Hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslaitoksen organisaation ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä Ehdotettu uudistus yleisen koulutusjärjestelmän kannalta Koulutusyhteistyö, opintopolkujen jatkumo sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Seuranta ja arviointi

HE 25/2026 vp

Hallituksen esityksen tavoitteena on uudistaa rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää siten, että Rikosseuraamuslaitos voi saada palvelukseensa riittävän määrän asianmukaisesti koulutettua valvontahenkilöstöä. Vankiloissa valvonta- ja ohjaustehtävissä työskentelevistä virkamiehistä noin 13 prosenttia ei ole suorittanut kelpoisuusvaatimuksen mukaista tutkintoa. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, että rikosseuraamusalan toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa haasteellisemmaksi muun muassa lisääntyneen vankimäärän vuoksi, ja kiinnitettiin huomiota siihen, että henkilöstöpula on vaikeuttanut tilannetta.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että rikosseuraamusalan tutkinto on mahdollista suorittaa nykyisen Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) antaman koulutusmallin mukaisen koulutuksen lisäksi työssäoppimisväylän opintoina. Ehdotetun uuden koulutusmallin mukaisiin opintoihin voivat hakeutua Rikosseuraamuslaitoksessa vartijan määräaikaisessa virkasuhteessa toimivat henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet aikaisemman, esimerkiksi ammatillisen tutkinnon (erityisesti sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan perustutkinnon) ja jotka on arvioitu alalle soveltuviksi.

Ehdotetun uudistuksen tavoitteena on lisätä koulutuksen saavutettavuutta ja pätevien vartijoiden määrää eri puolilla Suomea. Samalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema muutettaisiin osaksi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota, johtokunta lakkautettaisiin ja koulutuskeskuksen oma tutkimus- ja kehittämisvelvoite poistuisi.

Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö ei kuulu sivistysvaliokunnan toimialaan, mutta esitettyä koulutusuudistusta voidaan arvioida kansalliseen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen ja jatko-opintomahdollisuuksien sekä TKI-toiminnan kannalta. Laissa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (93/2017) ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa (120/2017) on säädetty puitteet tutkintojen ja koulutusten sijoittamisesta viitekehyksen kahdeksalle eri vaativuustasolle. Rikosseuraamusalan nykyinen tutkinto sijoittuu tutkintojen viitekehyksen tasolle 4, jolle sijoittuvat myös muun muassa opetushallinnon alaisessa koulutusjärjestelmässä ammatillisen koulutuksen perustutkinnot ja ammattitutkinnot. Valiokunta pitää kannatettavana hallituksen esityksen lähtökohtaa säilyttää rikosseuraamusalan koulutuksen vaativuus nykyisellä tasolla.

Saadussa asiantuntijalausunnossa on todettu, että rikosseuraamusalan tutkintoon esitetyt osaamisperusteisuutta koskevat uudistukset parantavat edellytyksiä tutkinnon vaativuustason arvioimiseen. Tämä mahdollistaa aiempaa paremmin tutkinnon vertailun muihin, esimerkiksi kansalliseen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen sijoitettuihin tutkintoihin. Tällä perusteella ehdotetulla uudistuksella voidaan tukea tutkinnon suorittaneiden jatko-opintokelpoisuutta.

Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten pitää esitystä tutkintojen viitekehyksen soveltamisen kannalta ongelmattomana mutta tuo esille asiantuntijalausunnossa esitetyn huolen siitä, että kahden opintoväylän välille voi syntyä eriarvoisuutta paitsi koulutuksen laadun myös opintososiaalisten etujen, ohjauksen ja opintosuoritusten arvioinnin osalta. Asiantuntijalausunnoissa on nostettu esille myös pedagogisen osaamisen ja tasalaatuisuuden turvaamisen haaste työssäoppimismallin mukaisessa koulutuksessa. Suomessa on 27 vankilaa, joissa on omat toimintatapansa, ja ne voivat aiheuttaa toimipaikkakohtaista vaihtelua opetukseen. Lisäksi työssäoppimismallin mukainen koulutus vaatii vankiloiden henkilökunnan työpanoksen hyödyntämistä, ja siihen liittyen on kiinnitetty huomiota kuormittuneessa työtilanteessa olevan henkilökunnan mahdollisuuksiin panostaa työnsä ohella laadukkaaseen opettamiseen ja omien opetustaitojen kehittämiseen.

Valiokunta pitää koulutuksen tasalaatuisuuden turvaamisen kannalta tärkeänä varmistaa, että myös työssäoppimisväylän kautta suoritettavan tutkinnon sisällöt määritellään selkeästi huolellisella valmistelulla. Lisäksi kyseisen koulutuksen laadukas toteuttaminen edellyttää, että siihen varataan riittävät resurssit.

Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opettajilla tulee olemaan keskeinen rooli työssäoppimismallin mukaisessa koulutuksessa. Heillä on pedagogista osaamista ja he vastaavat työssäoppimisväylän opiskelijoiden opetuksesta sekä varmistavat, että opiskelijoilla on opinnoista valmistuttuaan vartijan työssä tarvittava osaaminen. Koulutusuudistuksen hallituksi toteuttamiseksi Rikosseuraamuslaitos on tänä vuonna lisännyt koulutuskeskuksen opetushenkilöstön määrää kolmella opettajan viralla.

Edellä todetun lisäksi on tärkeää huomioida, että työssäoppimismalli ja monimuoto-opetus voivat parantaa koulutuksen saavutettavuutta erityisesti niille, joille opiskelu Vantaalla RSKK:ssa on vaikeaa esimerkiksi perhe-, työ- tai välimatkasyistä.

Rikosseuraamusalan tutkintokoulutus yhdistettiin vuonna 2013 aikaisempaa tiiviimmin Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämään sosionomitutkintoon. Koulutuskeskuksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyössä koulutuksen sisältöä kehitettiin vastaamaan Rikosseuraamuslaitoksen tavoitetta saada myös valvonnan ja ohjauksen tehtäviin yhä enemmän korkeakoulutettua henkilöstöä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kyseisestä koulutusyhteistyöstä ei enää säädetä lainsäädännössä. Hallituksen esityksessä ja saadussa selvityksessä on tuotu esille, että luovuttaessa ammattikorkeakoulutasoisen sosionomitutkintoon tähtäävän koulutuksen järjestämisestä Rikosseuraamusalan koulutuskeskus RSKK keskittyy jatkossa rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen koulutuskeskuksen koulutusresurssien riittävyyden turvaamiseksi ja akuuttiin henkilöstöpulaan vastaamiseksi.

Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille huoli siitä, että esitys heikentää rikosseuraamusalan koulutuksen yhteyttä ammattikorkeakouluihin ja voi aiheuttaa sen, että rikosseuraamusalan tutkinnon antama jatko-opintokelpoisuus muodostuu nykyistä epäselvemmäksi.

Valiokunta saatuun selvitykseen viitaten toteaa, että vaikka ammattikorkeakoulun kanssa tehtävää yhteistyötä ei sidota enää lakisääteisesti tiettyyn oppilaitokseen, koulutuskeskus voi tuottaa ammattikorkeakouluille rikosseuraamusalan opetus- ja koulutuspalveluja sopimuksen perusteella. On tärkeää, että ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö turvataan jatkossakin, koska sosiaalisen kuntoutuksen osaamisella on merkittävä rooli tutkinnon sisällössä. Kyseisistä koulutuksista valmistuneiden rikosseuraamusalan sosionomien osaaminen antaa valmiudet työskennellä laajasti rikosten ehkäisyn ja rikoksettomuuteen tähtäävän toiminnan edistämistyössä.

Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että RSKK:n ammattikorkeakouluyhteistyö on jo nykyisin ollut yhtä ammattikorkeakoulua laajempaa, joten yhtä korkeakoulua koskevasta säätämisestä luopuminen on siinäkin mielessä perusteltua. Lausunnon mukaan rikosseuraamusalan osaamisen hankkimiseen ostopalveluna liittyy kuitenkin riski osaamisen hajauttamisesta irrallisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät vastaa alan pitkäjänteisiin kehittämistarpeisiin eivätkä turvaa tutkimusperustaista ja pedagogisesti johdonmukaista koulutusta eivätkä tue alaan kiinnittyvän TKI-toiminnan kokonaisuutta. Tätä riskiä voi kuitenkin vähentää esimerkiksi hankkimalla koulutuksen korkeakoululta, jolla on selkeä alan korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan osaamisprofiili, sekä hyödyntämällä riittävän laajoja ja pitkäkestoisia sopimushankintakokonaisuuksia.

Rikosseuraamusalan sosionomitutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on ollut suora jatko-opintopolku ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Lisäksi ainakin Laurean rikosseuraamusalan sosionomeilla on ollut erillinen kiintiö Itä-Suomen yliopiston hallintotieteiden maisteriohjelmaan, millä on vahvistettu koulutuksen asemaa myös korkeakoulusektorin jatko-opintojen näkökulmasta mahdollistaen opintopolulla eteneminen tohtorintutkinnon suorittamiseen saakka. Tällä on ollut myös alan tutkimusta vahvistava vaikutus.

Valiokunnan näkemyksen mukaan tietoperustan kehittäminen rikosseuraamusalalla on tärkeää. RSKK:lla on vähän tutkimustoimintaa, mutta ammattikorkeakoulut tuottavat tutkimusta, joka tukee rikosseuraamusalan tietoperustan kehittämistä. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa toimii haavoittuvien ryhmien tarpeisiin ja palvelujen kehittämiseen kohdentuva tutkimustiimi, joka tekee aktiivista kansainvälistä yhteistyötä ja tuottaa uutta tietoa rikosseuraamusalan käyttöön. Näitä tutkimuksen tuloksia integroidaan systemaattisesti sekä opetukseen että työelämän kehittämiseen. On tärkeää, että TKI-yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään jatkossakin rikosseuraamusalaan profiloituneiden korkeakoulujen kanssa.

Saadun selvityksen mukaan rikosseuraamusalalla TKI-toimintaa toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi korkeakoulujen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, hyvinvointialueiden sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Erityisen merkittävää on tiivis yhteistyö Pohjoismaiden ja Viron kanssa. Yhteistyössä jaetaan aktiivisesti tietoa, kehitetään yhteisiä toimintamalleja ja edistetään rikosseuraamusalan uudistumista. Tämä kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa jatkuvat uudistuksen jälkeenkin.

Vuonna 2022 voimaan tulleen Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen jälkeen Rikosseuraamuslaitoksen tutkimustoiminnasta on vastannut strategiayksikkö. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen rooli korostuu tutkimustiedon hyödyntäjänä osana koulutustoimintaa. Nyt ehdotetulla koulutusuudistuksella ei saadun selvityksen mukaan ole vaikutusta Rikosseuraamuslaitoksen edellytyksiin tehdä tutkimusta. Strategiayksikön tutkijat tekevät rikosseuraamusalaa koskevaa tutkimusta ja tuottavat laajasti alan tilastoja. Tutkimusyhteistyö on tiivistä niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin muidenkin tutkimusta tekevien tahojen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos tilaavat vuosittain useita rikosseuraamusalaa koskevia tutkimuksia, joita rahoitetaan esimerkiksi valtioneuvostolta ja Euroopan unionilta saatavalla rahoituksella.

Valiokunta korostaa, että esitetyssä koulutusuudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, että rikosseuraamusalan TKI-toiminnan jatkuvuus turvataan ja että koulutusjärjestelmään ei synny umpiperiä siten, että tutkinnon suorittaneella ei ole mahdollisuutta jatkaa koulutuspolkuaan.

Valiokunta korostaa, että uudistuksen toteutumista tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Tässä työssä on tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen laadun ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Seurantaa ei tule rajata vain valmistuneiden vartijoiden määrään, vaan sen yhteydessä on tarpeellista arvioida myös jatko-opintoihin siirtymistä, osaamisen tunnistamista, alan veto- ja pitovoimaa sekä TKI-yhteyden säilymistä. Vaaditun osaamistason saavuttamista on tarpeen seurata etenkin työssäoppimisväylän koulutuksessa.

Eriävä mielipide

Perustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on ottaa nykyisten koulutusjärjestelyiden lisäksi käyttöön järjestely, jossa jonkin muun ammatillisen koulutuksen jo suorittaneet, Rikosseuraamuslaitoksessa vartijan määräaikaisessa virassa työskentelevät voisivat työn ohessa suorittaa kyseisen tutkinnon. Rikosseuraamusalan tutkinnon lisäksi soveltuva korkeakoulututkinto säilyisi vartijan tehtäviin kelpoisuuden antavana koulutuksena.

Samalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema muutettaisiin osaksi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota, johtokunta lakkautettaisiin ja koulutuskeskuksen oma tutkimus- ja kehittämisvelvoite poistuisi.

Hallituksen esityksessä esitelty työssäoppimismalli heikentää koulutuksen laatua. Jokaisessa vankilassa on omat tapansa ja mallinsa toimia. Vankiloiden resurssit eivät myöskään riitä ohjaamiselle ja näyttöjen vastaanottamiselle. Työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa toimia työpaikkaohjaajina, sillä heidän on keskityttävä ydintehtäviinsä, kuten vankiloiden turvallisuudesta huolehtimiseen sekä kuntouttavaan toimintaan.

Työpaikkaohjaajilla ei ole myöskään sellaisia pedagogisia taitoja, joita vaaditaan esimerkiksi oppimisvaikeuksien ja alanvaihtajien kohdalla. Rikosseuraamusalan koulutuksen laadun varmistaminen on tärkeää senkin vuoksi, että työ on hyvin vaativaa ja vankiloissa käytetään merkittävää julkista valtaa ja työtehtäviin liittyy myös voimankäyttöä, jonka perusteltu käyttö vaatii korkeatasoista koulutusta ja osaamista.

Hallituksen esitys ei vastaa akuuttiin vartijatarpeeseen. Tällä hetkellä ollaan jo tilanteessa, jossa resurssien puutteen vuoksi kokelaille on hankala löytää harjoitteluvankiloita. Jo valmistuneille vartijoille ei ole vakituisia virkoja, mikä syö alan veto- ja pitovoimaa. Valvontahenkilökuntaa onkin lähtenyt muun muassa poliisivankiloihin ja Tulliin. Tilannetta hankaloittaa myös vankimäärän kasvu.

Lisäksi hallituksen esitys heikentää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Osa opiskelisi työn ohessa ja saa palkkaa lähiopiskelusta Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa (RSKK). Toisaalta ne, jotka opiskelevat RSKK:n tutkintolinjalla, eivät saa palkkaa lähijaksosta RSKK:ssa.

Opintososiaaliset edut ovat olleet koulutuksessa tärkeä vetovoimatekijä. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus majoitukseen ja lounaaseen opintojen aikana. Jos RSKK menettää asemansa itsenäisenä oppilaitoksena, opiskelijat eivät saa enää opiskelijoille kuuluvia valtakunnallisia etuja.

Hallituksen esityksessä ei myöskään oteta kantaa siihen, miten opiskelijat valitaan ja kuinka kauan opintoihin voi käyttää aikaa. Hallituksen esitys johtaa myös siihen, että suoraa jatko-opiskelupolkua ei enää ole, mikä heikentää entisestään alan pito- ja vetovoimaa. Oppilaitosyhteistyö on tärkeää myös koulutuksen kehittämisen kannalta.

Yhdistyneiden kansakuntien vankeinhoidon vähimmäissäännöissä eli Nelson Mandela -säännöissä korostetaan, että koko henkilöstöllä on oltava asianmukainen koulutustaso ja henkilöstölle on tarjottava mahdollisuudet ja keinot hoitaa tehtävänsä ammattimaisesti. Nyt tehtävä uudistus ei saa johtaa koulutuksen institutionaalisen aseman heikentymiseen tilanteessa, jossa vankeinhoitoa kuormittavat jo valmiiksi lukuisat ulkoisen paineet, kuten vankimäärän lisääntyminen.

Rikosseuraamusalan koulutuksen uudistamista ei saisi toteuttaa pelkkänä lyhyen aikavälin henkilöstötarpeen täyttävänä ratkaisuna. Rikosseuraamusalan koulutusta on tarkasteltava osana suomalaista koulutusjärjestelmää ja koulutus on rakennettava pedagogisesti laadukkaaksi ja sellaiseksi, että se takaa riittävät valmiudet ja kelpoisuuden korkea-asteen jatko-opintoihin.

Koulutuksen tutkimus- ja kehittämistehtävä tulisi järjestää selkeästi. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema koulutuksen järjestäjänä tulisi turvata. Johtokunta ja koulutuskeskuksen oma tutkimus- ja kehittämisvelvoite tulisi säilyttää. Koulutuksen pedagogisen laadun säilyttämiseksi koulutuskeskuksen yksikönpäälliköltä tulisi jatkossakin edellyttää pedagogista osaamista tai osaamista koulutuksen kehittämisestä, kuten vastaavasti ammatillisen koulutuksen rehtoreilta edellytetään.

Useammassa lausunnossa, opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto mukaan lukien, tuodaan esiin, kuinka rikosseuraamusalan osaamisen hankkimiseen ostopalveluna liittyy riski osaamisen hajauttamisesta irrallisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät vastaa alan pitkäjänteisiin kehittämistarpeisiin eivätkä turvaa tutkimusperustaista ja pedagogisesti johdonmukaista koulutusta eivätkä tue alaan kiinnittyvän TKI-toiminnan kokonaisuutta.

Esityksen mukaan jatkossa koulutuskeskuksen yksikönpäälliköltä ei edellytettäisi pedagogista osaamista tai osaamista koulutuksen kehittämisestä. Koulutuksen pedagogisen laadun kannalta tämä olisi syytä säilyttää. RSKK:n itsenäisen oppilaitosaseman poistaminen on opetuksen ja kehittämisen kannalta erittäin ongelmallista.

Tarkoituksenmukaisempaa olisi kehittää nykyistä vanginvartijain koulutusjärjestelmää Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskuksessa ja lisätä opiskelupaikkoja. Sisäänottomäärän on arvioitu olleen liian matala vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että lakivaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 2.6.2026

Pia

Lohikoski

vas

Mari

Holopainen

vihr