Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta. Lailla saatettaisiin voimaan sääntely, jolla käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu tallennettaisiin ja otettaisiin vastaan muutoksenhaussa tallenteelta. Samassa yhteydessä tehtäisiin eräitä teknisiä ja selventäviä muutoksia oikeudenkäymiskaareen, ulosottokaareen ja maakaareen.
Ehdotettu voimaanpanolaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2026 ja muut ehdotetut lait mahdollisimman pian.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevan uudistuksen voimaanpano
Todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevan uudistuksen seuranta
Määräaika- ja vireilletulosäännösten selkeyttäminen
Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomioin.
Eduskunnan vuoden 2022 alussa hyväksymillä laeilla (96—101/2022) oikeudenkäyntimenettelyä yleisissä tuomioistuimissa on uudistettu siten, että käräjäoikeudet tekevät jatkossa vastaanottamastaan suullisesta todistelusta kuva- ja äänitallenteen, jolta todistelu lähtökohtaisesti otetaan vastaan muutoksenhakuasian käsittelyssä hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa (—). Lisäksi uudistuksella on muutettu myös joitakin oikeudenkäyntiasioiden valmistelua ja pääkäsittelyn toimittamista koskevia säännöksiä käsittelyn keskittämistavoitteen turvaamiseksi. Lakien voimaantulo jätettiin säädettäväksi erikseen lailla.
Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta, tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä vähentää muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa (, s. 17). Uudistusta koskevassa mietinnössään lakivaliokunta on pitänyt esitystä ja se tavoitteita perusteltuina (, s. 4).
Lakimuutosta koskevan hallituksen esityksen mukaan uuteen menettelyyn siirtyminen edellytti kuva- ja äänitallenteiden tekemiseen ja esittämiseen käytettävän videotallennusjärjestelmän suunnittelua ja rakentamista (, s. 90). Lakien voimaantulo voisi tapahtua vasta, kun videotallennusjärjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi ja sen toimintavarmuudesta on voitu varmistua. Tavoitteeksi asetettiin, että lait tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta. Esityksen perusteluista ilmi käyvin tavoin lakien voimaantulo on viivästynyt lähinnä tietojärjestelmien hankkimiseen liittyvistä syistä (, s. 4).
Lakivaliokunta toteaa, että edellä mainituista seikoista on esitetty selvitystä nyt käsiteltävässä voimaanpanoa koskevassa hallituksen esityksessä sekä valiokunnan esityksen käsittelyn aikana saamissa Tuomioistuinviraston ja oikeusministeriön selvityksissä. Saadun selvityksen valossa tekniset ja muut uudistuksen voimaantulon edellyttämät valmiudet ja toimet tulisivat olemaan kunnossa siten, että uudistus voi tulla voimaan 1.10.2026.
Esityksessä ehdotetaankin, että suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevat säännökset tulevat voimaan 1.10.2026 ja että uusia oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan kaikissa vireillä olevissa ja vireille tulevissa asioissa heti lakien voimaantulon jälkeen lukuun ottamatta asioita, joissa on jo aloitettu pääkäsittely. Esityksessä ehdotetaan myös oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 55 §:n 3 momentin muutosta, joka on jäänyt epähuomiossa tekemättä uudistuksen yhteydessä.
Edellä todetuin tavoin, hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää uudistuksen voimaanpanoa tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena esityksessä ehdotetun mukaisesti siten, että todistelun tallentamista ja vastaanottamista koskevat säännökset tulevat voimaan 1.10.2026. Samoin valiokunta pitää perusteltuna oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 55 §:n 3 momentin tarkistamista esityksessä tarkoitetuin tavoin.
Saadun selvityksen mukaan siirtymäaikana on lisäksi otettava huomioon se mahdollisuus, että äänitallenne voitaisiin laatia, vaikka kuvatallenteen laatiminen olisi mahdotonta. Tällainen tilanne olisi luultavasti käsillä, jos jostakin syystä videotallennelaitteiston valmistuminen viivästyisi. Edellä mainitun oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 6 §:n 3 momentin mukaan kuulustelusta tallennetaan vain ääni, jos se on anonyymin todistajan henkilöllisyyden salaamiseksi välttämätöntä tai jos siihen on muu erityisen painava syy. Saadun selvityksen mukaan mainittua lainkohtaa ei ole laadittu siirtymäaikaa silmällä pitäen, mutta ei ole estettä soveltaa sitä siirtymäaikana siten, että kuulustelusta tallennettaisiin vain ääni, jos kuvatallenteen laatiminen on teknisestä syystä mahdotonta. Voimaanpanolain 2 §:n 2 momentin ja sen perustelujen perusteella kysymys hovioikeudessa noudatettavasta menettelystä ratkeaa sen mukaan, onko käräjäoikeudessa laadittu videotallenteita. Siten jos järjestelmä ei ole mahdollistanut videotallenteen laatimista käräjäoikeudessa, hovioikeus voi siirtymäaikana menetellä samoin kuin nykytilassa. Näin ei ole tarpeen laatia voimaanpanolakiin erillistä siirtymäsäännöstä sitä tilannetta silmällä pitäen, että videotallennusjärjestelmän valmistuminen odottamattomasti viivästyy.
Edellä todetusta huolimatta valiokunta painottaa, että uudistuksen vaatimien teknisten ja muiden valmiuksien on erittäin tärkeää olla kunnossa 1.10.2026, jotta uutta sääntelyä voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Käsitellessään nyt voimaanpantavaa uudistusta eduskunta on hyväksynyt lakivaliokunnan ehdotuksesta myös lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen viimeistään viiden vuoden kuluessa uudistuksen voimaantulosta (, s. 12—13 ja 35,, lausuma 3,). Aiemmassa mietinnössään todetuin tavoin lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on varsin merkittävä uudistus. Valiokunta korostaa sääntelyn ja sen vaikutusten huolellisen seurannan tarvetta (, s. 12).
Nyt käsiteltävän, uudistuksen voimaanpanoa koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin ehdotuksia nyt voimaanpantavan ja osin jo voimaan tulleen sääntelyn sisällöllisestä muuttamisesta. Ehdotukset ovat liittyneet videotallenteiden luovuttamiseen oikeudenkäyntiavustajille, oikeudenkäyntiavustajien turvatarkastuksiin sekä videotallenteiden säilytysaikaan. Turvatarkastuksiin, videotallenteiden luovuttamiseen ja videotallenteiden säilyttämisaikaan liittyviä seikkoja on käsitelty nyt voimaanpantavaa uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (, esim. videotallenteiden luovuttamiseen osalta s. 84—86) ja sen eduskuntakäsittelyn yhteydessä (, s. 9—10, 16—17 ja 19—20).
Lakivaliokunta katsoo, että nyt käsiteltävän esityksen yhteydessä on perusteltua säätää esityksessä tarkoitetuin tavoin lähtökohtaisesti vain jo aiemmin hyväksytyn uudistuksen osalta sen voimaanpanosta. Valiokunta katsoo kuitenkin olevan selvää, että muiden uudistuksen toimivuuteen liittyvien näkökohtien lisäksi uudistuksen seurannassa ja sitä koskevassa selvityksessä on syytä kiinnittää huomiota myös edellä mainittuihin lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esiin nostettuihin seikkoihin.
Mainitussa Digi ensin -hankkeessa tehdyssä asiointilain muutoksessa on ollut kysymys kaikkia viranomaisia koskevasta uudistuksesta, jota on valmisteltu usean ministeriön yhteisessä hankkeessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen yhteydessä ei riittävästi huomioitu, miten asiointilakiin ehdotettu muutos suhtautuu säännöksiin, jotka koskevat valituksen ja kanteen vireilletuloa tuomioistuimessa. On syntynyt epäselvä oikeustila sen osalta, päättyykö esimerkiksi sähköisen valituskirjelmän toimittamisen määräaika kello 16.15, kuten oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetään, vai vasta vuorokauden vaihtuessa, kuten asiointilain 11 §:ssä säädetään.
Saadun selvityksen mukaan esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykytilaa, vaan ainoastaan selventää sitä. Hovioikeuteen tehtävän valituksen osalta ehdotettu muutos tekee selväksi, että valituksen voi jättää sähköisesti määräajan viimeisenä päivänä klo 16.15. jälkeenkin (2. lakiehdotus, 25 luku, 12 §). Tämä on linjassa asiointilain muutoksen ja Digi ensin -hankkeen tavoitteiden kanssa. Asiallisesti vastaavat muutokset tehdään myös ulosottokaareen (3. lakiehdotus) ja maakaareen (4. lakiehdotus).
Edellä todetuin tavoin, hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää myös määäräaika- ja vireilletulosäännösten selkeyttämistä perusteltuna esityksessä ehdotetuin tavoin.
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2.
Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
17 luku. Todistelusta
55 §.
Pykälässä säädetään todistelun vastaanottamisesta pääkäsittelyssä asianosaisen poissaolosta huolimatta. Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, pitääkö asianosaisen poissa ollessa vastaanotettu todistelu ottaa uudelleen vastaan, kun pääkäsittelyä jatketaan lykkäyksen jälkeen asianosaisen ollessa saapuvilla. Esityksen mukaan pykälää muutetaan lisäämällä sen 3 momenttiin maininta, jonka mukaan suullinen todistelu voidaan ottaa tarpeellisilta osin uudelleen vastaan myös kuva- ja äänitallenteelta. Perusteluista ilmi käyvin tavoin muutos ei vaikuta siihen, milloin käräjäoikeuden tulisi ottaa asianosaisen poissa ollessa vastaanotettua suullista todistelua uudelleen vastaan pääkäsittelyssä. Tällaista suullista todistelua ei ole välttämätöntä ottaa pääkäsittelyssä kuva- ja äänitallenteelta uudelleen vastaan kokonaan, vaan riittävää on, että se otettaisiin vastaan tarpeellisilta osin (HE, s. 13).
Esityksessä ehdotetun säännösmuutoksen käsittelyn yhteydessä valiokunnassa on noussut esiin kysymys siitä, voiko hovioikeus siirtymäaikana ottaa vastaan käräjäoikeudessa vastaan otetun todistelun tallenteelta osaksi ja kutsua pääkäsittelyn ulkopuolella kuullun henkilön tarvittaessa henkilökohtaisesti hovioikeuteen kuultavaksi.
Saamansa selvityksen perustella lakivaliokunta toteaa edellä todettuun liittyen selvyyden vuoksi seuraavaa.
Sovellettaessa ehdotettua pykälää voidaan tarvittaessa menetellä siten, että pääkäsittelyn ulkopuolella vastaan otettu suullinen todistelu, jota ei ole tallennettu, otetaan vastaan uudelleen, vaikka pääkäsittelyssä vastaan otettu suullinen todistelu otetaan vastaan tallenteelta.
Jatkossa on muissakin tilanteissa mahdollista, että osa suullisesta todistelusta otetaan hovioikeudessa vastaan tallenteelta ja osa uudelleen kuultavan läsnä ollen. Tällainen lähtökohta on hyväksytty uudistusta säädettäessä, sillä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 a §:n 1 momentin nojalla käräjäoikeudessa kuulusteltu henkilö voidaan kuulustella henkilökohtaisesti uudelleen hovioikeudessa, vaikka muu suullinen todistelu otettaisiin vastaan tallenteelta. Vastaavasti saman luvun 24 §:n 2 momentin mukaan käräjäoikeudessa tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta vastaanotettava suullinen todistelu otetaan vastaan ennen muuta suullista todistelua. Lähtökohta siis on, että tämänkaltaisia tilanteita voi tulla. Tähän nojautuen nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä onkin todettu, ettei mikään sinänsä estä laatimasta ennen lakien voimaantuloa vain osasta kuulemisia videotallenne (HE, s. 12). Näin ollen on johdonmukaista, että nyt käsillä olevassa tilanteessakin voidaan näin menetellä. Tilanteet lienevät kuitenkin hyvin harvinaisia.
Eriävä mielipide
Vastalause
Perustelut
Vastalauseessa katsomme, että ehdotettu sääntely oikeudenkäynnin kuvatallenteeseen tutustumisesta on tarpeettoman tiukka. Kuvatallenne tulisi voida luovuttaa oikeudenkäyntiasiamiehelle ja syyttäjälle ainakin silloin, kun oikeudenkäynti on ollut yleisölle avoin. Oikeudenkäyntiavustajia sitoo asianajosalaisuus.
Ehdotettu järjestely, jossa kuvatallenteeseen voi tutustua vain tuomioistuimessa, on suhteettoman raskas ja tehoton. Se aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia erityisesti laajoissa oikeudenkäynneissä.
Rajoitus on myös epäjohdonmukainen, koska tallenteen ääni voidaan pyynnöstä luovuttaa myös ulkopuoliselle. Suljetuin ovin käsiteltyjen asioiden ja arkaluonteisia tietoja sisältävien tallenteiden osalta tiukempi käytäntö voidaan kuitenkin säilyttää.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään yksi lausuma
(Vastalauseen lausumaehdotus)
.
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää hallituksen käynnistävän lainvalmistelun sen toteuttamiseksi, että oikeudenkäyntien kuva- ja äänitallenteet voidaan luovuttaa oikeudenkäyntiasiamiehelle ja syyttäjälle ainakin silloin, kun käsittelyä ei ole toimitettu suljettuna tai muu erityinen syy ei edellytä luovuttamisen rajoittamista.
Helsingissä 9.6.2026
Anette
Karlsson
sd
Juha
Viitala
sd
Pia
Hiltunen
sd
Jani
Kokko
sd
Jessi
Jokelainen
vas
Mari
Holopainen
vihr
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Lakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 99/2026 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen.
Vastalauseet
1 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.