Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, ulosottokaarta, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia.

Ehdotuksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen voimassa olevia tiedonsaantioikeuksia Maahanmuuttovirastolta ja sosiaalihuollolta täsmennettäisiin. Lisäksi ehdotetaan, että Rikosseuraamuslaitos voisi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi ehdotetun mahdollisista kytköksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Ulosottokaareen lisättäisiin ulosottomiehelle mahdollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja epäillystä rikoksesta esitutkintaviranomaisille nykyistä laajemmin siten, että se kattaisi myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevat rikokset. Verohallinnolle mahdollistettaisiin tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle myös silloin, kun kyse olisi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnasta. Työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietoja useampaa toimijaa koskevana tietojoukkona toiselta viranomaiselta valvonnan kohdentamista varten laajennettaisiin siten, että jatkossa se koskisi myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa. Lisäksi laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.

Rikosseuraamuslaitosta koskevilla ehdotuksilla toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaus tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, jotta tietojen vaihtaminen vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneistä henkilöistä sekä muista henkilöistä, joilla voi olla vaikutusta vankilaturvallisuuteen, olisi mahdollista eri viranomaisten välillä.

Ulosottokaareen, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin osaltaan hallitusohjelman kirjauksia työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisesta parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä sekä mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Rikosseuraamuslaitoksen oikeus pyytää lausunto keskusrikospoliisilta

Rikosseuraamuslaitoksen oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen poliisille

Muita huomioita

Yhteensovitus

Esityksessä on kyse viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvoittamisesta rikosten torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia (jäljempänä myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaki), ulosottokaarta, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia.

Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus ensinnäkin sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuteen torjumiseksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Rikosseuraamuslaitos voi selvittää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi taikka muuksi toimintapaikaksi ehdotetun mahdollisia yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen pyytämällä keskusrikospoliisilta lausunto asiassa. Edelleen esityksessä lisätään Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Muilta viranomaisilta saatavien tietojen osalta esityksen tavoitteena on täsmentää nykyistä sääntelyä siten, että sosiaali- ja terveyshuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja että Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta.

Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävien muutosten keskeisenä tavoitteena on, että vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tietojen vaihtaminen poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusmahdollisuuksiin vankiloihin ja vankilaturvallisuuteen.

Esityksessä ehdotetaan myös lainmuutoksia, jotka liittyvät erityisesti työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseen. Tähän liittyen ulosottokaareen lisätään ulosottomiehelle mahdollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja epäillystä rikoksesta esitutkintaviranomaisille nykyistä laajemmin siten, että se kattaa myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevat rikokset. Verohallinnolle mahdollistetaan tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle myös silloin, kun kyse on työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnasta. Lisäksi Verohallinnolle ehdotetaan mahdollisuutta luovuttaa oma-aloitteisesti tietoja esitutkintaviranomaiselle työperäistä hyväksikäyttöä koskevista rikosepäilyistä. Työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietoja useampaa toimijaa koskevana tietojoukkona toiselta viranomaiselta valvonnan kohdentamista varten laajennetaan siten, että jatkossa se koskee myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa. Lisäksi laajennetaan työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten.

Ulosottokaareen, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin ehdotettujen edellä kuvattujen muutosten tavoitteena on esityksen mukaan osaltaan toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisesta parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä sekä mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen.

Lakivaliokunta pitää esitystä ja sen tavoitteita kannatettavina. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut esityksestä lausunnon (). Lausunnossaan myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa esityksen tavoitteita sujuvoittaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Myös perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon (). Lakivaliokunta käsittelee perustuslakivaliokunnan huomioita jäljempänä.

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.

Esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan lisättäväksi Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin uusi 16 a § Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi. Lakivaliokunta pitää lausuntopyyntömenettelyä lähtökohtaisesti perusteltuna.

PeVL 12/2026 vp

Myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin tarve huomioida 16 a §:n sisällön osalta se, että lausunto ja lausuntopyyntö voi sisältää salassapidettävää tietoa. Lakivaliokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä erityisesti tältä osin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin.

Esityksessä ehdotetaan myös täydennystä Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolain tarkastusoikeuden rajoituksia koskevaan 36 §:ään (1. lakiehdotus). Pykälän 1 momenttiin lisätään rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoituksen piiriin 16 a §:ssä tarkoitetut lausuntopyynnön tai lausunnon tiedot. Voimassa olevassa 36 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa välttämättömistä erityisistä tarkastusoikeuden rajoituksista. Kyse on rikosasioiden tietosuojalakia täsmentävästä säännöksestä.

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan ehdotetussa 36 §:n lisäyksessä on kyse rekisteröityä eli ensisijaisesti vankia tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevasta rajoituksesta tarkastaa tietoja ehdottamaansa työpaikkaa mahdollisesti koskevasta lausuntopyynnöstä ja keskusrikospoliisin lausunnosta. Käytännössä kyse on siitä, että vaikka keskusrikospoliisin antama lausunto itsessään ei sisältäisi henkilötietoja, tulisi se Rikosseuraamuslaitoksen asiaa käsitellessä yhdistetyksi vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilötietoihin. Mikäli kuitenkin lausunto koskisi yksityistä elinkeinoharjoittajaa, silloin myös jo lausunto itsessään voisi sisältää henkilötietoja. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoittaminen on perusteltua, koska muutoin voi olla mahdollista, että esimerkiksi vanki voisi ehdottaa tiettyjä toimijoita työnantajaksi vain siksi, että saisi keskusrikospoliisin lausunnon kautta selville sen, onko keskusrikospoliisilla tiedossaan kyseisen työnantajan yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja voisi näin esimerkiksi välittää tietoa edelleen rikollisryhmille.

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää 1. lakiehdotuksen 36 §:ään lisättävää tarkastusoikeuden rajoitusta tarpeellisena.

Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi 1. lakiehdotuksen 19 §:ään uusi 2 momentti, jonka mukaan 1 momentissa säädetyn lisäksi Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tiedot, jotka koskevat vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Lakivaliokunta pitää ehdotettua tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä lähtökohtaisesti tarpeellisena.

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa () kiinnittänyt huomiota mainittuun säännökseen. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta selostaa kyseisenlaiseen sääntelyyn liittyvää lausuntokäytäntöään. Perustuslakivaliokunnan mukaan viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta ”tarpeellisiin tietoihin”, jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus ”tietojen välttämättömyydestä” jonkin tarkoituksen kannalta (, s. 2).

PeVL 12/2026 vp

Myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin vastaava tarve määritellä luovutettavat tiedot tyhjentävämmin tai asettaa tietojen luovuttamisen edellytykseksi välttämättömyys. Lakivaliokunta pitää huomioita perusteltuina ja ehdottaa 1. lakiehdotuksen 19 §:n 2 momentin osalta luovutettavien tietojen täsmentämistä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin.

Esityksen keskeisimmät resurssivaikutukset liittyvät 1. lakiehdotuksen 16 a §:ssä tarkoitettuun lausuntomenettelyyn, jolla on vaikutusta esityksen perusteluista ilmenevin tavoin (HE, s. 16) erityisesti keskusrikospoliisin resursseihin. Esityksen mukaan siitä johtuvat tehtävät hoidettaisiin kuitenkin viranomaisten nykyisten määrärahojen puitteissa.

Lakivaliokunta korostaa esityksessä (HE, s. 39) todettua seikkaa siitä, että esityksen 1. lakiehdotuksen 16 a §:n vaikutuksia ja erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen keskusrikospoliisille tekemien lausuntopyyntöjen määrää on syytä seurata. Myöskin toteutunut lausuntomäärä ja siitä johtuvat resurssivaikutukset huomioiden on syytä tarvittaessa arvioida mahdollisuuksia kehittää nykyisiä tietojärjestelmiä niin, että ne tukisivat lausuntojen sujuvaa ja tehokasta käsittelyä.

Esityksen 2. ja 3. lakiehdotus sisältävät ehdotuksia, jotka on yhteensovitettava eduskunnassa käsiteltävänä olevan esityksenkanssa. Esityksen 2. lakiehdotuksen 3 luvun 72 §:n 1 momentin 4 kohtaa sekä 3. lakiehdotuksen 18 §:n 1 momentin 17 kohtaa koskevissa ehdotuksissa viitataan työperäistä hyväksikäyttöä koskien seuraaviin rikosnimikkeisiin: työsyrjintä, kiskonta työelämässä, törkeä kiskonta työelämässä ja kiskonta. Pykäläehdotukset noudattavat siten esityksessäehdotettuja muutoksia, joissa voimassa oleva kiskonnantapainen työsyrjintä korvataan uudella kiskontaa työelämässä koskevalla säännöksellä ja lisäksi säädettäisiin sitä koskeva törkeä tekomuoto.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä todetun vuoksi nyt käsiteltävän esityksen 2. ja 3. lakiehdotusten näkökulmasta on tarpeen, ettäja sen sisältämät lakiehdotukset käsitellään eduskunnassa ja tulevat voimaan ennen nyt käsiteltävää hallituksen esitystä ja siinä ehdotettuja lakeja. Lakivaliokunta on hyväksynyt hyväksynyt esitystä HE 21/2026 vp koskevan mietinnön 28.5.2026 ().

Lisäksi nyt käsiteltävän esityksen 3. lakiehdotuksen johtolause on sovitettava yhteen hallituksen esityksenosalta, koska siinä ehdotettu laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta (11. lakiehdotus) on käsitelty eduskunnassa (). Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi muutosta 3. lakiehdotuksen johtolauseeseen jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1.

Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta

4 §. Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit.

7 §. Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä.

8 §. Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä.

9 §. Sosiaalihuollon tietojen käsittely (Uusi).

16 §. Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta.

16 a §. Oikeus pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta.

19 §. Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Pykälän 4 momenttia täydennetään esityksen mukaan siten, että rikosseuraamusrekisteriin voi sisältyä myös vangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaa koskevia henkilötietoja.

4 momenttiin 1050/2018 Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että 16 a §:ssä tarkoitettu lausuntomenettely koskee työnantajan lisäksi toimintavelvollisuuspaikkaa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää tarpeellisena, että henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn terminologia on johdonmukaista. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 4 §:nlisätään työnantajan lisäksi myös toimintavelvollisuuspaikka. Tällöin sääntely olisi selkeämpää sen osalta, että Rikosseuraamuslaitos voi käsitellä myös toimintavelvollisuuspaikan yhteyshenkilön tietoja, eli nimeä ja yhteystietoja, vastaavasti kuin työnantajan tietoja. Toimintavelvollisuuspaikan yhteyshenkilön henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin, vastaavasti kuin työnantajan tietojen käsittelyyn, yleislakina yleistä tietosuoja-asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) sekä tietosuojalakia ().

Pykälän 5 momenttia täsmennetään esityksen mukaan siten, että tietoihin saa sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.

5 momentin Edellä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaatäsmentämistä siten, että momenttiin lisätään työnantajan lisäksi myös toimintavelvollisuuspaikka.

Pykälän 3 momenttia täsmennetään esityksen mukaan siten, että tietoihin saa sisällyttää myös työnantajan ja sen yhteyshenkilön tietoja.

3 momentin Edellä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaatäsmentämistä siten, että momenttiin lisätään työnantajan lisäksi myös toimintavelvollisuuspaikka.

Pykälässä säädetään sosiaalihuollon tietojen käsittelystä. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi.

9 §:n 4 momentin 4 kohtaa

johtolauseeseen.

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tietojen saantiin liittyvää 16 §:ää muun muassa siten, että 16 §:n 2 momentin 3 kohdassa muotoilu ”päihdehuollon palveluiden käytöstä” muutetaan muotoon ”päihdehoidon palveluiden käytöstä”. Valiokunta katsoo, että henkilötietojen käsittelyä koskevassa sääntelyssä terminologian on perusteltua olla johdonmukaista tiedonsaantioikeuden ja niiden käsittelyä koskevien säännösten välillä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa teknisenä muutoksena, että myösmuutetaan siten, että kohdassa on kyse päihdehuollon sijasta päihdehoidosta. Valiokunnan ehdottama muutos edellyttää tarkistusta myös lakiehdotuksen

Esityksen mukaan pykälää muutetaan muun muassa siten, että 2 momentin johdantokappaleesta poistetaan sana ”kunnan”. Lisäksi ”terveysviranomaisilta” muutetaan muotoon ”terveydenhuollon viranomaisilta”. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun muutoksen, jolla muutetaan voimassa oleva sanamuoto ”kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisilta” muotoon ”sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta”, tarkoituksena on huomioida kuntien tehtävien siirtyminen hyvinvointialueille. Tarkoituksena on kattaa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat viranomaiset. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena ei ole myöskään laajentaa tiedonsaantioikeutta yksityisiin palveluntarjoajiin, jonka vuoksi ehdotuksen mukaisesti momentissa on nimenomaisesti edelleen mainittu ”viranomainen”. Ehdotuksen mukaisesti poistamalla sana ”kunnan”, kattaisi ehdotettu sanamuoto jatkossa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset, jolloin kyseeseen voisivat tulla edellä mainittujen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän viranomaisten lisäksi myös valtion viranomaiset.

703/2023 Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan ehdotettu muutos ei kuitenkaan tosiasiallisesti laajenna Rikosseuraamuslaitoksen nykyistä tiedonsaantioikeutta. Kyseisessä momentissa on ensinnäkin säädetty siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen on yksilöitävä ja perusteltava tietopyyntö. Toisekseen momentin kohdissa 1—3 on tarkemmin lueteltu niitä tietoja, joita Rikosseuraamuslaitoksella on tietopyynnön yksilöityään ja perusteltuaan oikeus saada. Kolmanneksi momentissa viitatun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (, jäljempänä asiakastietolaki) 64 §:n tiedonantovelvolliset sisältää jo nykyisellään sekä kunnan että valtion viranomaiset.

Edellä todetun mukaisesti voimassa olevassa 2 momentissa on lisäksi säädetty Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta saada tietoja ”muilta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:ssä tarkoitetuilta tiedonantovelvollisilta”. Tähän ei ole esityksessä ehdotettu muutosta. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan voimassa olevan asiakastietolain 64 § vastaa asiallisesti sitä, mihin Rikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantioikeuden osalta on tarkoituksenmukaista 16 §:n 2 momentissa viitata. Asiakastietolain 64 §:ssä tiedonantovelvollisia ovat seuraavat tahot: valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos sekä koulutuksen järjestäjä. Lisäksi saman lain 2 momentissa tiedonantovelvollisella tarkoitetaan myös rahalaitosta. Edellä todetuin perustein viittaukseen ei ole esityksessä ehdotettu muutosta. Saadun selvityksen mukaan siltä osin kuin voimassa olevassa sääntelyssä on tiedonsaantioikeuden osalta säädetty viittaamalla toisessa laissa lueteltuihin tiedonantovelvollisiin, on kuitenkin mahdollista, että asiakastietolakia muuttamalla muuttuu samalla myös Rikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantioikeus tältä osin.

2 momentin johdantokappale Lakivaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että sen varmistamiseksi, ettei Rikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantioikeuden sisältö olisi riippuvainen asiakastietolain 64 §:n kulloisestakin sisällöstä, on perusteltua tarkentaa 16 §:n 2 momenttia esityksessä ehdotetun lisäksi niiden tiedonantovelvollisten osalta, joihin nykyisessä säännöksessä on viitattu viittaamalla asiakastietolain 64 §:ään. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdotta, ettämuutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Rikosseuraamuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä tietopyynnön yksilöityään ja perusteltuaan oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkesäätiöltä ja muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta, rahalaitokselta sekä koulutuksen järjestäjältä:”

Pykälä sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta pyytää lausunto yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi.

PeVL 12/2026 vp

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan keskusrikospoliisilta saatava lausunto olisi lähtökohtaisesti salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sen mukaan salassa pidettäviä ovat muun muassa poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit ja rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset. (ks., myös HE, s. 30). Tästä johtuen on lausuntomenettelyn osalta tarpeen säätää siitä, että keskusrikospoliisi voi antaa lausunnon salassapitosäännösten estämättä, koska voimassa olevassa laissa ei ole säädetty Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta saada kyseisiä tietoja.

Valiokunta kiinnittää saamansa selvityksen perusteella huomiota siihen, että esityksessä ehdotettu säännös on rajattu koskemaan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisia yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikosseuraamuslaitos voisi siten pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa vain työnantajasta tai toimintavelvollisuuspaikasta, ei yksittäisestä henkilöstä. Käytännössä Rikosseuraamuslaitoksen lausuntopyyntö sisältäisi työnantajan tai toimintavelvollisuuspaikan nimen ja y-tunnuksen tai muun yksilöintitiedon. Rikosseuraamuslaitos ei voisi pyytää lausuntoa esimerkiksi työnantajayrityksessä työskentelevästä tietystä henkilöstä. Myöskään vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilötietoja ei olisi tarpeen sisällyttää lausuntopyyntöön. Vankia tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavien osalta Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta saada tietoja poliisilta on säädetty lain 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Lausuntopyyntöön voisi sisältyä henkilötietoja vain siinä tapauksessa, että kyseinen työnantaja tai toimintavelvollisuuspaikka olisi yksityinen elinkeinoharjoittaja, jolloin lausuntopyynnössä yksilöity yksityisen elinkeinoharjoittajan nimi ja y-tunnus ovat henkilötietoja. Edellä todettu koskisi myös keskusrikospoliisin antamaa lausuntoa.

Edellä todetun mukaisesti 16 a §:ssä ehdotettua on tarpeen täydentää lisäämällä siihen säännös salassapidon murtamisesta. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan säännös on syytä tältä osin rajata nimenomaisesti koskemaan keskusrikospoliisin asiasta antamaa lausuntoa ja sen sisältämiä tietoja. Rikosseuraamuslaitoksella ei siten olisi oikeutta saada kaikkia niitä salassa pidettäviä tietoja, joita keskusrikospoliisi voi käsitellä lausunnon valmistelussa. Kuitenkin jo pelkkä lausunto voi siitä huolimatta sisältää sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden saamisesta salassapitosäännösten estämättä on nimenomaisesti säädettävä. Keskusrikospoliisin lausuntona voidaan pitää myös sitä, mikäli keskusrikospoliisi joissakin tilanteissa Rikosseuraamuslaitoksen lausuntopyynnön saatuaan vastaa, ettei se voi kyseisessä asiassa lausua. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun keskusrikospoliisi arvioi, että lausunnon antaminen voisi vaarantaa meneillään olevan tiedonhankinnan.

16 a §:ää

otsikkoa

Edellä selostetun ja oikeusministeriöltä saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, ettätäydennetään ensinnäkin siten, että säännöksestä käy ilmi, että Rikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisilta lausunnon salassapitosäännösten estämättä. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälää täsmennetään myös lausunnon sisältämien tietojen osalta siten, että pykälän loppuun lisätään uusi virke, jonka mukaan keskusrikospoliisin antama lausunto voi salassapitosäännösten estämättä sisältää asian selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykäläntarkistetaan vastaamaan paremmin pykälän sisältöä.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Esityksen mukaan pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan 1 momentissa säädetyn lisäksi Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tiedot, jotka koskevat vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

PeVL 12/2026 vp

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan 19 §:n voimassa oleva 1 momentti mahdollistaa jo nykyisellään Rikosseuraamuslaitokselle tietojen luovuttamisen muille rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetuille viranomaisille. Ehdotetussa uudessa 2 momentissa on siten kysymys siitä, että ehdotuksella selkeytetään sääntelyä sellaisten tietojen luovuttamisen osalta, joiden välttämättömyyden arviointi ja siten tietojen luovuttaminen erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen omasta aloitteesta on todettu hankalaksi. Valmistelussa on tunnistettu erityisesti poliisille luovutettavien tietojen osalta haasteena tietojen välttämättömyyden arviointi osaltaan siksi, että poliisin tehtäväkenttä on laaja ja toisen viranomaisen on vaikea arvioida sen vuoksi mitä tietoja poliisilla esimerkiksi jo on hallussaan ja vastaavasti mitä tietoja poliisi tarvitsisi muilta viranomaisilta.

89/2025

629/2013

801/2017

Ehdotettavassa säännöksessä tietojen luovuttamisen edellytys on tietojen tarpeellisuus vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja lisäksi luovutettavat tiedot on säännöksessä rajattu koskemaan vangin yhteyksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vangilla tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa vankeusrangaistusta, yhdistelmärangaistusta, sakon muuntorangaistusta tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain () 74 §:n 4 momentissa tarkoitettua arestia vankilassa taikka on valvotusta koevapaudesta annetun lain () 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimitettu vankilaan taikka yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain () 24 §:n nojalla säilöön otettu. Lain 19 §:n 1 momentissa luovutettavat tiedot on rajattu koskemaan lain 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 2 momentissa ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja. Saadun selvityksen mukaan ehdotetun 2 momentin tarkoituksena ei ole laajentaa voimassa olevassa 1 momentissa luovutettavaksi tarkoitettujen tietojen joukkoa. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi tarvittavien tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille mahdollisimman oikea-aikaisesti erityisesti niissä tilanteissa, joissa Rikosseuraamuslaitoksen on haastavaa arvioida tietojen välttämättömyyttä poliisin näkökulmasta.

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan käytännössä ehdotetun 2 momentin perusteella luovutettavissa tiedoissa voi siten olla kysymys ensinnäkin vangin nimestä (5 §:n 1 momentti) ja yhteyden osalta joko vankilan sisällä havaitusta yhteydestä, taikka yhteydenpidosta vankilan ulkopuoliseen henkilöön (8 §:n 1 momentti), jossa olisi kyse yhteydestä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään henkilöön. Tällaisessa yhteydenpidossa voisi olla kysymys esimerkiksi 8 §:n 1 momentin 2 ja 7 kohdissa tarkoitetuista tiedoista, jotka liittyisivät vankilan sisällä havaittuun vankien väliseen yhteydenpitoon valvonnan, turvallisuuden ylläpitämisen tai järjestysrikkomuksien yhteydessä. Toisekseen havainto yhteydenpidosta voisi koskea 8 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua vangin yhteydenpitoa vankilan ulkopuolelle, esimerkiksi kirjeenvaihtoa, puheluita tai sähköistä viestintää koskien. Tai muuta vastaavaa yhteydenpitoa.

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan on huomattava, että Rikosseuraamuslaitos voi luovuttaa poliisille laajemminkin vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja voimassa olevan 1 momentin perusteella, silloin kun tiedot ovat poliisin tehtävien kannalta välttämättömiä, eikä siten ehdotetun 2 momentin tarkoituksena ole kattaa kaikkia niitä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja, joita Rikosseuraamuslaitoksen tulisi voida luovuttaa poliisille.

2 momentin Edellä selostetun valossa, sekä myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetun huomioimiseksi lakivaliokunta ehdottaa oikeusministeriöltä saamansa selvityksen perusteellatäsmentämistä kuitenkin siten, että momentissa tuodaan esiin tyhjentävämmin luovutettava tieto. Valiokunnan ehdottamassa muodossa 2 momentti kuuluu seuraavasti: Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille 5 §:n 1 momentissa sekä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja seuraavia tietoja vangin yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi: 1) vankilassa tehdyistä vankien välistä yhteydenpitoa koskevista havainnoista valvontaa, turvallisuuden ylläpitämistä tai järjestysrikkomuksia koskien; 2) vangin kirjeenvaihtoa, puheluita tai sähköistä viestintää vankilan ulkopuolelle koskevista havainnoista; 3) vangin muusta kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta, niitä vastaavasta yhteydenpidosta vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

3.

Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta

18 §. Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen.

johtolauseessa Pykälä sisältää säännökset verohallinnon oikeudesta tietojen oma-aloitteiseen antamiseen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 18 §:n 1 momentin 15 kohtaa ja lisättäväksi 1 momenttiin uusi 16 ja 17 kohta. Hallituksen esityksessäon ehdotettu muutettavaksi 18 §:n 1 momentin 6 kohtaa. Hallituksen esityson jo käsitelty eduskunnassa (EV 48/2026 vp). Tämän vuoksi esitykset tulee yhteensovittaa siten, että nyt käsiteltävän esityksen 3. lakiehdotuksenhuomioidaan hallituksen esityksen11. lakiehdotuksen säädösnumero.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

9 §:n 4 momentin 4 kohta

henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain (1301/2021) 4 §:n 4 momentti, 7 §:n 5 momentti, 8 §:n 3 momentti,, 16 §:n 1 momentin 6 kohta, 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta sekä, 36 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 16 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 730/2023, ja

lisätään lakiin uusi 16 a § ja 19 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1070/2024, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,

seuraavasti:

4 §

Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit

työnantajan, toimintavelvollisuuspaikan

Rikosseuraamusrekisteriin sisältyvät myös tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden, vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavansekä asioijien henkilötietoja sisältävät tiedot.

7 §

Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä

työnantajan, toimintavelvollisuuspaikan

Rikoksesta epäillyn ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saadaan sisällyttää 1—3 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen,tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja seuraamuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen kannalta tärkeästä henkilön tilaa taikka olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.

8 §

Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä

työnantajan, toimintavelvollisuuspaikan

Vangin tai tutkintavangin tietoihin saadaan sisällyttää 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen sekä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen vuoksi välttämättömät tiedot muun vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävän henkilön, vangin tai tutkintavangin lähiomaisen,taikka muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen taikka tutkintavankeuden toimeenpanon kannalta tärkeästä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.

9 §

(Uusi)

Sosiaalihuollon tietojen käsittely

Edellä 1 momentissa tarkoitetut Rikosseuraamuslaitoksen työssä kertyvät sosiaalihuollon tiedot voivat koskea:

päihdehoidon

4) päihteiden käyttöä japalveluiden käyttöä;

16 §

Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa, teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen rangaistuksen täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevan tehtävän taikka muun Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvan tehtävän hoitamista varten, seuraavasti:

6) poliisilta, Rajavartiolaitokselta ja Maahanmuuttovirastolta tieto rikoksesta epäillyn, tuomitun, vangin, tutkintavangin, yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tai valvottuun koevapauteen sijoitetun ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään rekisteröidyn ulkomaalaisen maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevasta asiasta, maasta poistamista koskevan päätöksen toimeenpanosta sekä maahantulokiellosta ja sen pituudesta;

muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkesäätiöltä ja muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta, rahalaitokselta sekä koulutuksen järjestäjältä

Rikosseuraamuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä tietopyynnön yksilöityään ja perusteltuaan oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta sekä:

3) tuomitun, vangin, tutkintavangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan sosiaali-, terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluiden käytöstä, työkokemuksesta, toimintakyvystä, päihdeongelmasta ja päihdehoidon palveluiden käytöstä, lähisuhdeväkivallasta ja edunvalvonta-asioista näiden seikkojen huomioon ottamiseksi vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanossa, elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamisessa sekä vapautumisen valmistelussa.

16 a §

Oikeus pyytää

Lausunto

yrityksen tai muun yhteisön soveltuvuudesta

salassapitosäännösten estämättä lausunnon

Keskusrikospoliisin antama lausunto voi salassapitosäännöten estämättä sisältää asian selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Rikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisiltavangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotetun yrityksen tai muun yhteisön mahdollisista yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sen selvittämiseksi, onko yritys tai muu yhteisö soveltuva vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi.

19 §

Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle

5 §:n 1 momentissa sekä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja seuraavia tietoja

yhteyksistä

torjumiseksi:

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisillevanginvakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jos tiedot ovat tarpeen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden

1) vankilassa tehdyistä vankien välistä yhteydenpitoa koskevista havainnoista valvontaa, turvallisuuden ylläpitämistä tai järjestysrikkomuksia koskien;

(Uusi)

2) vangin kirjeenvaihtoa, puheluita tai sähköistä viestintää vankilan ulkopuolelle koskevista havainnoista;

(Uusi)

3) vangin muusta kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta, niitä vastaavasta yhteydenpidosta vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

(Uusi)

36 §

Tarkastusoikeuden rajoitukset

Sen lisäksi, mitä rikosasioiden tietosuojalaissa, tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa säädetään, rekisteröidyn tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, jos tarkastusoikeuden toteuttamisesta voi todennäköisin syin seurata vakava uhka Rikosseuraamuslaitoksen yksikön järjestykselle ja turvallisuudelle taikka Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan tai jonkun muun turvallisuudelle. Rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta rikosseuraamusrekisterin sisältämiin 7 §:n 6 momentissa tarkoitettuihin kirjallista suostumusta ja mielipiteen selvittämistä koskeviin tietoihin, 16 a §:ssä tarkoitettuihin lausuntopyynnön tai lausunnon tietoihin eikä 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoihin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.

Laki

ulosottokaaren 1 luvun 26 §:n ja 3 luvun 72 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 26 §:n 3 kohta ja 3 luvun 72 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat laissa 340/2020

seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

26 §

Rekisterin tietosisältö

Ulosottorekisteriin saadaan kerätä ja tallettaa:

erityistiedot 3) asianosaiselta, viranomaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista ();

3 luku

Yleiset menettelysäännökset

72 §

Oma-aloitteinen tietojen antaminen

Ulosottomies saa sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, salassapitosäännösten estämättä omasta aloitteestaan antaa 70 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua tarkoitusta varten tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän seuraaviin rikoksiin, jos tiedot ovat välttämättömiä asian saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon:

1) ulosottomenettelyssä tehty rikos;

2) täytäntöönpanon tuloksen olennaisesti vaarantava rikos;

3) kirjanpitorikos;

4) työsyrjintä, kiskonta työelämässä, törkeä kiskonta työelämässä, kiskonta tai ihmiskauppa; tai

5) muu kuin 1—4 kohdassa tarkoitettu rikos, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 18 §:n 1 momentin 15 kohta, sellaisena kuin se on laissa 275/2025, sekä

lisätään

287/2021,

ja /

18 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1108/2006, 504/2008, 525/2009, 499/2015, 1146/2015, 529/2017, 1128/2017, 22/2018, 228/2019, 723/2019, 865/2019,275/2025, uusi 16 ja 17 kohta

seuraavasti:

18 §

Verohallinnon oikeus tietojen oma-aloitteiseen antamiseen

Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen:

15) Patentti- ja rekisterihallitukselle sellaisista verovalvonnassa tai muutoin havaituista tiedoista, jotka ovat tarpeellisia tosiasiallisia edunsaajia koskevien rekisteritietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden varmentamisessa;

16) työsuojeluviranomaiselle verovalvonnassa havaittuja tietoja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen, työolosuhteiden sekä ulkomaalaisen työvoiman käytön valvomiseksi, jos tiedot ovat välttämättömiä asian saattamiseksi työsuojeluviranomaisen tietoon;

17) esitutkintaviranomaiselle tietoja, joiden voidaan epäillä liittyvän työsyrjintään, kiskontaan työelämässä, törkeään kiskontaan työelämässä, kiskontaan tai ihmiskauppaan, jos tiedot ovat välttämättömiä epäilyn saattamiseksi kyseisen viranomaisen tietoon.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki

työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 c §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 4 c §, sellaisena kuin se on laissa 1418/2016, seuraavasti:

4 c §

Oikeus saada tietojoukko viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta

Työsuojeluviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi seuraavat tietojoukot:

a) joilla ei ole verovelasta Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä;

b) jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteitaan; tai

c) joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä;

1) Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut mainitun lain noudattamisen valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:

2) Eläketurvakeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joiden Eläketurvakeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin eläkevakuuttamisvelvollisuutensa;

3) Tapaturmavakuutuskeskukselta yksilöintitiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä, joiden Tapaturmavakuutuskeskus on valvonnassaan todennut laiminlyöneen täysin tapaturmavakuuttamisvelvollisuutensa.

Lisäksi työsuojeluviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi Verohallinnolta yksilöintitiedot ja muut työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseksi välttämättömät tiedot yritys- ja yhteisötieto-järjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä:

1) jotka ovat laiminlyöneet palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyviä verolainsäädännössä tarkoitettuja velvoitteitaan; tai

2) joiden liikevaihtoa ja toimintaa koskevat tiedot poikkeavat samalla toimialalla toimivista vastaavankaltaisista yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävistä yksiköistä.

Verohallinnon luovuttamaan tietojoukkoon sisältyviin yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä yksiköitä koskeviin muihin kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin valvonnan kohdentamiseksi välttämättömiin tietoihin voi kuulua sellaisten henkilöiden yksilöintitiedot, jotka Verohallinnon mukaan omistavat yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävät yksiköt.

Työsuojeluviranomaisen on rajattava tietoa koskevassa pyynnössään tietojoukkoa yhteistyössä Verohallinnon, Eläketurvakeskuksen tai Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa. Tietojoukkoa on rajattava yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävän yksikön oikeudellisella muodolla, maantieteellisellä alueella, aikajaksolla ja toimialalla. Verohallinnon luovuttamaa tietojoukkoa on rajattava myös yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitävän yksikön verovelkaa koskevilla tiedoilla, palkan tai muun suorituksen maksamiseen liittyvien verolainsäädännössä tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyöntiä koskevilla tiedoilla tai liikevaihtoa ja toimintaa koskevilla tiedoilla.

Työsuojeluviranomaisen on tuhottava valvonnan kohdentamisessa tarpeettomiksi jääneet tiedot välittömästi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .