Eduskunnan puhemiehelle
Suomen tervapääskykanta on pienentynyt jo pitkään. BirdLife Suomen mukaan Suomessa on nyt 60 prosenttia vähemmän tervapääskyjä kuin 1980-luvulla. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana lajin pesimäkanta on edelleen pienentynyt 25 prosenttia. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa tervapääsky on merkittävän vähenemisen takia luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Luokitus tarkoittaa, että tervapääskyllä on erittäin suuri uhka hävitä Suomen luonnosta lähitulevaisuudessa. Näistä syistä tervapääsky on valittu BirdLifen vuoden 2026 linnuksi.
Lajin vähenemisen syitä ei täysin tunneta. Tervapääskyn lisäksi myös monet muut ilmasta lentäviä hyönteisiä pyydystävät lajit ovat vähentyneet. Ravintoa voi olla vähemmän tarjolla, mutta tietoa hyönteisten määrän muutoksista ei ole. Merkittävin tunnistettu uhka tervapääskylle on sopivien pesäpaikkojen väheneminen.
Tervapääsky on alkujaan erämaalintu, joka pesii nykyään ensisijaisesti kaupunkiympäristössä. Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, kuten kerrostalojen kattorakenteissa. Niiden pesimäpaikkoja häviää säännöllisesti remonttien yhteydessä, vaikka pesäpaikkojen hävittäminen on lailla kielletty. Jos pesäpaikkojen hävittämiselle ei ole vaihtoehtoa, lainsäädäntö edellyttää niiden korvaamista uusilla. Luonnonsuojelulain poikkeusluvista vastaavat viranomaiset ovat päätöksissään velvoittaneet hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista lajille sopivilla pöntöillä.
Tervapääskyjen vähenemiseen on herätty myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Skotlannissa tervapääskyjen pönttöjen tai erityisesti tervapääskylle suunniteltujen pesätiilien asentaminen uusiin rakennuksiin on kirjattu lakiin riittävien pesimäpaikkojen turvaamiseksi. Monissa Euroopan maissa niiden käyttöä suositellaan.
Ilmaston kuumeneminen on tuonut tervapääskyjen pesintään uuden ongelman. Jos lämpötila pesässä nousee liian kuumaksi, tervapääskyn poikaset voivat poistua pesästä ennenaikaisesti. Ilmiö on vuosittainen myös Suomessa erityisesti silloin, kun heinäkuulle osuu pitkiä hellejaksoja. Erityisen ongelmallisia ovat suoraan kattopellin alla olevat pesät talon aurinkoisella puolella.
Jotta tervapääskyille riittäisi tulevaisuudessakin pesäpaikkoja, olisi lainsäädännössä perusteltua edellyttää tuhoutuvien pesien korvaamisen lisäksi myös tekopesien asentamista mahdollisuuksien mukaan kaikkiin uusiin rakennuksiin. Kuumentuviin kesiin liittyvää ongelmaa voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla pesinnät talon varjoisilla puolilla ja kauempana kattopellistä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa tervapääskyjen pesäpaikkojen riittävyyden ja aikooko hallitus vaikuttaa asiaan lainsäädännön keinoin?