Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 302/2026 vp — Kirjallinen kysymys muistisairauksien ehkäisystä, muistisairauteen sairastuneiden ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisestä sekä FINGER -toimintamallin järjestelmällisestä integroimisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 302/2026 vp
KK 302/2026 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys muistisairauksien ehkäisystä, muistisairauteen sairastuneiden ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisestä sekä FINGER -toimintamallin järjestelmällisestä integroimisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 429 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Ilman ehkäiseviä toimenpiteitä muistisairauksien arvioidaan vähintään kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä. Suomessa muistisairaita ihmisiä on arviolta 150 000, ja uusia sairastuneita diagnosoidaan vuosittain noin 20 000. Heistä osa on työikäisiä. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.

Professori Miia Kivipellon tutkimusryhmän kehittämä FINGER-malli on muuttanut globaaleja käsityksiä muistisairauksien ehkäisystä. Kyseessä on tutkimusnäyttöön perustuva toimintamalli, jossa yhdistyvät ravitsemusohjaus, liikunta, aivojen aktivointi, sosiaalinen toiminta sekä sydän- ja verisuoniterveyden hoito. Malli on käytössä kansainvälisesti, mutta sen integrointi Suomen perusterveydenhuoltoon ja hyvinvointialueiden arkeen on edelleen satunnaista.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt dementian ehkäisyn julkisen terveydenhuollon prioriteetiksi ja hyödyntää FINGER-mallin oppeja suosituksissaan. Mallin on osoitettu vähentävän muistisairauksien riskiä merkittävästi. Tutkimusten mukaan FINGER-toimintamalli voi pienentää muistihäiriöiden ja muistisairauksien riskiä jopa noin kolmanneksella. Lisäksi interventioon osallistuneilla riski kognitiiviseen heikentymiseen oli selvästi pienempi kuin verrokkiryhmässä, ja kognitiivinen suorituskyky parani keskimäärin enemmän. Sen laajamittainen käyttöönotto voisi estää sairastumisia, siirtää sairauden puhkeamista myöhemmäksi sekä parantaa sairastuneiden elämänlaatua. Samalla edistetään myös muiden kansansairauksien ehkäisyä.

Muistisairauksien yleistyminen tuo merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Ennaltaehkäisevän aivoterveystyön kytkeminen nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden rahoitukseen loisi kannustimia vaikuttaviin toimenpiteisiin.

Suomessa ympärivuorokautisessa hoivassa olevista henkilöistä noin 75—90 prosenttia sairastaa jotakin muistisairautta, ja säännöllisen kotihoidon asiakkaista 40—50 prosentilla on diagnosoitu muistisairaus. Samanaikaisesti valtaosa yli 75-vuotiaista asuu kotona, mikä korostaa ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitystä sekä toimintakyvyn nykyistä vaikuttavampaa ylläpitoa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää FINGER-toimintamallin järjestelmällistä ja vaikuttavaa käyttöönottoa sekä muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja muistisairaiden ihmisten toimintakyvyn ylläpitoa koko maassa?

Allekirjoittajat

Sari SarkomaaEnsimmäinen allekirjoittaja
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja · Jätetty 2.7.2026 · Helsinki
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 15.23·varmenna teksti
Vastaus — · 14.7.2026

Ministerin vastaus

Ministeri
Vastaus annettu 14.7.2026 · KKV 302/2026 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 15.23·varmenna vastaus