Eduskunnan puhemiehelle
Lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Vähäisen liikkumisen vaikutukset näkyvät muun muassa lasten ja nuorten alentuneena kuntona, ylipainona, mielenterveyden haasteina ja lisääntyneenä riskinä sydän- ja verisuonisairauksille. Liikkumisen vähenemiseen on etsitty ratkaisuja niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla myös tällä hallituskaudella.
Liikkumisen edistämistä tavoitellaan muun muassa hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move! -avustuksien sekä liikunnallisen elämäntavan edistämistä tukevan perusopetuslain muutoksen myötä. Puolustusministeriö koordinoi omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä jo ennen asepalvelusta tarjoamalla liikuntaneuvontaa ja -ohjausta, jolla tuetaan edellytyksiä asevelvollisuuden suorittamiseen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.
Koska liikkumattomuuden ennaltaehkäisy ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ovat kansanterveyden, yksilön sekä yhteiskunnan etu, olisi tärkeää saada lisätietoa aiempaa kattavammin myös nuorten aikuisten fyysisestä hyvinvoinnista.
Lasten ja nuorten osalta oppilailta mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja osana 5. ja 8. luokkalaisten liikunnan opetusta. Move!-mittauksen tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä. Seurantajärjestelmästä vastaavat valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Varusmiesten osalta tehdään kuntotutkimuksia, joilla arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Tutkimukset tuottavat merkittävää kansanterveydellistä tietoa suomalaisten nuorten miesten kehon koostumuksen sekä fyysisen kunnon muutoksista. Kuntotestit suoritetaan palveluksensa aloittaneiden varusmiesten kohdalla kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa. Kuntotestien tietoja hyödynnetään Puolustusvoimissa muun muassa liikuntakoulutuksen kehittämisessä sekä laajemmin nuorten miesten kuntotason kehityksen seurannassa.
Viime vuosien Move!-mittaukset ja varusmiesten kuntotestit osoittavat, että lasten, nuorten ja asepalveluksen aloittavien fyysinen toimintakyky on keskimäärin kehittynyt myönteiseen suuntaan. Huolestuttavaa kuitenkin on, että lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on Move!-mittausten perusteella merkittäviä alueellisia eroja, jotka korostuvat erityisesti pojilla.
Syksyn 2025 Move!-mittauksen maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla 5. luokkalaisista ja 46 prosentilla 8. luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move!-mittaushistorian ajan.
Puolustusvoimien kuntotestit tuottavat vuorostaan arvokasta tietoa nuorten miesten fyysisestä kunnosta, mutta ne koskevat vain palvelukseen astuvia. Kutsuntoihin osallistuvien koko ikäluokan toimintakyvystä ei ole vastaavaa kattavaa tietoa, vaikka fyysisen kunnon merkitys korostuu sekä asevelvollisuuden suorittamisessa että nuorten yleisessä hyvinvoinnissa.
Nuorten fyysisen toimintakyvyn seurannassa ja sen edistämisessä tarvitaan uusia työvälineitä ja toimia. Fyysisen kuntotestin tuominen osaksi kutsuntoja lisäisi tiedolla johtamisen mahdollisuuksia ja antaisi laajemman kuvan nuorten aikuisten fyysisestä suorituskyvystä ja hyvinvoinnista. Samalla testi toimisi kannustimena terveellisiin elämäntapoihin ja liikunnan lisäämiseen. Puolustusvoimille jo kutsuntavaiheessa tehty kuntotestaus voisi tarjota myös paremmat mahdollisuudet arvioida alokkaan varusmiespalveluksen aikaista sijoitusta. Tällä saattaisi olla myös myönteisiä vaikutuksia asepalveluksen keskeyttämisiin.
Liikuntaan kannustaminen ja sen lisääminen toisi merkittävää hyötyä kansansairauksien sydän- ja verisuonisairauksien, mielenterveyden, sekä opiskelu- ja työkyvyn edistämisen osalta. Liikkumattomuuden on arvioitu maksavan Suomelle vuosittain jopa yli kolme miljardia euroa, joten kyseessä on myös Suomen kansantalouden kannalta keskeinen asia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko harkittu, että fyysinen kuntotesti toteutettaisiin kaikille jo kutsuntojen yhteydessä, jotta saisimme laajempaa tietoa kutsuntoihin osallistuvien fyysisen kunnon tilasta sekä testiin osallistuville kannusteita oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja
olisiko mahdollista arvioida tai selvittää jatkossa, voisiko jo kutsunnoissa tehtävällä kuntotestauksella arvioida paremmin palveluksen aikaista sijoitusta ja sitä kautta osaltaan vaikuttaa keskeytysten ehkäisemiseen?