Eduskunnan puhemiehelle
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tehtävänä on turvata yhteiskunnan toimintakykyä, väestön toimeentuloa ja maan talouselämää normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yksi sen keskeisistä tehtävistä on huolehtia maamme elintarviketuotannon huoltovarmuudesta ja osaltaan varmistaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen sekä ruoan riittävyys mahdollisissa häiriö- ja kriisitilanteissa.
Kriisien sietokykyä HVK vahvistaa muun muassa vastaamalla elintarvikeketjun varautumisesta sekä huolehtimalla leipäviljojen varmuusvarastoinnista. Oikeissa olosuhteissa vilja säilyy hyvänä pitkään. Varastojen laadun takaamiseksi HVK:n sopimuskumppanit toimivat aktiivisesti viljamarkkinoilla myymällä ja ostamalla viljaa varastoihinsa. Suuren varastokapasiteettinsa ja varastojen kierrätyksen vuoksi huoltovarmuustoiminnalla on huomattava merkitys suomalaisilla viljamarkkinoilla.
Huoltovarmuustoiminnan tarkoitus on osaltaan varmistaa alkutuotannon jatkuvuus maassamme myös häiriö- ja kriisitilanteissa. Suuren volyyminsa vuoksi toiminnalla on merkitystä myös siihen, säilyykö Suomessa tarvittava määrä maatiloja ja tuotantoa kaikissa olosuhteissa. Tämän vuoksi huoltovarmuushankintojen tulisi osaltaan vahvistaa kotimaisen tuotannon jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Erityisesti sellaisten kasvien kohdalla, joita ei nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa viljellä Suomessa riittävästi omaan tarpeeseemme nähden, olisi perusteltua arvioida nykyistä pitkäjänteisempiä kotimaisia hankintoja ja sopimuksia.
Suomessa viljan puintikausi on nyt käynnistynyt, ja sato on monin paikoin hyvä. Samaan aikaan viljantuotannon kannattavuus on heikko, tuotannon kustannukset ovat nousseet ja tuotteista saatavat hinnat laahaavat matalalla.
Saatujen tietojen mukaan huoltovarmuustoimintaan varattuna viljavarastoja on täytetty kotimaisen puintikauden alkaessa ulkomaisella viljalla. Viljelijöiltä on tullut myös tietoja tilanteista, joissa jo myydylle kotimaiselle viljalle ei saada toimitusaikaa, koska vastaanottokapasiteettia on kiinnitetty tuontiviljan purkamiseen. Kun tilojen omat varastot täyttyvät, seurauksena voi olla puintien keskeytyminen juuri sadonkorjuun kannalta otollisina päivinä.
Jos viljelijöiden piirissä liikkuvat tiedot HVK:n ja sen sopimuskumppaneiden toiminnasta viljamarkkinoilla pitävät paikkansa, ulkomaisen viljan tuominen maahan on erittäin vaikeasti sovitettavissa yhteen kotimaisen ruoantuotannon huoltovarmuutta tukevien tavoitteiden kanssa. Varmuusvarastoilla varaudutaan kriiseihin, mutta Suomen ruokahuolto ei voi perustua pelkästään varastoihin. Sen perustana on kotimainen tuotantokyky ja viljelijöiden mahdollisuus kannattavaan tuotantoon.
Huoltovarmuus koostuu sektoreista, joista jokaisen pitää tukea kokonaisturvallisuutta. Huoltovarmuuskeskuksen ja sen poolien toiminta tilojen tuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi poikkeusoloissa ansaitsee kiitokset. Mutta olisi välttämätöntä, että myös huoltovarmuuteen liittyvät toimet markkinoilla tukisivat kotimaisten tilojen kannattavuutta ja jatkuvuutta kaikissa oloissa. Ellei tällaiseen toimintaan syystä tai toisesta ole nykylainsäädännön tai budjettivarojen puitteissa mahdollisuutta, on lainsäädäntöä tai rahoitusta muutettava kotimaisuuden suosimisen mahdollistamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko Huoltovarmuuskeskus tai sen sopimuskumppanit tuoneet tai hankkineet ulkomaista viljaa huoltovarmuustarkoitukseen vuoden 2022 jälkeen, millä perusteilla näin on toimittu ja miten hallitus arvioi näiden hankintojen vaikutuksia kotimaisen viljan markkinoihin ja alkutuotannon toimintaedellytyksiin, ja
miten hallitus aikoo ohjata Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa siihen suuntaan, että sen merkittävä asema viljamarkkinoilla vahvistaa kotimaista viljantuotantoa, sen kannattavuutta ja jatkuvuutta sekä Suomen omaa tuotantokykyä ja huoltovarmuutta?