilanteessa, jossa jo hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että taksipalveluiden saatavuudessa on ongelmia harvaan asutuilla alueilla, joissa kysyntä on hyvin epäsäännöllistä ja merkittävä osa matkoista yhteiskunnan korvaamia. Näillä alueilla taksipalveluiden saatavuuteen vaikuttaa erityisesti osa-aikaisesti toimivien taksien määrä, sillä ne pystyvät joustavammin mukauttamaan toimintaansa kysynnän mukaisesti. Sama pätee myös kaupunkialueilla etenkin kysyntäpiikkien, kuten suurten tapahtumien, aikaan tarvittavaan lisäkapasiteettiin.

Huomionarvoinen riski on sekin, että laillisen markkinan kaventuessa ja kallistuessa täysin sääntelyn ulkopuolella toimivien, laittomien ja pimeiden kyytien kysyntä ja houkuttelevuus kasvaa, mikä puolestaan heikentää esityksellä tavoiteltavia parannuksia turvallisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan.

Ehdotetulla sääntelyllä on pakollisten taksamittarien ja värillisten kilpien osalta mitä ilmeisimmin siis merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä kuluttajille että työhön ja yrittämiseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa onkin tuotu esiin näkemyksiä siitä, etteivät hallituksen esityksessä esitetyt keinot vaikuta tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaisilta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin mietinnön mukaisena, paitsi 1. lakiehdotuksen 15 a § ja 268 § sekä 3. lakiehdotuksen 13 §, 99 §, 101 §, 153 a §, 196 § ja voimaantulo-säännös muutettuina

(Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset:

1.

Laki

liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta

15 a §

Taksamittari ja taksimatkasta kerättävät tiedot

Henkilöliikennettä tarjoava luvanhaltija vastaa siitä, että taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa käytetään mittauslaitelain (707/2011) vaatimukset täyttävää taksamittaria, ja että taksamittari kerää jokaisesta taksimatkasta sähköisessä muodossa seuraavat tiedot:

1) yrittäjän yksilöintitiedot;

2) ajoneuvon yksilöintitiedot;

3) ajon suorittaneen kuljettajan yksilöintitiedot;

4) matkan ajankohta, pituus ja ajallinen kesto;

5) matkan hinta- ja maksutapatiedot.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat tekniset määräykset taksamittarista ja sillä kerättyjen tietojen säilyttämisestä.

268 a §

Hintatietojen ilmoittamista ja taksamittarin käyttöä koskevat rikkomukset

Luvanhaltijalle voidaan määrätä 200 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 152 § 1 ja 3 momentissa tai 152 § 3 momentin nojalla annetuissa määräyksissä säädetään hintatietojen ilmoittamisesta.

Kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 152 §:n 2 momentissa säädetään taksamittarin käyttämisestä.

Luvanhaltijalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta 15 a §:ää taksamittarin käyttämisestä.

3.

Laki

ajoneuvolain muuttamisesta

13 §

Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja varusteet

Taksiliikenteessä käytettävässä ajoneuvossa on oltava mittauslaitelain (707/2011) vaatimukset täyttävä taksamittari.

99 §

Rekisterikilvet ja rekisteritunnus

Ensirekisteröitävää ajoneuvoa varten annetaan rekisterikilvet, joissa on ajoneuvon yksilöivä rekisteritunnus. Rekisterikilvet annetaan tarvittaessa myös sellaista ajoneuvoa varten, joka otetaan liikennekäyttöön. Rekisteritunnuksen ja rekisterikilpien on oltava selkeästi erottuvia.

Ajoneuvolle, jota käytetään taksiliikenteessä, annetaan muista rekisterikilvistä erottuvat rekisterikilvet (

), jos liikenteen palveluista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja ajoneuvo ei ole käyttö- tai ajokiellossa.

taksikilvet

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterikilpien antamisesta, rekisteritunnuksen sisällöstä ja kilpien väristä sekä rekisteritunnuksen määräytymisestä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä rekisteröinnissä käytettävistä lomakkeista sekä rekisterikilpien mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista.

101 §

Rekisterikilpien käyttö

Ajoneuvossa ei saa käyttää eikä siihen kiinnittää muita kuin siihen kuuluvia rekisterikilpiä tai siirtomerkkejä eikä muita sellaisia kilpiä taikka kirjain- tai numeroyhdistelmiä, jotka harhauttavasti muistuttavat rekisterikilpeä tai -tunnusta, siirtomerkkiä tai jonkin valtion kansallisuustunnusta.

Ajoneuvossa saa kuitenkin enintään kuukauden ajan käyttää muuta väliaikaista kilpeä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus, jos rekisteröinnin suorittaja on tehnyt tästä merkinnän rekisteriin uuden rekisterikilven tilaamisen yhteydessä. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnöstä pidentää määräaikaa.

Jos ajoneuvoa käytetään taksiliikenteessä, ajoneuvossa on käytettävä taksikilpiä. Ilman taksikilpiä saa suorittaa yritys- tai edustusajoja, joissa taksikilven käyttövelvollisuudesta poikkeamisesta on sovittu etukäteen sopimuksella. Sopimus tai sen jäljennös tulee olla mukana ajoneuvossa ja pyydettäessä esitettävä se valvontaviranomaiselle.

Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, jos siihen on kiinnitetty taksikilvet ja liikenteen palveluista annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentin vaatimukset eivät täyty.

Rekisterikilven on oltava liikenteessä vaikeudetta luettavissa.

153 a §

Taksikilven edellytysten tarkastaminen katsastuksessa

Muuta katsastusta kuin rekisteröintikatsastusta tai sen jälkitarkastusta ei saa suorittaa loppuun, jos ajoneuvo on tämän lain 101 §:n 4 momentin mukaisessa käyttökiellossa.

Katsastuksen suorittaja on katsastusta suorittaessaan velvollinen tarkastamaan, ettei rekisterissä ole merkintää katsastettavan ajoneuvon käyttökiellosta.

195 §

Liikennevirhemaksu

Taksiliikenteen luvanhaltijalle voidaan määrätä 3 000 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 13 §:n 7 momentissa säädetyn velvollisuuden käyttää taksamittaria.

Tässä laissa säädetyn liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja muutoksenhausta säädetään tieliikennelaissa. Liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. Liikennevirhemaksu jätetään määräämättä, jos samasta teosta voidaan määrätä ajoneuvoverolain 47 a §:ssä tarkoitettu lisävero. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava ajoneuvon käytöstä Liikenne- ja viestintävirastolle.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Lain 195 §:n 7 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä helmikuuta 2027 ja 153 a § 1 päivänä heinäkuuta 2027.

Niiden taksiliikenneluvan haltijoiden, joilla ei ole tämän lain tultua voimaan ajoneuvoissaan mittauslaitelain vaatimukset täyttävää taksamittaria, tulee täyttää tämän lain 13 §:n 7 momentissa säädetty vaatimus taksamittarin käytöstä viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2027.

Niiden taksiliikenneluvan haltijoiden, joilla ei ole tämän lain tultua voimaan ajoneuvoissaan taksikilpiä, tulee täyttää tämän lain 101 §:n 3 momentissa säädetty vaatimus taksikilpien käytöstä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2027.

Helsingissä 27.5.2026

Atte

Harjanne

vihr