Eduskunnan puhemiehelle
Viime viikkojen Helsinki Garden -hanketta koskenut keskustelu on lisännyt huolta päätöksenteon avoimuudesta, vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyydestä sekä kansalaisten luottamuksesta julkiseen päätöksentekoon.
Valtioneuvosto on hyväksynyt kesäkuussa 2025 kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2025—2027. Strategiassa todetaan, että Suomessa korruptio ei yleensä ilmene suorana lahjontana vaan rakenteellisina ja vaikeasti havaittavina ilmiöinä, kuten suosimisena, eturistiriitoina, epävirallisena vaikuttamisena sekä hyvä veli -verkostoina. Strategiassa korruption riskialueiksi tunnistetaan muun muassa poliittinen päätöksenteko, julkiset hankinnat, rakennusala, maankäyttö ja kaavoitus sekä puolue- ja vaalirahoitus.
Toukokuussa 2026 julkaistun ensimmäisen kansallisen korruptiotilannekuvan mukaan kansalaiset pitävät merkittävimpinä korruptioon liittyvinä ongelmina avoimuuden puutetta, esteellisyyttä, kaksoisrooleja, suosintaa ja epäeettisiä verkostoja. Lisäksi lähes puolet korruptiota työssään havainneista vastaajista kertoi jättäneensä havainnot ilmoittamatta muun muassa seuraamusten pelon tai epäselvien ilmoituskäytäntöjen vuoksi.
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä oikeusvaltion, demokratian ja kansalaisten luottamuksen edellytyksiä. Avoin päätöksenteko vahvistaa päätösten hyväksyttävyyttä, lisää luottamusta julkisiin instituutioihin, ehkäisee suosintaa ja epäasiallista vaikuttamista sekä tukee julkisten varojen vastuullista käyttöä.
Korruptionvastaisen strategian keskeisiä tavoitteita ovat korruptiotietoisuuden lisääminen, tutkimuksen vahvistaminen, kansallisen korruptiotilannekuvan kehittäminen sekä koulutuksen ja yhteistyön lisääminen. Näitä tavoitteita tukevat muun muassa korruptionvastainen yhteistyöverkosto sekä Tehoa korruptiontorjuntaan -hanke.
Toimenpideohjelma sisältää 47 toimenpidettä, joiden toteutumista seurataan valmistelu- ja ohjausryhmässä. Korruptiontorjunnan, avoimuuden ja kansalaisten luottamuksen vahvistamisen näkökulmasta on tärkeää, että myös eduskunnalla on riittävät mahdollisuudet seurata strategian toimeenpanoa ja sen vaikuttavuutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman 2025—2027 toteuttamiseksi sekä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja korruptiotietoisuuden vahvistamiseksi Suomessa, ja
millä tavoin hallitus aikoo raportoida toimenpideohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta eduskunnalle?