Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

Esitykseen sisältyy lakiehdotuksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Hallitus katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Lain 3 §:ään ehdotetaan tuen saamisen edellytykseksi lisättävän, että tuen saaja on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Lisäksi ehdotetaan, että kotihoidontukea maksettaisiin lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Asumisaikavaatimuksen täyttymistä ei edellytetä alle 19-vuotiaalta henkilöltä. Muissa EU-maissa, Euroopan talousalueen maissa ja Sveitsissä täyttyneet asumiskaudet rinnastettaisiin Suomessa asuttuun aikaan EU:n sosiaaliturva-asetuksen perusteella.

(2)Ehdotettu sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan 6 §:n ja oikeutta sosiaaliturvaan koskevan 19 §:n kannalta.

(3)Perustuslakivaliokunta on pitänyt lasten kotihoidon tukea nykyisen perustuslain 19 §:n 3 momentin alaan kuuluvana järjestelmänä (,). Julkisen vallan on perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

PeVL 11/1995 vpPeVL 11/1995 vp

(5)Perustuslakivaliokunta on lisäksi sittemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että varhaiskasvatusta koskevaa sääntelyä on ensisijaisesti arvioitava perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuna sosiaalipalveluna. Valiokunnan mukaan tämä lähtökohta ei ole muuttunut, vaikka lainsäädännössä varhaiskasvatusta käsitellään terminologisesti päivähoidon asemesta varhaiskasvatuksena ja se on hallinnollisesti siirretty sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, sillä perustuslain terminologia on autonominen suhteessa tavallisessa lainsäädännössä tehtäviin luokitteluihin (, s. 3, ks. myös, s. 2 ja, s. 2).

(6)Nyt ehdotettua sääntelyä arvioitaessa perustuslain 19 §:n 3 momentin kannalta merkityksellistä on, että kolmen vuoden asumisaikavaatimus ei vaikuta perheen oikeuteen saada lapselle kunnallista tai yksityistä varhaiskasvatusta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotus täyttää muutoksen jälkeenkin perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisen edellytyksen sosiaalipalvelujen riittävyydestä (ks. myös,).

(7)Perustuslakivaliokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että perusoikeusuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä ehdotettiin hallitusmuodon 15 a §:n 5 momentissa säädettävän nimenomaisesti, että nykyisin perustuslain 19 §:n 2—4 momentissa tarkoitettujen etuuksien saamisen tai määräytymisen perusteeksi voidaan lailla asettaa Suomessa työskentely tai asuminen (, s. 84). Kyseiset oikeudet olivat hallituksen esityksen mukaan sellaisia, "ettei niitä ole perusteltua tai käytännössä mahdollista turvata Suomessa tilapäisesti oleskeleville" (, s. 72/II). Säännös sisälsi paitsi etuuden saamisedellytyksistä säätämisen myös sen, että etuuden suuruus voidaan porrastaa Suomessa työskentelemisen tai asumisen keston mukaan (, s. 72/II). Hallituksen esityksen mukaan rajaamisperusteena ei tällöin olisi henkilön kansallisuus sinänsä, vaan ratkaisevaa olisi, miten kiinteä yhteys hänellä olisi Suomeen asumisen tai työpaikan välityksellä (, s. 23). Perustuslakivaliokunta poisti hallituksen ehdottaman 5 momentin tarpeettomana. Valiokunta katsoi säännösehdotuksen sisältävän "juuri sellaisia kriteerejä, jotka perusoikeuksia koskevien yleisten oppien, lähinnä hyväksyttävyys- ja suhteellisuusnäkökohtien nojalla oikeuttavat tarkoitetunlaiset rajoitukset" (, s. 10—11).

(8)Ehdotetussa sääntelyssä asetetaan esityksessä (s. 61) selostetusti perheet eri asemaan Suomessa asutun ajan perusteella. Sääntely on tältä osin merkityksellistä perustuslain 6 §:n kannalta. Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saman pykälän 2 momentin mukaan saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

(9)Perustuslain 6 §:n 2 momentti ei toisaalta kiellä kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla (. s. 44/I). Perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle erilaisen kohtelun mahdollistavalle hyväksyttävälle perusteelle asetettavat vaatimukset ovat valiokunnan vakiintuneen käytännön mukaan erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat (ks. esim.,,, s. 2/I,, s. 2). Hyväksyttävän perusteen on valiokunnan käytännössä edellytetty olevan asiallisessa ja kiinteässä yhteydessä lain tarkoitukseen (ks. esim., s. 5—6). Henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät saa olla mielivaltaisia, eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi (ks. esim.,, s. 2,, s. 4,, s. 6).

PeVL 40/2025 vpPeVL 40/2025 vp

PeVL 55/2016 vpPeVL 55/2016 vp

PeVL 48/2006 vpPeVL 48/2006 vp

(13)Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun lainsäädännön toimivuutta seurataan ja mahdollisesti havaittuihin epäkohtiin puututaan.