Eduskunnan puhemiehelle
Sähkön kulutuksen arvioidaan kasvavan Suomessa merkittävästi, kun osana vihreää siirtymää polttoaineiden käyttöä korvataan puhtaalla sähköllä. Merituulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa mittavia määriä puhdasta, kohtuuhintaista ja kotimaista sähköä. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan Suomeen on vireillä merituulihankkeita eri vaiheissa yhteensä lähes sadan miljardin euron edestä.
Suomen talousvyöhykkeen merituulivoimaa sääntelevä laki (Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä 937/2024) tuli voimaan 1.1.2025. Laissa määritellään menettely, jolla Energiavirasto voi kilpailuttaa talousvyöhykkeellä sijaitsevan alueen merituulituotantoa varten.
Talousvyöhykkeen merituulivoimalain mukaan tarkempia säännöksiä kilpailutuksen järjestämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen keskeinen sisältö liittyisi merituulivoima-alueiden kilpailutusten valintakriteereihin, kilpailutukseen osallistumisen edellytyksiin sekä osallistumis- ja edistämisvakuuden määriin. Asetus käytännössä määrittää, millä ehdoilla hankekehittäjät voivat osallistua merituulivoima-alueiden kilpailutuksiin ja kuinka houkuttelevaa hankkeiden edistäminen on.
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti 19.12.2024 jatkavansa uuden talousvyöhykkeen merituulivoimalain nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen valmistelua. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä oli lausuntokierroksella 23.6.—18.8.2025. Kierroksen päättymisen jälkeen asetuksen hanketta valtioneuvoston sivuilla ei ole päivitetty. Valmista asetusta ei myöskään ole edelleenkään annettu.
Talousvyöhykkeen merituulivoimalaki oli kauan odotettu. Suomen talousvyöhykkeelle on jo pitkään kaavailtu useita mittavia tuulivoimahankkeita. Sääntelyn epäselvyys on kuitenkin ollut yksi merkittävä hankkeita jarruttava tekijä. Asetuksen viipyminen ylläpitää investoinneille haitallista epävarmuutta.
Huolta merituulivoiman kehittäjissä on aiheuttanut myös lausuntokierroksella asetuksessa ollut vaatimus edistämisvakuudesta. Esityksen mukaista vakuutta kerrytettäisiin hyödyntämislupapäätöksen ensimmäisinä vuosina miljoona, kolmena seuraavana vuonna kolme miljoonaa ja sen jälkeen viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Suomen talousvyöhykkeellä on useita pitkälle suunniteltuja merituulihankkeita, jotka odottavat mahdollisuutta siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Samaan aikaan merituulivoiman kustannukset ovat useista syistä nousseet. Suomessa ei myöskään ole vielä vakiintuneita merituulimarkkinoita, jotka loisivat kilpailua ja auttaisivat laskemaan kustannuksia. Hankekehittäjien näkökulmasta asetusluonnoksen mukainen edistämisvakuus laskee investointien houkuttelevuutta ympäristössä, jossa merituulivoiman kannattavuus on muutenkin ollut vaikeuksissa.
Hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi hallitus on sitoutunut edistämään merituulivoimalle "ennakoitavaa ja kannustavaa toimintaympäristöä sekä sujuvaa hankekehitystä ja rakentamista niin talousvyöhykkeellä kuin aluevesilläkin". Lisäksi ohjelmassa linjataan mm., että "Suomen talousvyöhykkeeseen kuuluvia vesialueita koskeva lainsäädäntö, lupaprosessit sekä korvaus- ja veroasiat määritellään viipymättä sekä yhteensovitetaan aluevesillä ja maa-alueilla toteutettavien hankkeiden pelisääntöjen kanssa".
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi valtioneuvosto ei ole vieläkään antanut asetusta merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja
milloin asetusta voidaan vihdoin odottaa?