Eduskunnan puhemiehelle
Nuohousalan keskusliiton vuonna 2024 toteuttama kattoturvaselvitys osoittaa suomalaisten nuohoojien työturvallisuuden olevan kestämättömällä tasolla. Selvityksen mukaan 55 % kiinteistöistä sisältää vakavia puutteita kattoturvalaitteissa. Kiinteistöjen katoille johtavat tikkaat tai kattosillat voivat olla huonokuntoisia, huonosti rakennukseen kiinnitettyjä tai ne voivat puuttua kokonaan kiinteistöjen omistajien säästöhalujen takia. Nämä tekijät heikentävät merkittävässä määrin nuohoojien työturvallisuutta. Kattoturvalaitteiden, kuten tikkaiden, puutteet ja viat aiheuttavat vuosittain 50—60 tapaturmaa nuohoojille. Osa onnettomuuksista on pieniä, toiset taas vakavia ja johtavat pitkiinkin sairauspoissaoloihin tai kokonaan alan vaihtoon.
Työturvallisuuden noudattaminen ei ole käytännön työssä mahdollista, sillä nuohoojalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varmistua kattokulkuteiden kunnosta alhaalta maasta katsoen pelkästään silmämääräisesti. Työntekijän ei pitäisi joutua arvailemaan työympäristönsä turvallisuutta oman henkensä kaupalla, eikä kantaa juridista tai taloudellista vastuuta, jos kiinteistönomistajan omaisuus pettää hänen altaan.
Lisäksi kattoturvalaitteiden kunto ja riittävä kiinnitys tulisi olla nykyistä selvemmin kiinteistön omistajan vastuulla. Lainsäädännössä ei saa olla epäselvyyksiä tai tulkintaepäselvyyksiä siitä, kenellä on kokonaisvastuu nuohoustapahtuman turvallisuudesta sekä selkeä vastuu siitä, jos sattuu tapaturma, jopa kuolemaan johtava tapaturma. Nuohoojalla ei voi olla vastuuta kiinteistön omistajan laiminlyönneistä kattoturvavälineiden kunnosta ja riittävyydestä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että nuohoojien työturvallisuutta saadaan parannettua huomattavasti nykyisestä ja
mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vastuu kiinteistön kattoturvalaitteista on entistä selkeämmin kiinteistön omistajalla?