Eduskunnan puhemiehelle
Lupa- ja valvontaviranomainen julkaisi 3.7.2026 uuden ohjeistuksen ajovoima-akkujen käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön. Uuden ohjeistuksen mukaan käytetyn tai kolaroidun auton akku rinnastuu jätteeseen. Tällaisia akkuja auton korjaamisessa hyödyntävä korjaamo tulkitaan ohjeistuksen mukaan uudelleenkäyttöön valmistajaksi, jota koskee laaja tuottajavastuu. Käytännössä korjaamo rinnastuu akkuvalmistajaan, mikä yksittäiselle korjaamolle tarkoittaa erittäin merkittäviä kustannuksia.
Ohjeistuksen taustalla on EU:n akkuasetus (EU) 2023/1542. Uusi ohjeistus on herättänyt laajasti huolta sähkö- ja hybridiautoilijoiden piirissä. Ohjeistus heikentää sähkö- ja hybridiautojen kustannustehokkaan korjaamisen edellytyksiä, korjauspalveluiden markkinan kasvamista ja käytettyjen autojen markkinaa. Pahimmillaan ohjeistus voi johtaa sähköauton omistavan kuluttajan kannalta kohtuuttomaan asemaan.
Autokannan sähköistyminen on Suomen ilmastotavoitteiden ja huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä ja kauppataseelle edullista. On myös luonnonvarojen kestävän käytön kannalta ongelmallista, jos käyttökelpoisia akkumoduuleja ei käytetä tarkoituksenmukaisesti eivätkä kiertotalouden periaatteet toteudu.
On perusteltua huolehtia siitä, että sähkö- ja hybridiautojen korjaaminen on Suomessa mahdollisimman helppoa, tehokasta ja turvallista ja että toiminnalle muodostuu toimiva, kilpailtu markkina. Sähköautojen teknologia ei itsessään ole este korjattavuudelle, vaan sähköistämisen myötä autojen teknisen eliniän voi odottaa pitenevän, sillä sähköautossa on vähemmän kuluvia osia kuin vastaavassa polttomoottoriautossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin hallitus varmistaa sähkö- ja hybridiautojen kustannustehokkaan korjattavuuden myös akkujen osalta ja varmistaa, että sääntely luo edellytykset tehokkaalle kiertotaloudelle ja toimiville kilpailluille markkinoille sähköautojen korjauspalveluissa?