Eduskunnan puhemiehelle
EU:n uuden rahoituskauden 2028—2034 valmistelu ja neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena pitää olla edelleen alueiden välisten kehitys- ja hyvinvointieroja tasaaminen ja Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kestävän kasvu- ja kilpailukyvyn varmistaminen.
Koko maan tasaveroisen kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että EU:n koheesio- ja aluekehitysrahoitus suunnataan edelleen pitkäjänteisesti ja alkuperäisen tarkoitus mukaan maan sisäisten kehityserojen tasaamiseen. Tämä vaatii myös kansallisen rahoituksen aseman säilyttämistä.
Nyt uuden finanssipoliittisen sovun myötä uhkana on, että rahoitus otetaan osaksi julkisen talouden suunnitelmaa ja tätä kautta sen alkuperäinen tarkoitus hämärtyisi. Jatkossa EU-rahoituksella voitaisiin mahdollisesti paikata esimerkiksi valtion budjettileikkauksia sen sijaan, että sillä vahvistettaisiin pitkäjänteistä aluekehitystä. Tämä olisi merkittävä isku eritysesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ja pudottaisi pohjan pois pitkäjänteiseltä koheesiopolitiikalta.
Nyt ilmeisenä vaarana on, että teemme lyhyen aikavälin säästötoimilla merkittävän karhunpalveluksen alueiden pitkäjänteiselle kehittämiselle. On välttämätöntä, että Suomea tasapuolisesti kehittävää aluepolitiikkaa voidaan jatkaa tulevaisuudessakin. Koko maan tasaveroinen kehittäminen on koko Suomen etu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta EU:n koheesio- ja aluekehitysrahoitus ja sen käyttö alkuperäisen tarkoituksen mukaan maan sisäisten erojen tasaamiseen voidaan turvata parlamentaarisen finanssipoliittisen sovun puitteissa?