Eduskunnan puhemiehelle
Tiestön talvihoidon rahoitus on jo pitkään ollut tarpeisiin verrattuna niukkaa, vaikka sen merkitys liikenneturvallisuuden, kuljetusten sujuvuuden sekä elinkeinoelämän toimintavarmuuden kannalta on olennainen. Tiestö toimii esimerkiksi raskaan liikenteen ammattilaisten työpaikkana ympäri vuoden eikä kuljetuksia voida keskeyttää sääolosuhteiden tai vuodenaikojen vuoksi.
Suomen maanteiden kunnossapitoon kohdistuu parhaillaan merkittäviä säästöpaineita. Väyläviraston mukaan maanteiden hoidossa on tällä hetkellä noin 18 miljoonan euron vuotuiset säästötarpeet erityisesti talvihoidon osalta.
Suomessa tienhoito on jaettu 77 urakka-alueeseen. Syksystä 2026 aina alkuvuoteen 2027 saakka kilpailutukseen on tulossa noin 20 hoitourakka-aluetta. Edellä mainitut säästötavoitteet toteutettaisiin tuossa yhteydessä. Väyläviraston mukaan pääurakoitsijat kilpailutetaan siten, että veronmaksajat saavat rahoilleen mahdollisimman hyvän tuoton. Tähän mennessä se on tarkoittanut, että vilkkaammille tieosuuksille panostetaan ja vähäliikenteisemmät tiestöt joustavat.
Kilpailutuksen myötä solmittavat uudet sopimukset olisivat voimassa 5—7 vuotta aina seuraavaan kilpailutukseen saakka. Kesken sopimuskauden muutoksia suuntaan tai toiseen on mahdotonta toteuttaa. Nyt tehtävät tiestön talvihoidon laatutason muutokset vaikuttaisivat myös seuraavien vuosien hoitourakka-alueiden kilpailutuksiin.
Käytännössä säästöjen toteuttaminen tarkoittaisi tiestön talvihoidon laatutason heikkenemistä entisestään, kuten entistä enemmän jääpolanteella olevia auraamattomia ja liukkaita teitä. Myös siellä, missä elonkeinoelämälle välttämätön raskas kumipyöräliikenne liikkuu jokaisena vuorokauden aikana. Hoitoluokkien alentamiset vaarantaisivat silloin liikenneturvallisuutta, kasvattaisivat kuljetuskustannuksia sekä heikentäisivät tavaroiden toimitusvarmuutta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on todennut Väyläviraston kyselytutkimukseen viitaten, että "Tyytyväisyys maanteiden talvikuntoon parani huimasti" (Suomen Uutiset 18.5.2026). Tutkimuksen mukaan ammattiautoilijoista kuitenkin vain 32 % ja henkilöliikennepuolella 50 % oli tyytyväisiä tiestön talvihoidon tasoon, vaikka mennyt talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen. Asteikolla 1—5 ammattiautoilijoiden arvosana nousi 2,63:sta lukemaan 2,89. Eli juurikaan parannusta ei ole tapahtunut, ja kaikkein vähiten "huimasti", ennen näköpiirissä olevaa tiestön talvihoitoluokituksen laskua.
Vaalikauden aikana olemme toistuvasti huomauttaneet vastuuministeriä lyhytjänteisestä väyläpolitiikasta, tiestön talvihoidon urakkamallin uudistamistarpeista, valvonnan tehostamisen tarpeesta sekä seuraavalle hallitukselle siirtyvästä lyhytjänteisen väyläpolitiikan surkeasta perinnöstä. Vastaukseksi emme joko ole saaneet vastausta tai perusteltuja väitteitämme on pidetty hölynpölynä.
Nyt tiedämme, että tuoreen julkisen talouden suunnitelman perusteella hallitus on leikannut perusväylänpidon rahoituksen matalammalle tasolle kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2023, siitä kumpuaa kovat säästöpaineet tiestön talvihoitoon eikä ministeri suostu uudistamaan tiestön talvihoitoa, jonka laatutaso tulee heikkenemään ja vähäliikenteisimmillä väylillä suorastaan romahtamaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Jakaako liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne edellä olevan näkemyksen tiestön talvikunnossapidon tulevaisuudesta, joka perustuu tienpidosta vastuuammattilaisilta saamiimme viesteihin, ja
jos liikenne- ja viestintäministeri on kanssamme eri mieltä, voiko hän kertoa, millä perusteella tienkäyttäjien ei tarvitse kantaa huolta tiestön turvallisuudesta tulevina talvina, vaikka talvihoidon rahoitusta leikataan eikä tehottomaksi osoittautunutta urakkamallia uudisteta ennen kohta alkavaa kilpailutusta?