Eduskunnan puhemiehelle
Euroopan komissio valmistelee julkisia hankintoja koskevaa laajaa uudistusta, jossa nykyiset hankintadirektiivit korvattaisiin yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella. Siihen sisältyisi eurooppalaisen etusijan vahvistaminen julkisissa hankinnoissa. Uudistuksella olisi vaikutuksia muun muassa inhouse-yhtiöitä koskevaan sääntelyyn, ulosmyyntirajoihin, hankintamenettelyihin sekä julkisten hankintojen digitaaliseen infrastruktuuriin.
Tulossa oleva EU-asetus julkisista hankinnoista kaventaisi jäsenvaltioiden kansallista liikkumavaraa merkittävästi ja voisi johtaa siihen, että Suomessa vasta hyväksytty hankintalain uudistus (519/2026), joka asiantuntijalausuntojen mukaan mm. vaarantaisi kyberturvallisuutta sekä aiheuttaisi jopa 600 miljoonan euron lisäkustannukset pienille kunnille, jouduttaisiin avaamaan uudelleen. Jo tiedossa ollut kaaos muuttuisi täydelliseksi sekasotkuksi, jonka siivoaminen jäisi seuraavalle hallitukselle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus arvioi komission valmisteleman hankinta-asetuksen vaikuttavan Suomessa kesäkuussa 2026 hyväksyttyyn hankintalain uudistuksen (519/2026) toimeenpanoon,
onko hallitus varautunut tai arvioinut sitä, että merkittäviä osia uudesta hankintalaista jouduttaisiin muuttamaan tai kumoamaan EU-asetuksen seurauksena,
oliko hallitus tietoinen ja missä vaiheessa EU:ssa valmistelussa olevasta asetuksesta julkisista hankinnoista, joka korvaisi kotimaisen lainsäädännön,
miksi hallitus edisti ohjelmaansa/kokoomuksen poliittiseen ohjelmaan kirjattua sekä lausuntopalautteissa täydellisen tyrmäyksen saanutta hankintalain uudistusta tietäen EU:ssa valmistelussa olevasta asetuksesta julkisista hankinnoista,
mikä on hallituksen kanta kansallisen päätösvallan kaventumiseen julkisia hankintoja koskevassa sääntelyssä, jos direktiivipohjainen sääntely korvataan suoraan sovellettavalla asetuksella?