Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus on luvannut ohjelmassaan, että se perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Tähän mennessä päätöksiä ovat kuitenkin ohjanneet ensisijaisesti säästöt sekä hallituspuolueiden tutkimattomaan tietoon perustuvat poliittiset ohjelmat unohtamalla se, että tosiasiat eivät muutu toisenlaiseksi poliittisilla päätöksillä. Myös lakiesitysten vaikutusarvioita on eduskuntakäsittelyssä pidetty toistuvasti heikkoina. Mm. eduskunnan perustuslakivaliokunta on toistuvasti huomauttanut hallitusta, että lakiesitysten pääasiallinen perustelu ei voi olla hallitusohjelman kirjaus.
Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistettiin 1.4.2024 alkaen. Hallitus perusteli muutosta sillä, että suojaosan katsottiin heikentävän kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön ja että sen poistaminen lisäisi työllisyyttä sekä kokoaikatyön vastaanottamista. Näkemys ei perustunut tutkittuun tietoon.
Suojaosan käyttöönoton ja sen vaikutusten arvioinnista hiljattain saatu tutkimusnäyttö on kuitenkin osoittanut, että suojaosa lisäsi osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottamista työttömyyden aikana. Toisin kuin hallitus väitti, tutkimuksissa ei ole löydetty vahvaa näyttöä siitä, että suojaosa olisi merkittävästi heikentänyt siirtymistä kokoaikatyöhön. Tuoreessa tutkimuksessa ei myöskään löydetty viitteitä siitä, että suojaosat olisivat vähentäneet myöhempää kokoaikaista työllistymistä.
Kelan vuonna 2025 julkaisemien havaintojen mukaan suojaosan poistamisen jälkeen osa-aikatyöstä saadut tulot ovat pienentyneet ja osa perusturvan saajista on lopettanut osa-aikaisen työskentelyn aiempaa useammin. Samalla Kela on todennut, ettei vielä ole tutkimusnäyttöä siitä, missä määrin vuoden 2024 muutokset ovat lisänneet siirtymiä kokoaikatyöhön.
Entinen työministeri Arto Satonen (kok) on miettinyt uudenlaista suojaosaa, jolla työtön voisi ansaita tuloja tukiaan menettämättä (IS 19.8.2026). Hän on kuitenkin sanonut, että muutos menisi seuraavan hallituksen pöydälle, joten Orpon hallitus ei olisi kantamassa vastuuta ajamastaan huonosta lainmuutoksesta.
Suojaosan poistamisesta on ilmennyt myös haitallisia vaikutuksia Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Työttömät eivät uskalla enää tehdä vapaaehtoistyötä mm. vapaapalokunnissa, joka on pelastustoimen selkäranka.
Työttömien kannalta ongelmana on myös, että eri alueilla vapaaehtoistyötä on tulkittu eri tavoin. Sen vuoksi työttömillä on ollut pelko työttömyysturvan katkeamisesta vapaaehtoistyön vuoksi. Työministeri Matias Marttinen (kok) on korostanut julkisuudessa, että työttömien tulisi voida osallistua tavanomaiseen vapaaehtois- ja talkootyöhön menettämättä työttömyysetuuttaan. Se on häneltä liian epämääräisesti sanottu, koska kysymys tässä on lain tulkinnasta ja sen soveltamisesta. Vastuuministerin on vastattava aina siitä, että voimassa olevat lait toimivat halutulla tavalla ja niitä sovelletaan yhdenmukaisesti. Ministerin "tulisi voida" -toiveella ei ole reaalimaailmassa mitään merkitystä.
Koska sekä osa-aikatyö että vapaaehtoistyö pitävät yllä työttömien työkykyä, osaamista, verkostoja ja kiinnittymistä työelämään sekä elämään ylipäätään, on aiheellista kysyä, ovatko hallituksen työttömyysturvaa koskevat ratkaisut johdonmukaisia suhteessa hallituksen esittämiin tavoitteisiin. Nyt näyttää siltä, että hallitus on päätöksillään ajamassa työttömiä täydelliseen toimettomuuteen, mikä lisää riskiä mm. työttömyyden pitkittymiselle ja lopulta syrjäytymiselle. Näistä syntyy yhteiskunnalle ja yksilöille ennalta arvaamattomia kustannuksia ja suoranaista vahinkoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko työministeri arvioida uudelleen suojaosan poistamista ja tuoda eduskunnalle suojaosan palauttamista koskevan lainmuutosesityksen vai jättääkö hallitus ilmiselvän ongelman korjaamisen seuraavan hallituksen vastuulle,
oliko suojaosan poistaminen virhe ja, jos ei ollut, niin mihin tutkimusnäyttöön hallitus perusti arvionsa siitä, että työttömyysturvan suojaosan poistaminen lisäisi siirtymistä kokoaikatyöhön,
kuinka hallitus aikoo sovittaa yhteen työministerin korostaman vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen arvon ja sen, että suojaosan poistaminen on heikentänyt työttömien kannustimia osallistua osa-aikaiseen palkkatyöhön,
kuinka hallitus aikoo selventää työttömien mahdollisuuksia tehdä vapaaehtois- ja talkootyötä sekä sisäiselle turvallisuudelle elintärkeää vapaapalokuntatoimintaa, ja
kuinka hallitus aikoo vahvistaa työttömien työmarkkinoille kiinnittymistä tilanteessa, jossa toteutetut lainmuutokset sekä epäyhtenäinen tulkintakäytäntö ovat ajaneet työttömiä täydelliseen passiivisuuteen työttömyysturvan menettämisen pelossa?