Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annettua lakia.

Esityksen mukaan määräaikaisesta teollisoikeusasiamiesten auktorisoinnista luovutaan, ja auktorisointi säädetään olemaan voimassa toistaiseksi. Asiamiehiltä perittävä vuosittainen 250 euron valvontamaksu nostettaisiin 300 euroon. Auktorisointi voitaisiin palauttaa asiamiehen pyynnöstä myös siinä tapauksessa, että asiamies on itse alun perin pyytänyt auktorisoinnin poistamista. Valittaminen markkinaoikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen sanktioluonteisissa asioissa edellyttäisi valitusluvan.

Lisäksi viittaukset hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2026.

PERUSTELUT

1

Asian tausta ja valmistelu

1.1

Tausta

teollisoikeusasiamieslaki Laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä (22/2014), jäljempänä myöstuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014. Lain tavoitteena oli teollisoikeudellisten palveluiden laatutason varmistaminen siten, että otettiin käyttöön auktorisointimenettely, jonka keskiössä on ammatillista osaamista mittaava asiamiestutkinto. Laissa suojattujen ammattinimikkeiden käyttö varattiin näin pelkästään auktorisoiduille teollisoikeusasiamiehille. Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen sijoitettiin teollisoikeusasiamieslautakunta, joka vastaa kaikista auktorisointi- ja valvontamenettelyyn liittyvistä tehtävistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö sai keväällä 2021 teollisoikeusasiamieslautakunnalta ehdotuksen muutoksiksi lakiin auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä. Ehdotuksen mukaan auktorisoinnin määräaikaisuudesta tulisi luopua ja auktorisoinnin tulisi olla voimassa toistaiseksi. Ehdotuksessa kannatettiin lisäksi auktorisointikokeen hylkäämispäätöstä koskevan muutoksenhaun siirtämistä nykyisten hallinto-oikeuksien sijaan joko Helsingin hallinto-oikeuteen tai vaihtoehtoisesti markkinaoikeuteen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi toteuttamiensa selvitysten pohjalta ottanut harkittavaksi tulisiko valitus markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen auktorisoidun teollisoikeusasiamiehen saaman varoituksen tai huomautuksen vuoksi, tai mikäli auktorisointi on poistettu tai peruutettu, säätää valituslupaa edellyttäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myös arvioinut tulisiko teollisoikeusasiamieslautakunnan järjestää suullinen kuuleminen käsitellessään teollisoikeusasiamiestä koskevaa varoitusta tai asiamiehen auktorisoinnin poistamista. Lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella velvollisuutta järjestää suullinen kuuleminen ei kuitenkaan pidetty välttämättömänä tai edes tarpeellisena eikä oikeusturvanäkökohtia pidetty yhtä merkityksellisinä kuin asianajajien tai luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kohdalla. Teollisoikeusasiamies voi harjoittaa ammattiaan myös ilman auktorisointia. Kyse on siis oikeudesta käyttää auktorisoidun teollisoikeusasiamiehen nimikettä, ei oikeudesta harjoittaa teollisoikeusasiamiehen ammattia. Auktorisointi tuo kuitenkin asiamiehen julkisen valvonnan piiriin ja merkitsee korkeampaa ammattimaisuuden tasoa. Varoitus ja auktorisoinnin poistaminen ovat sanktioluonteisia hallinnollisia seuraamuksia ja suullinen kuuleminen tuottaa oikeusturvaa, joten työ- ja elinkeinoministeriö sisällyttää hallituksen esityksen perusteluihin maininnan siitä, että teollisoikeusasiamieslautakunnassa voidaan toteuttaa suullinen kuuleminen, mikäli teollisoikeusasiamies sitä toivoo tai asian selvittäminen sitä edellyttää. Lautakunnan käsittelyyn sovelletaan hallintolakia, paitsi siinä tapauksessa, että yksittäisessä pykälässä toisin säädetään. Näin ollen lautakunta voi jo hallintolain 37 §:n mukaan järjestää suullisen kuulemisen, jos asianosainen sitä pyytää ja jos lautakunta katsoo suullisen kuulemisen tarpeelliseksi asian selvittämisen kannalta.

Voimassa olevan lain mukaan auktorisointi voidaan palauttaa pyynnöstä vain, mikäli se on poistettu siitä syystä, ettei asiamies ole ilmoittanut auktorisoinnin jatkamisesta tai mikäli asiamies ei ole suorittanut valvontamaksua kohtuullisessa ajassa. Näiden perusteiden lisäksi auktorisointi olisi syytä voida palauttaa asiamiehen pyynnöstä myös siinä tapauksessa, että asiamies on itse alun perin pyytänyt auktorisoinnin poistamista.

Auktorisoiduilta teollisoikeusasiamiehiltä peritään vuosittainen valvontamaksu, jonka suuruudesta on säädetty teollisoikeusasiamieslain 19 §:ssä. Valvontamaksulla katetaan teollisoikeusasiamieslautakunnan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Ehdotettu auktorisointien jatkamismenettelystä luopuminen vähentää lautakunnan toiminnan rahoitusta jatkamismaksujen jäädessä pois. Lautakunnan toiminnan kustannusvastaavuuden vuoksi valvontamaksua olisi syytä korottaa nykyisestä 250 eurosta 300 euroon.

Lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä sisältämät vanhentuneet viittaukset hallintolainkäyttölakiin on syytä muuttaa viittauksiksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Hallintolainkäyttölaki (586/1996) muuttui laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 1. tammikuuta 2020.

1.2

Valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Valmistelussa on kuultu asian kannalta keskeisiä ministeriöitä ja viranomaisia.

Virallista työryhmää säädöshankkeelle ei asetettu muutostarpeiden vähyyden vuoksi. Esitysluonnosta on käsitelty valtioneuvoston teollisoikeusasiamiestyöryhmässä 16.2.2026. Silloinen esitys ei kuitenkaan pitänyt sisällään korkeimman hallinto-oikeuden valitusluvanvaraisuusehdotusta eikä ehdotusta suullisen kuulemisen järjestämismahdollisuudesta lautakunnassa.

Esityksestä järjestettiin lausuntokierros ajalla 22.4.2026–20.5.2026. Ohjeistusta lyhyempi lausunnonaika perustuu siihen, että sidosryhmiä, viranomaisia ja asiantuntijoita on kuultu jo hankkeen valmistelun aikana. Luonnosta hallituksen esitykseksi käsiteltiin teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 18.5.2026. Hallituksen esityksen valmistelun aikana on kuultu myös oikeusministeriötä, markkinaoikeutta ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita.

Lausunnot pyydettiin antamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta. Saadusta lausuntopalautteesta on koottu yhteenveto, joka on luettavissa tämän esityksen jaksossa 6. Lausuntoyhteenveto löytyy kokonaisuudessaan asian hankesivustolta, jonne on viety myös yksittäiset lausunnot.

TEM009:00/2026

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella.

2

Nykytila ja sen arviointi

2.1

2.1 Auktorisoinnin hakemis- ja myöntämismenettely

Lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä 6 § sisältää säädökset auktorisoinnin hakemis- ja myöntämismenettelystä. Auktorisointia koskeva hakemus tehdään teollisoikeusasiamieslautakunnalle. Auktorisointi osoittaa laillista pätevyyttä suorittaa teollisoikeusasiamiehen tehtäviä. Mikäli hakija täyttää lain 5 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset, teollisoikeusasiamieslautakunnan on myönnettävä auktorisointi. Lain 6 §:n 3 momentin mukaan auktorisoinnista annetaan todistus. Teollisoikeusasiamieslautakunnan toimintakertomuksesta käy ilmi, että uusia auktorisointeja myönnetään kymmenkunta vuodessa.

Auktorisointi myönnetään voimassa olevan lain mukaan viideksi vuodeksi, ja sitä jatketaan viisi vuotta kerallaan, jos hakija täyttää edelleen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset ja osoittaa auktorisoinnin voimassa ollessa toimineensa auktorisoidun asiamiehen tehtävissä. Auktorisoinnin jatkamista koskevassa ilmoituksessa on annettava selvitys siitä, että 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät edelleen. Ilmoitus on toimitettava teollisoikeusasiamieslautakunnalle aikaisintaan kuusi ja viimeistään kolme kuukautta ennen auktorisoinnin voimassaoloajan päättymistä.

Auktorisoinnin määräaikaisuudelle ei löydy laista tai sen esitöistä varsinaisia perusteita. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut, että teollisoikeusasiamiesrekisterissä ei olisi asiamiehiä, jotka eivät tosiasiallisesti hoida asiamiestehtäviä.

Auktorisoinnin jatkamisilmoituksen tekeminen 3–6 kuukautta ennen auktorisoinnin päättymistä on alalla noudatettaviin käytäntöihin verrattuna menettelynä erikoinen. Teollisoikeusjärjestelmässä sinänsä noudatetaan useita määräaikoja, kuten patenttien vuosimaksut tai tavaramerkin uudistaminen kymmenen vuoden välein. Tällaisissa määräajoissa on kuitenkin riittävää, että toimi suoritetaan määräaikaan mennessä ja usein sen voi suorittaa lisämaksusta myös tietyn ajan määräajan jälkeen. Teollisoikeusasiamieslain 6 §:n auktorisoinnin jatkamisilmoitukseen liittyvän 3–6 kuukauden aikaikkunan tarkoitus lienee ollut, että teollisoikeusasiamieslautakunnalla on riittävästi aikaa vahvistaa auktorisoinnin jatkamiset ennen auktorisoinnin päättymistä. Teollisoikeusasiamieslautakunnan mukaan ilmoitusmenettely on kuitenkin osoittautunut työlääksi ja ilmoitusvelvollisuutta koskeva aikaikkuna hankalaksi. Lautakunnan mukaan edellä mainittu rajattu 3–6 kuukauden aikaikkuna voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi kysymykseen siitä tulisiko tilanteessa, jossa ilmoitus on tehty kuukausi ennen auktorisoinnin päättymistä, ilmoitus hylätä ja auktorisointi poistaa, vaikka muut auktorisoinnin jatkamisedellytykset täyttyisivät. Auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 14 §:n 2 momentin mukaan, mikäli asiamiehen auktorisointi on poistettu 1 momentin 2 tai 3 kohdan nojalla, auktorisointi voidaan palauttaa pyynnöstä edellyttäen, että hakija täyttää edelleen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

Auktorisoinnin palauttaminen edellyttää lisäksi, että hakija toimii edelleen asiamiehen tehtävissä. Tämän säännöksen nojalla teollisoikeusasiamieslautakunta on käytännössä jatkanut auktorisointeja, joita koskeva jatkohakemus oli tehty liian myöhään.

Auktorisointia on mahdollista hakemuksesta jatkaa viisi vuotta kerrallaan, eikä jatkamiskertoja ole lukumäärältään rajoitettu. Auktorisoinnin jatkamista hakeva henkilö ei saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan saa olla rajoitettu. Hakijan on lisäksi täytettävä edelleen luotettavuuden vaatimus. Lisäksi hakijan on pystyttävä osoittamaan toimineensa auktorisoidun asiamiehen tehtävissä auktorisoinnin voimassa ollessa. Näiden edellytysten täyttyessä teollisoikeusasiamieslautakunnan on jatkettava auktorisointia.

Eurooppapatenttiasiamiesten, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien sekä asianajajien oikeudet myönnetään ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Tässä mielessä lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä 6 §:n mukainen teollisoikeusasiamiesten auktorisoinnin määräaikaisuus on poikkeus.

Kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin liittyvät vuotuiset jäsenmaksut tai valvontamaksut, joiden maksamisen laiminlyönti voi johtaa rekisteristä tai jäsenluettelosta poistamiseen tai luvan peruuttamiseen.

2.2

2.2 Valvontamaksun suuruus

Patentti- ja rekisterihallituksella on teollisoikeusasiamieslain 19 §:n perusteella oikeus periä asiamiehiltä 250 euron suuruinen valvontamaksu, jolla katetaan lautakunnan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Valvontamaksu on suoritettava siltä vuodelta, jona asiamiehelle myönnetään auktorisointi, sekä jokaiselta kalenterivuodelta, jonka alkaessa hänen auktorisointinsa on voimassa. Valvontamaksua ei ole lautakunnan voimassaolon aikana toistaiseksi korotettu kertaakaan. Ehdotettu auktorisointien jatkamismenettelystä luopuminen kuitenkin tulee vähentämään lautakunnan toiminnan rahoitusta jatkamismaksujen jäädessä pois.

2.3

2.3 Auktorisointikokeen hylkäämispäätöstä koskeva muutoksenhaku

Nykyisessä järjestelmässä valitus hylättyä asiamiestutkintoa koskevasta teollisoikeusasiamieslautakunnan oikaisupäätöksestä on tehtävä sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä asiamiestutkintoon osallistuneen ja asiamiestutkinnon arvioinnista oikaisupäätöksen tehneen valittajan kotikunta on. Teollisoikeusasiamieslautakunnan pöytäkirjojen mukaan lautakunnan päätöksistä olisi valitettu sen toimikauden aikana yhteensä kolme kertaa hallinto-oikeuksiin.

2.4

2.4 Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Teollisoikeusasiamieslain 20 §:n mukaan teollisoikeusasiamieslautakunnan tekemään päätökseen, jolla asiamiestutkintoon osallistuminen evätään, asiamiestutkinnon suorittaminen hylätään tai hakemus auktorisoinnin myöntämiseksi tai ilmoitus auktorisoinnin jatkamisesta hylätään, saa vaatia oikaisua teollisoikeusasiamieslautakunnalta. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Myös Patentti- ja rekisterihallituksen valvontamaksua koskevaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lähtökohtaisesti valittaminen teollisoikeusasiamieslautakunnan tekemistä päätöksistä korkeimpaan oikeusasteeseen edellyttää näin ollen valituslupaa.

Varoitusta tai huomautusta tai auktorisoinnin poistamista tai peruuttamista koskevaan markkinaoikeuden päätökseen saa kuitenkin nykyisen teollisoikeusasiamieslain 20 §:n mukaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 89/2013 vp) on tätä poikkeusta valitusluvanvaraisuudesta perusteltu hyvin lyhyesti oikeusturvasyillä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 15.12.2023 päivätyssä lausuntopyynnössään korkeimmalta hallinto-oikeudelta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muutoksenhakusäännösten muuttamisesta. Lausuntopyyntö koski myös auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annettuun lakiin sisältyviä säädöksiä auktorisoinnin poistamisesta (14 §), auktorisoidulle asiamiehelle annettavasta varoituksesta ja huomautuksesta (15 §) ja auktorisoinnin peruuttamisesta (16 §). Kyseiset teollisoikeusasiamieslautakunnan päätökset voi saattaa valituksella markkinaoikeuden tutkittaviksi, eikä niistä valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellytä voimassa olevan lainsäädännön mukaan valituslupaa.

Korkein hallinto-oikeus on työ- ja elinkeinoministeriölle 26.1.2024 toimittamassaan lausunnossa kuitenkin katsonut, etteivät oikeusturvanäkökohdat edellytä muutoksenhakuoikeutta markkinaoikeuden auktorisoinnin poistamista, auktorisoidun asiamiehen saamaa varoitusta tai huomautusta tai auktorisoinnin peruuttamista koskevista päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa. Myös useisiin muihin lakeihin sisältyy säännöksiä vastaavan kaltaisesta luvan tai rekisteröinnin peruuttamisesta kuin mistä auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetussa laissa on kysymys. Muutoksenhaku on yleensä järjestetty siten, että viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valitusluvan myöntämistä. Korkein hallinto-oikeus katsoi lausunnossaan, ettei auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain muutoksenhakusäännöksen kohdalla ole perusteita poiketa lähtökohdasta, jonka mukaan valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintotuomioistuimen päätöksestä edellyttää valitusluvan myöntämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut nykyisen auktorisoinnin poistamista, auktorisoidun asiamiehen saamaa varoitusta tai huomautusta tai auktorisoinnin peruuttamista koskevan muutoksenhakusäännön tarkoituksenmukaisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö yhtyy korkeimman hallinto-oikeuden näkemykseen siitä, että yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää, että valitusoikeus samankaltaisissa asioissa on turvattu yhtenäisin säännöksin, jollei poikkeavaan sääntelyyn ole erityisiä perusteita. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, ettei ole erityisiä perusteita poiketa lähtökohdasta, jonka mukaan valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valitusluvan myöntämistä. Valittaminen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen teollisoikeusasiamieslain alaisissa sanktioluonteisissa asioissa on näin ollen perusteltua säätää valitusluvanvaraiseksi.

2.5

2.5 Auktorisoinnin palauttaminen asiamiehen pyynnöstä

Teollisoikeusasiamieslain 14 §:ssä säädetään auktorisoinnin poistamisesta ja auktorisoinnin palauttamisesta. Pykälän 2 momentin mukaan auktorisointi voidaan palauttaa asiamiehen pyynnöstä, mikäli auktorisointi on poistettu siitä syystä, ettei hakija ole ilmoittanut auktorisoinnin jatkamisesta asianmukaisesti tai hän ei ole suorittanut valvontamaksua kohtuullisessa ajassa. Näiden edellytysten lisäksi asiamiehen tulee täyttää edelleen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset, joiden mukaan hän ei saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu, ja hän on luotettava.

Nykyisen lain 14 §:n sanamuodon mukaan auktorisointia ei siis voitaisi palauttaa asiamiehen pyynnöstä siinä tapauksessa, että asiamies itse pyytää auktorisoinnin palauttamista. Lakia auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä säädettäessä ei näytetä huomioidun sitä mahdollisuutta, että asiamies voi itse haluta palauttaa auktorisointinsa siitäkin huolimatta, että hän on aiemmin pyytänyt sen poistamista esimerkiksi siirtyessään toisenlaisiin tehtäviin. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että auktorisointi olisi syytä voida palauttaa asiamiehen pyynnöstä myös siinä tapauksessa, että asiamies on itse alun perin pyytänyt auktorisoinnin poistamista, mikäli muut auktorisoinnin edellytykset täyttyvät.

3

3 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on muuttaa teollisoikeudellisten asiamiesten auktorisointi Suomessa toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämä vastaa eurooppapatenttiasiamiesten, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien sekä asianajajien oikeuksien voimassaoloa. Esimerkiksi Suomen asianajajaliiton jäsenyys ei vaadi määräajoin tehtävää ilmoitusta, vaan velvollisuuden huolehtia, että jäsenyyden edellytykset ovat jatkuvasti olemassa, sekä vuosittaisten jäsen- ja valvontamaksujen maksamista. Auktorisoinnin voimassaolo toistaiseksi vähentäisi teollisoikeudellisille asiamiehille ja teollisoikeusasiamieslautakunnalle auktorisointien jatkamisesta aiheutuvaa työtä.

Esityksen tavoitteena on myös parantaa teollisoikeusasiamiesautakunnan toiminnan kustannusvastaavuutta korottamalla valvontamaksua nykyisestä 250 eurosta 300 euroon.

Esityksen tavoitteena on niin ikään säätää teollisoikeusasiamieslautakunnan sanktioluonteisista asioista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusluvanvaraiseksi ja yhdenmukaistaa näin ollen kaikista teollisoikeusasiamieslautakunnan asioista valittaminen valitusluvanvaraiseksi. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) laajensi valituslupajärjestelmän kattamaan lähes kaikki asiaryhmät. Näin ylin hallintotuomioistuin voi toimia mahdollisimman tehokkaasti ennakkopäätöstuomioistuimena, joka ratkaisee viimeisenä asteena hallintopäätösten lainmukaisuuden.

Lisäksi esityksen tavoitteena on päivittää auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain vanhentunut viittaus hallintolainkäyttölakiin viittaukseksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sekä säätää mahdollisuudesta palauttaa auktorisointi asiamiehen pyynnöstä myös siinä tapauksessa, että asiamies on itse alun perin pyytänyt auktorisoinnin poistamista. Ehdotukset sujuvoittavat lainsäädäntöä ja vähentävät hallinnollista rasitetta.

4

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1

4.1 Keskeiset ehdotukset

Esitetään, että auktorisoinnin jatkamismenettelystä luovuttaisiin ja auktorisointi olisi voimassa toistaiseksi. Auktorisointi voidaan poistaa joko asiamiehen pyynnöstä tai lautakunnan toimesta laissa eritellyin edellytyksin.

Lisäksi auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain sanktioluonteisista seuraamuksista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ehdotetaan säädettäväksi valituslupaa edellyttäväksi. Näin yhdenmukaistettaisiin kaikki lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä kattamat valitusasiat valitusluvanvaraisiksi.

Ehdotetaan myös säädettäväksi mahdollisuus palauttaa auktorisointi asiamiehen pyynnöstä myös siinä tapauksessa, että asiamies on itse alun perin pyytänyt auktorisoinnin poistamista. Lisäksi esitetään muutettaviksi lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä sisältämät vanhentuneet viittaukset hallintolainkäyttölakiin viittauksiksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.

Esitetään myös korotettavaksi auktorisoiduilta asiamiehiltä perittävä 250 euron suuruinen valvontamaksu 300 euroon.

4.2

4.2 Pääasialliset vaikutukset

4.2.1

4.2.1 Valtiontaloudelliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten toimintaan

Auktorisointien uusimisesta luopuminen poistaisi teollisoikeusasiamieslautakunnalle auktorisointien uusimisesta aiheutuvan hallinnollisen rasitteen. Auktorisoinnin voimassaolon muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi tarkoittaisi näin ollen sääntelyn yksinkertaistamista ja purkamista. Myös mahdollisuus palauttaa auktorisointi asiamiehen pyynnöstä yksinkertaistaa sääntelyä ja vähentää viranomaisten työmäärää.

Teollisoikeusasiamieslautakunnan valvontamaksun korottaminen 250 eurosta 300 euroon vastaa inflaatiokorjausta. Auktorisointien jatkamismaksun poistaminen heikentää teollisoikeusasiamieslautakunnan kustannusvastaavuutta, jolloin valvontamaksun korotus tasapainottaa kustannusvastaavuutta.

Auktorisoituja teollisoikeusasiamiehiä koskevan lain kattamien kaikkien markkinaoikeuden päätösten valitusluvanvaraisuus nopeuttaisi asioiden ratkaisemista korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja vapauttaisi resursseja niiden asioiden käsittelyyn, joille on myönnetty valituslupa ja joiden voidaan näin ollen olettaa sisältävän merkittäviä puutteita.

Lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä sisältämien vanhentuneiden hallintolainkäyttölaki-viittausten muuttaminen viittauksiksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sekä korkeimman hallinto-oikeuden valitustien valitusluvanvaraisuus on säädöshuoltoa.

4.2.2

4.2.2 Vaikutukset teollisoikeudellisia palveluita tarjoaville yrityksille ja asiamiehille

Sääntelyn yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen auktorisointien uusimisesta luopumalla, terminologiaa päivittämällä sekä mahdollistamalla auktorisoinnin palauttamisen asiamiehen pyynnöstä vähentäisi teollisoikeudellisia palveluita tarjoavien asiamiesten ja yritysten työmäärää, vapauttaen näiden resursseja muihin tehtäviin.

Vuosittaisen valvontamaksun korottaminen 250 eurosta 300 euroon lisäisi asiamiehille auktorisoinnista aiheutuvia kustannuksia. Ottaen huomioon, että yleinen kustannustaso on noussut lautakunnan yli kymmenvuotisen voimassa olon aikana ja se, ettei valvontamaksua ole toistaiseksi korotettu kertaakaan, korotusta voitaneen pitää kohtuullisena.

Hallituksen esityksen perusteluihin lisätty selvennys mahdollisuudesta järjestää suullinen kuuleminen teollisoikeusasiamieslautakunnassa silloin kun käsitellään teollisoikeusasiamieslain niin sanottuja sanktioluonteisia seuraamuksia parantaisi auktorisoitujen asiamiesten oikeusturvaa.

Markkinaoikeuden sanktioluonteisia seuraamuksia koskevista päätöksistä valittamisen säätäminen valitusluvanvaraiseksi säästäisi teollisoikeudellisia palveluita tarjoavien yritysten ja asiamiesten sellaisiin valituksiin kuluvaa aikaa ja resursseja, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia.

4.2.3

4.2.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Auktorisointien uusimisesta luopuminen ja auktorisoinnin palauttamismahdollisuus pyynnöstä siinä tapauksessa, että asiamies on itse pyytänyt auktorisoinnin poistamista, tekisivät teollisoikeusasiamiehiä koskevasta lainsäädännöstä ymmärrettävämpää ja sujuvampaa, sen täytäntöönpanosta tehokkaampaa ja vähentäisivät hallinnollisia kuluja.

Toistaiseksi voimassa oleva auktorisointi edistäisi elinkeinovapauden toteutumista hallinnollisen työn vähenemisen myötä.

Asiamiestutkinnon hylkäämispäätöksistä valittamisen säätäminen valitusluvanvaraiseksi yhdenmukaistaisi muutoksenhaun korkeimpaan oikeusasteeseen. Muutoksenhaku on lähtökohtaisesti järjestetty niin, että viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen edellyttää valituslupaa. Ehdotettu muutos toteuttaisi yhdenvertaisen kohtelun tuomioistuimissa valitusluvan osalta, sillä valitusoikeus samankaltaisissa asioissa olisi turvattu yhtenäisin säännöksin. Lisäksi ehdotus vapauttaisi korkeimman hallinto-oikeuden resurssien keskittämisen sellaisten asioiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla ensimmäisen oikeusasteen ratkaisu on ollut virheellinen.

Ehdotettu muutos vähentäisi myös oikeudenkäyntien pituutta ja kustannuksia.

5

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

5.1

5.1 Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

5.1.1

5.1.1 Auktorisoinnin voimassaolo

Auktorisoinnin voimassaolon osalta vaihtoehtoina on nykyinen asiantila tai lautakunnan ehdottama auktorisoinnin voimassaolo toistaiseksi.

Lain auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä esitöissä ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka ovat johtaneet auktorisoinnin säätämiseen määräaikaiseksi. Hallituksen esityksen kirjauksista on kuitenkin pääteltävissä, että jatkamismenettelyllä on haluttu turvata auktorisoitujen asiamiesten valvonta. Auktorisointia on tällä hetkellä mahdollista hakemuksesta jatkaa viisi vuotta kerrallaan, eikä jatkamiskertoja ole lukumäärältään rajoitettu. Auktorisoinnin jatkamisen edellytyksenä on, että hakija täyttää edelleen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Auktorisoidut asiamiehet suorittavat vuosittain 250 euron valvontamaksun. Jos valvontamaksua ei suoriteta, lautakunta poistaa auktorisoinnin. Teollisoikeusasiamiesautakunta katsoi työ- ja elinkeinoministeriölle vuonna 2021 toimittamassaan ehdotuksessa, että vuosittainen valvontamaksu olisi riittävä keino huolehtia siitä, ettei asiamiesrekisterissä ole ainakaan merkittävissä määrin sellaisia asiamiehiä, jotka eivät tosiasiallisesti hoida asiamiestehtäviä.

Vaihtoehtoinen nykyisen auktorisointien uusimismenettelyn jatkuminen aiheuttaa asiamiehille ja teollisoikeusasiamieslautakunnalle aikaan ja muihin resursseihin liittyviä kustannuksia.

5.1.2

5.1.2 Muutoksenhaku

5.1.2.1

5.1.2.1 Johdanto

Teollisoikeusasiamieslautakunnan työ- ja elinkeinoministeriölle toimittama ehdotus muutoksiksi lakiin auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä koski auktorisoinnin voimassaolon määräaikaisuuden lisäksi muutoksenhakua asiamiestutkinnon hylkäämistä koskevissa valitusasioissa.

Muutoksenhaun osalta teollisoikeusasiamieslautakunta on työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan ehdotuksessa kiinnittänyt huomiota tilanteeseen, jossa samaa asiamiestutkintoa ja samaa kysymystäkin koskevat valitukset ovat saattaneet ohjautua eri hallinto-oikeuksiin. Tällöin vaarana on lautakunnan mukaan voinut olla, että eri hallinto-oikeudet antavat keskenään ristiriitaisia ratkaisuja, jolloin asiamiestutkintoon osallistuvien henkilöiden yhdenvertaisuus saattaa vaarantua. Teollisoikeusasiamieslautakunta on työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassa ehdotuksessa myös ilmaissut huolensa teollisoikeudellisen asiantuntemuksen puuttumisesta eri hallinto-oikeuksista. Lautakunta on katsonut, että osallistujien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi ja mahdollisimman korkeatasoisen ammatillisen osaamisen varmistamiseksi olisi perusteltua keskittää asiamiestutkintoa koskevien valitusasioiden käsittely joko Helsingin hallinto-oikeuteen tai vaihtoehtoisesti markkinaoikeuteen, joka erityistuomioistuimena käsittelee teollisoikeudellisia asioita.

Asiamiestutkinto on valtakunnallinen tutkinto, jolla siihen osallistuva pyrkii osoittamaan ammatillisen osaamisensa teollisoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisessa tullakseen hyväksytyksi auktorisoituna asiamiehenä. Auktorisoidulla asiamiehellä on oikeus käyttää auktorisoiduista teollisoikeusaisamiehistä annetun lain mukaisia ammattinimikkeitä. Tutkinto käsittää yhteisen osan sekä tavaramerkkiä, mallioikeutta ja patenttioikeutta koskevat alakohtaiset osat. Hyväksytysti suoritetun tutkinnon lisäksi auktorisointi edellyttää muiden laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä.

Asiamiestutkinnon hylkäämistä koskevat valitukset perustuvat yleensä asiamiestutkinnon kysymysten perusteisiin ja tulkintaan, arviointiperusteisiin, pisteytykseen sekä menettelyllisiin oikeusturvakysymyksiin.

5.1.2.2

5.1.2.2 Mahdolliset toteuttamisvaihtoehdot

Valitustie Helsingin hallinto-oikeuteen

Valitustie markkinaoikeuteen

Suullisen kuulemisen järjestäminen lautakunnassa käsiteltäessä varoituksen ja auktorisoinnin peruuttamista teollisoikeusasiamieslautakunnassa

Helsingin hallinto-oikeus on auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 20 §:n 2 momentin mukaan toimivaltainen tuomioistuin, kun valitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen valvontamaksua koskevasta oikaisupäätöksestä.

Teollisoikeusasiamieslautakunta laatii teollisoikeusasiamieskokeen kysymyksistä mallivastaukset, jotka ovat tuomioistuinten käytettävissä arvioinnin perustana. Eri hallinto-oikeudet käsittelevät myös yliopistojen eri tiedekuntien pääsykokeiden arvostelua koskevia valituksia muun muassa mallivastausten avulla. Tuomioistuin voi myös tarvittaessa kuulla asiantuntijoita, mikäli asian ratkaiseminen vaatii erityistä ammatillista asiantuntemusta. Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 43 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi oma-aloitteisesti pyytää erityistä asiantuntemusta vaativasta kysymyksestä lausunnon viranomaiselta tai yksityiseltä asiantuntijalta. Tuomioistuin voi myös kuulla asiantuntijaa suullisessa käsittelyssä. Tuomioistuin voi pyytää lausunnon myös asiantuntijalta, jonka oikeudenkäynnin osapuoli nimeää ja jonka kuulemista hallintotuomioistuin pitää tarpeellisena. Työ- ja elinkeinoministeriön käsityksen mukaan hallintotuomioistuin voi tarvittaessa kuulla asiassa myös markkinatuomioistuinta.

Tällä hetkellä voimassa oleva yleinen toimivaltasääntely, jonka mukaan asiamiestutkinnosta tehty valitus käsitellään valittajan hallintotuomioistuinpiirissä, palvelee hallinto-oikeuksien tasaista työnjakoa. Hallinto-oikeuksien osalta pyrkimyksenä on ollut nimenomaan eri hallinto-oikeuksien tasavahva kehittäminen ja asioiden hajauttaminen keskittämisen sijaan. Toisaalta teollisoikeudellisessa asiaryhmässä valitusmäärät ovat olleet niin vähäisiä, ettei keskittämisellä todennäköisesti olisi juurikaan vaikutuksia – positiivisia tai negatiivisia – hallinto-oikeuksien tasapainoiseen alueelliseen kehittämiseen.

Lisäksi lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 11 § koskee asiakokonaisuuden yhdessä käsittelemistä hallinto-oikeudessa. Pykälä mahdollistaa samaan asiakokonaisuuteen kuuluvien asioiden käsittelyn yhdessä ja samassa hallinto-oikeudessa. Ko. pykälällä pystyttäisiin tarvittaessa vastaamaan lautakunnan työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnossaan esiin tuomaan ongelmaan, jonka mukaan eri hallintotuomioistuimet saattaisivat päätyä samassa asiassa eri ratkaisuun. Siirto tapahtuu viran puolesta, mikäli hallinto-oikeudet niin keskenään sopivat.

Työ- ja elinkeinoministeriö on esitystä työstäessään harkinnut myös teollisoikeusasiamieslautakunnan lausunnossaan kannattamaa valitustien siirtämistä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee teollis- ja tekijänoikeusasioiden lisäksi kilpailu- ja kuluttaja-asioita sekä julkisia hankintoja. Immateriaalioikeudellinen osaaminen on siten keskittynyt markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden ratkaisuista teollisoikeudellisissa valitusasioissa voidaan laissa tarkemmin säädetyillä edellytyksillä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja riita- ja hakemusasioissa korkeimpaan oikeuteen.

Siirtämisen puolesta on esitettävissä asiallisia perusteita, kuten se, että immateriaalioikeusasioihin keskittyneenä erityistuomioistuimena markkinaoikeudella on kiistatta asiantuntijuutta myös immateriaalisoikeudellisia kysymyksiä koskevan asiamiestutkinnon arvioinnoista. Asiamiestutkinnon arviointia koskeva päätös on kuitenkin hallintopäätös, jonka lainmukaisuutta arvioidaan hallintolain ja hallintoprosessin periaatteiden perusteella, ei immateriaalisoikeudellisen normiston sisällön perusteella. Kysymys on siis keskeisesti yksilön oikeusturvasta, yhdenvertaisesta kohtelusta ja tutkinnon arvioinnin lainmukaisuudesta. Valitustietä koskevaa kysymystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että menettelylliset oikeusturvakysymykset kuten se, onko arviointimenettely tehty lainmukaisesti, tasapuolisesti ja ennakoitavasti ja onko päätös perusteltu riittävästi korostuvat tutkintovalituksissa selvästi useammin kuin aineellisoikeudelliset kysymykset. Hallinto-oikeudet käsittelevät näitä asioita vakiintuneesti muun muassa pääsykoevalitusten perusteella. Myös esimerkiksi tilintarkastajatutkintoa koskevat tutkintovalitukset ohjautuvat hallinto-oikeuksiin.

Perustuslakivaliokunta edellyttää, että tuomioistuinkäsittely on asian laadun ja erityispiirteiden mukaista. Hallintoprosessissa tuomioistuimella on velvollisuus huolehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Tuomioistuin voi tarvittaessa hankkia viran puolesta uutta selvitystä suojatakseen yksityisen osapuolen oikeusturvaa. Myös perustuslaillisesti yleiset hallinto-oikeudet ovat oikea tuomioistuintaho asian luonteen edellyttäessä syvällistä hallinto-oikeudellista laillisuusvalvontaa ja yksilön oikeusturvan takaamista. Perustuslain 98 § sallii erityistuomioistuimen toimivallan vain silloin, kun käsiteltävä asia vaatii sellaista erityisasiantuntemusta, jota yleisillä tuomioistuimilla ei ole. Vaikka teollisoikeusasiamiehet työskentelevät markkinaoikeuden toimialaan kuuluvien asioiden parissa, itse auktorisointikoe ja sen arvostelu ovat luonteeltaan perinteistä hallintotoimintaa.

Myös tuomioistuinmaksut hallinto-oikeuksissa ja markkinaoikeudessa eroavat monilta osin toisistaan. Maksu on eri suuruinen, eikä markkinaoikeudessa asiansa voittanut vapaudu maksusta, toisin kuin hallinto-oikeudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamissa selvityksissä on käynyt alustavasti ilmi, että asiamieskokeen hylkäämistä koskevat valitukset rinnastuisivat todennäköisesti pikemminkin markkinaoikeudessa käsiteltäviin valitusasioihin kuin hakemusasioihin, jolloin oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa asiamiestutkinnon hylkäämistä koskevassa valitusasiassa olisi nykyisten säännösten perusteella 610 euroa. Tämä olisi huomattavasti korkeampi kuin tämänhetkinen hallinto-oikeuden maksu. Mahdollisessa jatkovalituksessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen markkinaoikeudessa asiansa voittanut taho ei myöskään vapaudu maksusta, kun taas jatkovalituksessa hallinto-oikeudellisessa asiassa asiansa voittanut vapautuu maksusta. Mikäli tuomioistuinlinja vaihdettaisiin hallinto-oikeuksista markkinaoikeuteen, maksut määräytyisivät valitun tuomioistuinlinjan mukaan. Maksulla on merkitystä asianosaisen oikeusturvan kannalta.

Edellä esitetyn nojalla ei ole ilmennyt riittäviä perusteita asiamiestutkinnon hylkäämistä koskevien valitusasioiden keksittämiseen Helsingin hallinto-oikeuteen tai markkinaoikeuteen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on harkinnut myös tulisiko teollisoikeusasiamieslaissa säätää asianosaisen mahdollisuudesta suulliseen kuulemiseen, mikäli teollisoikeusasiamieslautakunnassa käsitellään teollisoikeusasiamieslain 15 §:ssä tarkoitettua varoitusta tai 16 §:ssä tarkoitettua auktorisoinnin peruuttamista.

Teollisoikeusasiamieslain 15 ja 16 §:ssä säädetään varoituksesta ja huomautuksesta teollisoikeusasiamiehelle sekä auktorisoinnin peruuttamisesta. Varoitus voidaan antaa, jos auktorisoitu asiamies on menetellyt huolimattomuudesta tai varomattomuudesta teollisoikeusasiamieslain säännösten vastaisesti tai rikkonut muutoin auktorisoidun asiamiehen velvollisuuksiaan. Lautakunnan tulee peruuttaa auktorisointi, jos asiamies menettelee tehtävissään epärehellisesti tai muutoin tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta toimii säännösten vastaisesti, on annetusta varoituksesta huolimatta jatkanut asiamiehen velvollisuuksien rikkomista, tai ei enää täytä teollisoikeusasiamieslain 5 §:n kelpoisuusvaatimuksia.

Voimassa oleva laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä ei sisällä säädöksiä siitä, millä tavalla varoituksen antaminen tai auktorisoinnin peruuttaminen tulee toteuttaa prosessuaalisesti. Kuitenkin sekä laki asianajajista (496/1958) että laki luvansaaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011) sisältävät tarkat säännökset siitä, miten asianajajan ja luvansaaneiden oikeudenkäyntiavustajien niin sanotut valvonta-asiat tulee käsitellä. Asianajajalain 7 d §:n mukaan valvonta-asiat käsitellään valvontalautakunnan jaostossa tai täysistunnossa, kuitenkin niin, että asianajajayhdistyksestä erottamisesta ja seuraamusmaksun määräämisestä päättää aina täysistunto. Menettely valvonta-asiaa käsiteltäessä on lähtökohtaisesti kirjallinen. Asianajajayhdistyksestä voidaan kuitenkin erottaa tai seuraamusmaksu määrätä vain, jos asiassa on järjestetty suullinen käsittely. Valvontalautakunta tai jaosto voi muulloinkin järjestää suullisen käsittelyn. Asianajaja ja kantelija on kutsuttava suulliseen käsittelyyn.

Asianajajalle on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisua. Asianajajan tulee antaa häneltä pyydetyt tiedot ja selvitykset avoimesti ja totuudenmukaisesti. Kantelijalle on varattava tilaisuus lausua asianajajan antaman vastauksen johdosta. Lautakunnan ja jaoston on muutoinkin huolehdittava siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi.

Menettely valvontalautakunnassa lain luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista mukaan tapahtuu kirjallisesti, mutta esitys oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle luvan peruuttamiseksi tai seuraamusmaksun määräämiseksi voidaan tehdä vain, jos asiassa on valvontalautakunnassa järjestetty suullinen käsittely. Valvontalautakunta voi myös muulloin järjestää suullisen käsittelyn. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, jota valvonta-asia koskee, ja kantelija on kutsuttava suulliseen käsittelyyn. Valvontalautakunnan on varattava asianosaiselle luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisua. Valvontalautakunnan on myös varattava kantelijalle tilaisuus lausua oikeudenkäyntiavustajan antaman vastauksen johdosta ja muutenkin huolehdittava siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi.

Myös eurooppapatenttiasiamiehillä on oikeus suulliseen käsittelyyn Euroopan patenttisopimuksen 116 artiklan nojalla. Euroopan patenttiviraston oikeuskäytännössä suullista käsittelyä koskevaa oikeutta pidetään johdonmukaisesti menettelyllisenä perusoikeutena. Suullinen käsittely on järjestettävä, jos Euroopan patenttivirasto katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, tai asianomaisen pyynnöstä. Niin sanotussa kurinpidollisessa menettelyssä, johon voi sisältyä ammattiluettelosta poistaminen, edustajalla on oikeus tulla kuulluksi ja hän voi pyytää suullista käsittelyä, joka on tämän jälkeen toimitettava.

Asianajajalain ja lain luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista suullista kuulemista koskevat säännökset pohjaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan, jossa määrätään oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Sen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Euroopan neuvoston lokakuussa 2000 antaman suosituksen (Recommendation No. R(2000)21) mukaan myös kurinpidollisen menettelyn tulee täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräykset ja periaatteet.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi lautakunnan velvollisuudesta järjestää suullinen kuuleminen silloin, kun asia koskee teollisoikeusasiamiehelle annettua varoitusta tai auktorisoinnin peruuttamista. Lausuntokierroksella ehdotusta kannatti kuitenkin ainoastaan yksi lausunnonantajataho. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamissa hallinto-oikeuden ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden konsultoinneissa ilmeni, ettei suullisesta kuulemisesta säätäminen ole välttämätöntä asianosaisen oikeusturvan toteutumisen kannalta. Lisäksi lautakunnan toimintaan sovellettava yleislaki hallinto-oikeuslaki mahdollistaa suullisen kuulemisen. Myös varoituksesta tai auktorisoinnin peruuttamisesta tehtyä mahdollista valitusta käsiteltäessä markkinaoikeudessa voi markkinaoikeus harkintansa mukaan toteuttaa suullisen kuulemisen.

5.2

5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

5.2.1

5.2.1 Ruotsi

Ruotsissa on voimassa laki auktorisoiduista patenttiasiamiehistä (lag om auktorisation av patentombud, 2010:1052). Laki sisältää säännöksiä muun muassa teollisoikeusasiamieslautakunnasta, auktorisoinnista, patenttiasiamiesten vaitiolovelvollisuudesta, tiedonantovelvollisuudesta, auktorisoinnin peruuttamisesta, kurinpidollisista toimista, muutoksenhausta, rikosoikeudellisesta vastuusta ja viranomaisista.

Ruotsin auktorisoiduista patenttiasiamiehistä annetun lain mukainen muutoksenhaku tapahtuu yleisiin hallinto-oikeuksiin.

5.2.2

5.2.2 Tanska

Tanskassa ei ole voimassa olevaa lakia auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä.

5.2.3

5.2.3 Belgia

Belgiassa hakija merkitään akkreditoitujen patenttiasiamiesten luetteloon hänen läpäistyään akkreditointikokeen. Auktorisointi on voimassa toistaiseksi, mutta se voidaan poistaa, jos patenttiasiamies ei enää täytä hänelle laissa esitettyjä vaatimuksia, jos hänelle määrättäisiin seuraamuksia käytännesääntöjen rikkomisen vuoksi tai jos hän ei enää maksaisi vuosittaista jäsenmaksua.

Belgian lain mukaan päätöksistä, joilla patenttiasiamies poistetaan akkreditointiluettelosta, on valitettava hallinto-oikeuksiin. Kurinpidollisista seuraamuksista valitustie on kuitenkin siviilituomioistuimiin.

5.2.4

5.2.4 Kroatia

Kroatiassa on voimassa laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä, jonka mukaan auktorisointi on voimassa toistaiseksi. Muutoksenhaku ko. lain nojalla säädellyissä asioissa tapahtuu markkinaoikeuteen, joka käsittelee kaupallisia ja teollisoikeudellisia asioita.

Tietoa muiden maiden käytännöistä ei ole saatavilla.

6

6 Lausuntopalaute

Teollisoikeusasiamieslautakunta

Patentti- ja rekisterihallitus

Suomen Yrittäjät

Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry

Markkinaoikeus

Tran Anh, YDHV lakitiimi

Teollisoikeusasiamieslautakunta kannattaa lausunnossaan asiamiesten auktorisoinnin jatkamismenettelystä luopumista. Lautakunta kuitenkin huomauttaa, että auktorisoinnin jatkamisesta luovuttaessa poistuu myös auktorisoinnin jatkamismaksu, jonka suuruudesta on säädetty työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista vuodelle 2026. Lautakunta katsoo, että maksun poistuminen tulisi kompensoida esimerkiksi auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 19 §:ssä säädettyä valvontamaksua korottamalla.

Teollisoikeusasiamieslautakunnan mukaan auktorisointi tulisi voida palauttaa myös niissä tapauksissa, joissa asiamies on aiemmin itse pyytänyt auktorisoinnin poistamista 14 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti.

Teollisoikeusasiamieslautakunta ei kannata työ- ja elinkeinoministeriön alkuperäistä ehdotusta velvollisuudesta järjestää suullinen käsittely teollisoikeuslautakunnassa siinä tapauksessa, että lautakunnassa käsitellään asiamiehen varoitusta tai auktorisointiluvan peruuttamista. Lautakunta katsoo, että auktorisointi voidaan rinnastaa elinkeinonharjoittamisluvan sijaan ennemmin laatusertifikaattien myöntämiseen tai markkinointiargumenttiin. Lautakunta huomauttaa, että patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasioissa on mahdollista toimia ammattimaisesti asiamiehenä myös ilman auktorisointia. Auktorisoinnin peruuttamisessa tai lievemmissä seuraamuksissa ei siten ole kyse perusoikeutena suojatun elinkeinovapauden rajoittamisesta, eikä siksi ole verrannollinen esimerkiksi asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan lupaan. Lautakunnan mukaan Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa suullisen käsittelyn osalta nimenomaan tuomioistuimia. Mikäli suullisesta käsittelystä säädetään, tulisi esityksessä lautakunnan mukaan selventää mitä lakia ja millaista menettelyä lautakunnan sanktioluonteisten asioiden käsittelyssä sovellettaisiin.

Lautakunnan mukaan asiamiestutkintoa koskevat valitusasiat tulisi keskittää yhteen tuomioistuimeen. Lautakunta pitää parhaana vaihtoehtona markkinaoikeutta, sillä teollisoikeusasiamieslain nojalla varoitusta ja huomautusta sekä auktorisoinnin poistamista ja peruuttamista koskevat valitusasiat käsitellään markkinaoikeudessa. Lisäksi markkinaoikeus käsittelee muutenkin hallinnollisia ja yksityisoikeudellisia teollisoikeusasioita.

Lautakunta kannattaa ehdotusta säätää valitus sanktioluonteisista seuraamuksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa edellyttäväksi. Muutos yhdenmukaistaisi kaikki teollisoikeusasiamieslain kattamat valitusasiat korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusluvanvaraisiksi.

Patentti- ja rekisterihallitus kannattaa ehdotusta luopua nykyisestä auktorisoinnin jatkamismenettelystä. Ehdotus vähentäisi teollisoikeudellisille asiamiehille ja teollisoikeusasiamieslautakunnalle auktorisointien jatkamisesta aiheutuvaa työtä ja vähentäisi näin ollen hallinnollista taakkaa.

Patentti- ja rekisterihallitus kiinnittää kuitenkin huomiota jatkamismenettelystä luopumisen valtiontaloudellisiin vaikutuksiin. Asiamies maksaa auktorisoinnin jatkamisesta erillisen maksun, jonka suuruudesta on säädetty työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaa rahoitetaan sen maksullisista suoritteista kertyvillä tuloilla. Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus periä maksua asiamiestutkintoon osallistumisesta, auktorisointien myöntämisestä ja jatkamisesta sekä asiamiestutkinto- ja asiamiesrekistereihin tehtävistä merkinnöistä, minkä lisäksi auktorisoiduilta asiamiehiltä peritään vuotuinen valvontamaksu, jolla katetaan lautakunnan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Patentti- ja rekisterihallitus katsoo, että valvontamaksutulot tulisi tilittää virastolle kokonaisuudessaan. Auktorisointien jatkamismenettelystä luopuminen vähentäisi lautakunnan toiminnan rahoitusta jatkamismaksujen jäädessä pois. Kustannusvastaavuuden parantamiseksi Patentti- ja rekisterihallitus ehdottaa valvontamaksun korotusta nykyisestä 250 eurosta 350 euroon. Patentti- ja rekisterihallitus esittää myös, että valvontamaksun suuruus tarkistettaisiin elinkustannusindeksin nousua vastaavasti.

Mahdollisen suullisen käsittelyn järjestämisvelvollisuuden osalta Patentti- ja rekisterihallitus huomauttaa lausunnossaan, että ehdotettu 16 § vastaa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 15 §:ää. Kyseisessä järjestelmässä erillinen valvontalautakunta tekee esityksen oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle luvan peruuttamiseksi.

Edellä mainittu menettely eroaa kuitenkin asian käsittelystä teollisoikeusasiamieslautakunnassa, jossa lautakunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvat asiat lautakunnan sihteerin esittelystä. Lisäksi teollisoikeusasiamieslautakunnan osalta olisi tällöin kyse auktorisoinnin (eikä luvan) peruuttamisesta.

Patentti- ja rekisterihallitus katsoo lähtökohtaisesti riittäväksi asiamiehen oikeusturvan kannalta, että suullinen käsittely voidaan järjestää tarvittaessa valitustuomioistuimessa. Menettely teollisoikeusasiamieslautakunnassa on pääsääntöisesti kirjallista, ja lautakunta kuulee valvontamenettelyn kohteeksi joutunutta asiamiestä ennen päätöksen tekemistä.

Patentti- ja rekisterihallitus yhtyy teollisoikeusasiamieslautakunnan esitykseen siitä, että muutoksenhaku auktorisointikokeen hylkäämispäätöksestä tulisi siirtää Helsingin hallinto-oikeuteen tai vaihtoehtoisesti markkinaoikeuteen. Patentti- ja rekisterihallituksen käsityksen mukaan sopivin vaihtoehto olisi markkinaoikeus, joka erityistuomioistuimena käsittelee teollis- ja tekijänoikeusasioita. Asiamiestutkinnon hylkäämistä koskevat valitukset perustuvat Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon mukaan yleensä asiamiestutkinnon kysymysten perusteisiin ja tulkintaan, jossa teollisoikeudellisella osaamisella on merkitystä.

Suomen Yrittäjät kannattaa muutoksia, jotka koskevat auktorisoinnin jatkamismenettelyä ja valitusluvan edellyttämistä tilanteissa, joissa sanktioluontoisista seuraamuksista valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Suomen Yrittäjät pitää auktorisoinnin jatkamismenettelystä luopumista tarkoituksenmukaisena. Perusteena auktorisoinnin määräaikaisuudelle lienee ollut se, ettei auktorisoituna asiamiehenä toimisi henkilöitä, jotka eivät tosiasiallisesti harjoita asiamiestoimintaa. Suomen Yrittäjät toteaa, että auktorisoidun asiamiehen velvollisuus maksaa vuosittainen valvontamaksu tosiasiallisesti varmistaa, ettei asiamiesrekisterissä ole henkilöitä, jotka eivät harjoittaisi asiamiestoimintaa. Suomen Yrittäjät katsoo myös, että auktorisoinnin palauttamista koskevaa säännöstä olisi tarpeen täsmentää niin, ettei asiamiehen tarvitsisi suorittaa uudelleen asiamiestutkintoa, jos hän muilta osin edelleen täyttää asiamieheltä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset.

Suomen Yrittäjät ei kannata ehdotusta velvollisuudesta järjestää lautakunnassa suullinen käsittely, jos teollisoikeusasiamieslautakunnassa käsitellään auktorisoinnin peruuttamista tai varoituksen antamista. Mainittujen sanktioiden kohdalla ei ole kyse elinkeinovapauden rajoittamisesta, sillä auktorisointi on vapaaehtoinen menettely. Suomen Yrittäjät toteaa, että teollisoikeusasiamiesten auktorisointijärjestelmän tarkoituksena on varmistaa alalla toimivien asiamiesten osaaminen, jolloin auktorisoitua teollisoikeusasiamiestä käyttävä asiakas voi luottaa saamansa palvelun laatuun. Auktorisointi ei ole edellytyksenä teollisoikeuksia koskevien toimeksiantojen hoitamiselle, joten kyse ei ole luvanvaraisen elinkeinon harjoittamisesta.

Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry (SPAY) pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry katsoo, että auktorisoinnin muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi selkeyttäisi nykytilaa, poistaisi ongelmalliseksi koetun aikaikkunan ilmoitukselle ja vähentäisi teollisoikeusasiamieslautakunnan työtä. Lisäksi muutosehdotus on linjassa eurooppapatenttiasiamiesten, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja asianajajien toistaiseksi voimassa olevien oikeuksien kanssa.

Suomen Patenttiasiamiesyhdistys kannattaa myös hallituksen esityksen sisältämiä ehdotuksia liittyen sanktioluonteisten seuraamusten käsittelyyn lautakunnassa, sekä ehdotusta sanktioluonteisista seuraamuksista valittamisen säätämisestä valitusluvanvaraiseksi.

Markkinaoikeus pitää muutosehdotusta valitusluvanvaraisuudesta asianmukaisena, kuten myös auktorisoinnin muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hallituksen esitysluonnoksen sisältämä teollisoikeusasiamiesten rinnastaminen asianajajiin tai oikeudenkäyntiavustajiin ole asianmukaisia silloin kun arvioidaan tarvetta suulliseen käsittelyyn sanktioluonteisten seuraamusten käsittelyn yhteydessä. Markkinaoikeuden mukaan jatkovalmisteluissa olisi syytä arvioida ovatko suulliset käsittelyt oikeusturvan kannalta välttämättömiä jo lautakuntavaiheessa.

Markkinaoikeus huomauttaa lausunnossaan, että säätämisjärjestysperusteluissa viitattu käytäntö valitusluvanvaraisuuden perustuslaillisesta arvioinnista on vanhentunutta ja tulee päivittää. Säätämisjärjestysperusteluissa tulisi myös kiinnittää huomiota siihen, että auktorisoinnin peruuttaminen vaikuttaa lähinnä oikeuteen käyttää kyseistä nimikettä eikä vaikuta ammatinharjoittamisoikeuteen. Tästä syystä oikeusturvaan liittyvät näkökohdat ovat merkitykseltään selvästi vähäisempiä kuin varsinaisilla oikeudenkäyntiavustajilla.

YDHV lakitiimi katsoo, että ehdotus auktorisoinnin muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi voi vähentää hallinnollista kuormaa sekä teollisoikeusasiamiehille että viranomaisille. Mahdollisen muutoksen myötä tulisi kuitenkin varmistaa esimerkiksi tarkastusten tai raportointivelvollisuuden kautta asiamiesten valvonnan ja pätevyyden ajantasaisuus.

YDHV lakitiimi katsoo myös, että ehdotus suullisesta kuulemisesta lautakunnassa varoitusta tai auktorisoinnin peruuttamista koskevissa asioissa lisää oikeusturvan tasoa ja yhdenmukaistaa menettelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen periaatteiden kanssa.

Ehdotus tehdä valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusluvanvaraiseksi yhdenmukaistaisi menettelyä, voi vähentää käsittelyä kuormittavia valituksia ja selkeyttää oikeusprosessia. Tulee kuitenkin huolehtia siitä, että valitusluvan myöntämisen perusteet ovat selkeät ja oikeusturvan kannalta riittävät.

7

7 Säännöskohtaiset perustelut

6 §.Auktorisoinnin hakemis- ja myöntämismenettely. Pykälän 1 ja 2 momentista poistettaisiin auktorisoinnin voimassaoloaikaa ja sen jatkamista koskevat säännökset. Muutoksella toteutettaisiin auktorisoinnin voimassaolo toistaiseksi säädöstasolla.

Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevan lain 6 §:ää.

14 §.Auktorisoinnin poistaminen. Pykälän ensimmäisen momentin 2 kohta ilmoituksesta auktorisoinnin jatkamisesta poistettaisiin tarpeettomana, sillä auktorisointi olisi voimassa toistaiseksi. Samalla pykälän ensimmäisen momentin kohta 3 muuttuu kohdaksi 2.

Pykälän 2 momentin ensimmäisestä lauseesta poistettaisiin tarpeettomana viittaukset 1 momentin kohtiin ’ 2 tai 3 kohdan nojalla’, jolloin pykälän 2 momentin ensimmäinen lause muuttuu lauseeksi: ’Jos asiamiehen auktorisointi on poistettu 1 momentin nojalla, auktorisointi voidaan palauttaa pyynnöstä edellyttäen, että hakija täyttää edelleen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset. Pykälän viimeisestä lauseesta poistetaan myös kohta ’ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa’ tarpeettomana.

Lisäksi pykälän loppuun lisättäisiin lause erääntyneiden valvontamaksujen suorittamisvelvollisuudesta: ’Jos asiamiehen auktorisointi on poistettu 1 momentin nojalla, auktorisointi voidaan palauttaa pyynnöstä edellyttäen, että hakija täyttää edelleen 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset. Auktorisoinnin palauttaminen tämän pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa edellyttää lisäksi, että hakija on suorittanut erääntyneet valvontamaksut kolmen vuoden kuluessa siitä, kun auktorisointi poistettiin.’

Muilta osin pykälä vastaa voimassa olevan lain 14 §:ää.

18 §.

Asiamiesrekisteri.

Pykälän ensimmäisestä ja toisesta momentista poistettaisiin auktorisoinnin jatkamiseen liittyvät viittaukset.

19 §.Maksut.Pykälän ensimmäisestä momentista poistettaisiin auktorisoinnin jatkamiseen liittyvä viittaus.

Pykäläin toisen momentin ensimmäistä lausetta auktorisoiduilta asiamiehiltä perittävästä valvontamaksusta muutetaan siten, että valvontamaksun suuruus korotetaan 250 eurosta 300 euroon.

Myös auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ää tulisi muuttaa poistamalla siitä maininta auktorisoinnin jatkamispäivästä. Lisäksi auktorisoinnin jatkamismaksu tulee poistaa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista liitteestä kohdassa 7.

20 §.Muutoksenhaku. Pykälän ensimmäisen momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan viittaukset auktorisoinnin jatkamiseen.

Pykälän kieliasu nykyaikaistetaan muuttamalla ensimmäisen momentin vanhentunut viittaus hallintolainkäyttölakiin viittaukseksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Pykälän toisesta momentista sekä pykälän kolmannesta momentista muutettaisiin niin ikään viittaus hallintolainkäyttölakiin viittaukseksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.

Auktorisoitujen teollisoikeusasiamiesten ammattieettiseen valvontaan liittyy alkuperäisen lain hallituksen esityksen mukaan keskeisesti seuraamusjärjestelmän käyttöönottaminen. Auktorisoinnin peruuttaminen on kurinpidollinen seuraamus, joka on vaikutuksiltaan huomautusta ja varoitusta vakavampi. Teollisoikeusasiamieslautakunnan on peruutettava auktorisointi, jos asiamies menettelee tehtävissään epärehellisesti tai on muulla tavalla tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti; on annetusta varoituksesta huolimatta toistuvasti rikkonut velvollisuuksiaan auktorisoituna asiamiehenä; tai ei enää täytä kelpoisuusvaatimuksia.

Pykälän kolmannen momentin viimeiseen lauseeseen ”markkinaoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, lisätään loppuun lause ”jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan”. Näin toteutetaan pykälätasolla valittaminen markkinaoikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen varoituksen tai huomautuksen vuoksi tai mikäli auktorisointi on poistettu tai peruutettu valituslupaa edellyttäväksi.

Ehdotetaan säädettäväksi muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen 15 §:ssä tai 16 §:ssä mainittujen varoituksen tai huomautuksen vuoksi tai 14 §:n auktorisoinnin poistamisen tai 16 §:n auktorisoinnin peruuttamisen vuoksi valituslupaa edellyttäväksi.

8

8 Lakia alemman asteinen sääntely

Auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun valtioneuvoston asetuksen (396/2014) 4 §:stä tulee poistaa maininta auktorisoinnin jatkamispäivästä.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön asetuksesta Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista poistetaan auktorisoinnin jatkamismaksu.

9

9 Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan syksyllä 2026.

10

10 Suhde muihin esityksiin

10.1

10.1 Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Ei tiedossa muita asiaan vaikuttavia esityksiä.

10.2

10.2 Suhde talousarvioesitykseen

Ei vaikutuksia talousarvioon.

11

11 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että teollisoikeusasiamieslautakunnan asettamista sanktioluonteisista seuraamuksista valittaminen markkinaoikeuskäsittelyn jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään korkeimman hallinto-oikeuden valituslupaa edellyttäväksi. Ehdotus koskee teollisoikeusasiamieslain 20 §:n 2 momenttia. Tällä hetkellä voimassa olevan sääntelyn mukaan näistä asioista voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa.

Korkein hallinto-oikeus on ylin hallintotuomioistuin, joka ratkaisee viimeisenä asteena hallintopäätösten lainmukaisuuden. Hallintolainkäyttö perustuu nykyään kaksiasteiseen hallintotuomioistuinjärjestelmään, jossa korkeimman hallinto-oikeuden oikeudellista asemaa on kehitetty ennakkopäätöstuomioistuimen suuntaan. Valituslupajärjestelmä on laajentunut eri hallinnonalojen lainsäädännössä niin, että valitusluvan piiriin kuuluu nykyisin suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä valitusasioista. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on näin ollen vakiintunut rooli lähtökohtaisesti muutoksenhakutuomioistuimena, eikä valituslupasääntelyä voida pitää hallintolainkäytössä enää poikkeuksellisena järjestelynä (PeVL 50/2018 vp).

Valitusluvan ensisijainen tarkoitus on siirtää korkeimman hallinto-oikeuden painopiste yksittäisten asioiden ratkaisemisesta oikeuskäytännön yhtenäisyyden ohjaamiseen. Valituslupa annetaan yleensä vain, jos asialla on ennakkopäätösarvoa, ratkaisussa on ilmeinen virhe, tai on muu lakiin perustuva painava syy käsitellä asia.

Perustuslain 21 §:n 2 momenttiin sisältyy vaatimus lainkäytön ja hallinnon oikeussuojatakeiden turvaamisesta eduskunnan hyväksymällä lailla. Valitus- ja muutoksenhakukieltoja kuten myös muita valitusoikeuden rajoituksia koskee sama lailla säätämisen vaatimus. Säännöksessä luetellaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon tärkeimmät osa-alueet eli käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, vaatimus päätöksen perustelemisesta sekä oikeus hakea muutosta. Perustuslain 21 §:n säännökset eivät estä säätämästä lailla vähäisiä poikkeuksia niissä turvattuihin oikeuksiin, kunhan tällaiset poikkeukset eivät muuta kulloinkin kyseessä olevan oikeusturvatakeen asemaa pääsääntönä eivätkä yksittäistapauksessa vaaranna yksilön oikeusturvaa (PeVL 68/2014 vp, PeVL 16/2019 vp).

Valituslupasääntelyllä on perustuslakivaliokunnan mukaan ollut mahdollista vähentää asiaratkaisuun johtavia valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen sellaisissa asiaryhmissä, joissa korkeinta hallinto-oikeutta edeltäviä muutoksenhakukeinoja voidaan pitää oikeusturvan kannalta riittävinä. Suhteellisuusperiaatteen kannalta merkitystä on muun muassa valituslupamenettelyn kohteeksi kulloinkin ehdotetun asian merkittävyydellä ja laadulla. Auktorisoinnin peruuttaminen ei vaikuta siihen, etteikö henkilö voisi edelleen harjoittaa ammattiaan esimerkiksi toimimalla asiamiehenä, vaan ensi sijassa oikeuteen käyttää auktorisoidun teollisoikeusasiamiehen sekä patentti-, tavaramerkki- ja malliasiamiehen nimikettä.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain muuttamisesta