PERUSTELUT
Aloitteessa ehdotetaan, että sähkömarkkinalakiin lisätään säännökset datakeskusten kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista. Lisäksi ehdotetaan, että datakeskukset velvoitetaan tarjoamaan joustava sähköntuotantonsa, kulutusjoustonsa ja muu joustonsa sähkömarkkinoille. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset rakentavat tai ostavat uutta sähköntuotantokapasiteettia sähkönkulutustaan vastaavasti ja ottavat käyttöön muita joustokykyä mahdollistavia ratkaisuja ennen niiden sähköverkkoon liittämistä.
Tuoreimpien arvioiden mukaan Suomeen lähivuosina rakennettavien datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho voi nousta yli 2 100 megawattiin. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset voivat nostaa Suomen sähkönkulutusta lähivuosina jopa noin 30 prosentilla. Julkisten tietojen mukaan merkittävä määrä datakeskushankkeita on tarkoitus toteuttaa ennen vuosikymmenen loppua.
Datakeskukset ovat parhaimmillaan Suomen kansantaloudelle mahdollisuus. Ne luovat työpaikkoja rakentamisen aikana ja sen jälkeen sekä lisäävät investointeja aikana, jolloin Suomen talous toipuu taantumasta. Merkityksellistä taloudellisen toimeliaisuuden ja puhtaan siirtymän kannalta on, että datakeskusten kysyntä voi lisätä uutta sähköntuotantoa sähköjärjestelmään.
Samalla datakeskusten suuri ja joustamaton sähkönkulutus muodostaa sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta merkittävän haasteen. Datakeskusten sähkönkulutus on luonteeltaan tasaista, eikä se lähtökohtaisesti jousta sähkön hinnan tai tehotilanteen mukaan ilman erityisiä teknisiä ratkaisuja. Datakeskusten sähkönkulutus voi siten kasvattaa sähköjärjestelmän kuormaa huomattavasti erityisesti niissä tilanteissa, joissa sähköjärjestelmä on muutenkin kuormittunut.
Sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja sähkön kohtuullisen hintakehityksen kannalta ratkaisevaa on, että uutta sähköntuotantoa rakennettaisiin samaan tahtiin kuin datakeskusten sähkönkulutus kasvaa. Nykyisin vain osa datakeskuksista hankkii sähkönsä uutta tuotantoa koskevilla pitkäaikaisilla sähköntoimitussopimuksilla eli PPA-sopimuksilla. Osa datakeskushankkeista puolestaan ostaa käyttöönsä olemassa olevaa sähköntuotantoa. Datakeskusinvestointi ei siten nykyisellään välttämättä johda lisäiseen sähköntuotantoon.
Taustalla on sähkömarkkinamalliin liittyvä kannustinongelma. Se ei ota riittävästi huomioon sähkön ja sähkömarkkinan erityispiirteitä. Sähköä ei voida laajamittaisesti ja pitkäaikaisesti varastoida, minkä vuoksi sähköntuotannon riittävyys on turvattava lähtökohtaisesti joka hetki. Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat tältä osin erityisen haasteen. Investoinnit uuteen sähköntuotantoon vievät useita vuosia, eikä sähkömarkkinamalli anna riittävän ajoissa signaaleja kulutuksen tulevasta kasvusta. Jos sähkönkulutus kasvaa nopeasti ilman vastaavaa sähköntuotannon tai kulutusjouston kasvua, seurauksena voivat olla pitkäaikaisesti hyvin korkea sähkön hinta sekä vakavat tehopulatilanteet.
Suomi on kylmän ilmastonsa vuoksi erityisen riippuvainen sähköntuotannon toimitusvarmuudesta. Vuoden 2026 alussa koettu kylmän ja vähätuulisen jakson aiheuttama sähkön hinnannousu osoitti sähköjärjestelmän haavoittuvuuden jo nykyisellä sähkönkulutuksella. Tämän vuoksi ei riitä, että datakeskusten sähkönkulutusta katetaan yksinomaan sääriippuvaisella tuotannolla ilman, että joustavaa säävarmaa tuotantokapasiteettia rakennetaan sen rinnalle.
Ellei datakeskusten sähköverkkoon pääsylle aseteta ehtoja, datakeskusten sähkönkulutuksen voimakas ja nopea kasvu voi siten nostaa sähkön hintaa huomattavasti lähivuosina ja heikentää sähköistyvän teollisuuden kilpailukykyä sekä kasvattaa kotitalouksien kustannuksia kohtuuttomasti. Lisäksi se voi johtaa tehopulaan. Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista erityisesti sähköistyvän teollisuuden ja muiden puhtaan siirtymän investointien kannalta. Lisäksi se on välttämättömyyshyödykkeenä kohtuuhintaisen asumisen ja arjen keskeinen tekijä. Pahimmillaan raju sähkön hinnannousu ja sähköpula voivat vaarantaa talouskasvun ja toimeentulon edellytykset Suomessa.
Irlanti on ottanut vuoden alussa käyttöön sääntelymallin, jossa datakeskusten edellytetään täyttävän uutta sähköntuotantoa koskevat ehdot ennen kuin ne saavat liittymän sähköverkkoon. Taustalla on datakeskuksista johtuva voimakas sähkönkulutuksen ja sähkön hinnan nousu lyhyessä ajassa.
Irlannin sääntelymallissa liittymisehdot datakeskuksille ovat seuraavat:
Aloitteessa ehdotetaan vastaavanlaisia datakeskusten sähköverkkoon liittämistä koskevia ehtoja koskevien erityissäännösten lisäämistä sähkömarkkinalakiin. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että datakeskus kykenee kattamaan sähkönkulutuksensa varttitasolla sellaisella uudella sähköntuotannolla, jota ei syntyisi ilman datakeskusta.
Ehdotetun sähkömarkkinalain 20 d §:n 1 momentin mukaan kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan sähkönkulutuksen liittämistä koskevissa ehdoissa olisi asetettava sähköntuotantoa ja -toimitusta sekä sähköjärjestelmän joustoa koskevia ehtoja datakeskuksille, joiden liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria. Ehdoissa olisi varmistettava, että datakeskus kykenee kattamaan koko sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla.
Verkonhaltijat voisivat liittämistä koskevissa ehdoissaan täsmentää ja tarkentaa 20 d §:n 1—3 momentin mukaisia vaatimuksia. Energiavirasto valvoisi ehtojen lainmukaisuutta sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) mukaisesti.
Pykälän 2 momentin mukaan datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria, ei saisi liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on käytettävissä sen liittymistehoa vastaava uusi sähköjärjestelmän jousto. Momentissa tarkoitettu uusi sähköjärjestelmän jousto voisi koostua joustavasta sähköntuotantokapasiteetista, kulutusjoustosta ja energiavarastoista ja sen olisi kyettävä vähintään kahden viikon yhtenäiseen joustoon.
Joustavalla sähköntuotannolla tarkoitettaisiin nopeasti käynnistyvää ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen soveltuvaa tuotantoa, kuten moottorivoimaloita, kaasuturbiinivoimaloita tai muuta vastaavaa säätövoiman tuotantoa. Säännöksellä ei velvoitettaisi tiettyyn teknologiaan, vaan sen tarkoituksena olisi varmistaa sähköjärjestelmän kannalta riittävä joustavuus ja säätökyky datakeskusten sähkönkulutusta vastaavasti. Sääntely olisi siten teknologianeutraalia. Jouston minimiaktivoitumisajasta ei säädettäisi erikseen, koska se määräytyisi sähkömarkkinasääntöjen perusteella datakeskuksen markkinoille osallistumista koskevan ehdotetun 65 c §:n johdosta.
Olennaista olisi, että momentissa tarkoitettu sähköjärjestelmän jouston tulisi olla turvattu datakeskuksella myös pidempiaikaisessa tehopulatilanteessa. Säännöksessä edellytettäisiin vähintään kahden viikon yhtenäistä joustokykyä.
Ehdotetun säännöksen mukaista olisi liittää datakeskus sähköverkkoon sähkömarkkinalaissa tarkoitetulla joustavalla liittymissopimuksella siten, että liittymä olisi käytettävissä aluksi rajoitetulla teholla, ja tehoa voitaisiin nostaa sitten, kun vaatimukset täyttyvät. Tällöin datakeskus voisi alkuvaiheessa liittyä nopeammin verkkoon pienellä teholla ja hankkia uutta tuotantoa kulutuksen kasvaessa. Tällöin vaatimukset eivät hidastaisi toteutusta, mutta turvaisivat datakeskuksen kulloistakin kulutusta vastaavan jouston sähköjärjestelmään.
Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa säädetyn lisäksi datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään 10 megavolttiampeeria, ei saisi liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on sähköntoimitussopimus tai omaa sähköntuotantoa, joka lisää uutta sähköntuotantoa Suomen sähköjärjestelmään datakeskuksen vuosittaista sähkönkulutusta vastaavasti. Uudella sähköntuotannolla tarkoitettaisiin tuotantoa, jota ei syntyisi ilman datakeskuksen kanssa tehtyä sähköntoimitussopimusta tai datakeskusyrityksen tekemää investointia omaan sähköntuotantoon. Sähköntuotannolta ei edellytettäisi tiettyä tuotantomuotoa, vaan kyse voisi olla esimerkiksi tuulivoimatuotannosta tai ydinvoimatuotannosta. Oleellista on, että sähköntuotanto on lisäistä Suomen sähköjärjestelmään.
Alle 10 megavolttiampeerin datakeskuksilta ei edellytettäisi lisäistä sähköntuotantoa tai sitä koskevaa sähköntoimitussopimusta liittämisen hetkellä. Tällä pyritään suhteellisuusperiaatteen mukaisesti välttämään tarpeettoman raskaita velvoitteita pienemmille toimijoille verkkoon liittämiseksi. Suurimmat vaikutukset sähköjärjestelmään aiheutuvat suurista datakeskuksista, minkä vuoksi uutta, lisäistä sähköntuotantoa koskeva velvoite kohdistettaisiin välittömänä liittämisen ehtona vain niihin. Myös alle 10 megavolttiampeerin ja vähintään 1 megavolttiampeerin datakeskuksen tulisi saavuttaa vuotuista sähkönkäyttöään koskeva lisäisyyden vaatimus verkonhaltijan 1 momentin perusteella asettamassa kohtuullisessa ajassa. Verkonhaltija voisi lisäksi antaa etusijan liittymissopimukseen sellaiselle alle 10 megavolttiampeerin datakeskukselle, jolla on liittymisen hetkellä lisäistä sähköntuotantoa koskeva sähköntoimitussopimus tai omaa sähköntuotantoa.
Pykälän 4 momentin mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voisi kieltää datakeskuksen liittämisen sähköverkkoon tietyssä liittymispisteessä, jos tämä on tarpeen sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden kannalta. Säännöksellä on tarkoitus sallia järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ohjata suurten datakeskusinvestointien sähköverkkoon liittämistä sinne, missä liittäminen on sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden kannalta perustelluinta. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voisi esimerkiksi kieltää liittämästä suurta datakeskusta olemassa olevan suuren kulutuskeskittymän läheisyyteen.
Aloitteessa ehdotetaan lisäksi säännöstä datakeskuksen velvoitteesta tarjota joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto ja mahdollinen kulutusjousto järjestäytyneelle markkinapaikalle.
Ehdotetun 65 c §:n mukaan datakeskuksen, jonka liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria, olisi tarjottava edellä 20 d §:n 2 momentissa tarkoitettu joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto sekä mahdollinen kulutusjousto järjestäytyneelle markkinapaikalle. Järjestäytyneellä markkinapaikalla tarkoitetaan vuorokausimarkkinaa (day-ahead-markkina), päivänsisäistä markkinaa (intraday-markkina) ja reservimarkkinaa. Datakeskuksen jousto tulee tarjota reservimarkkinalle, ellei joustoa ole aktivoitu jo aiemmin vuorokausimarkkinalle tai päivänsisäiselle markkinalle. Säännöksen noudattamista valvoisi Energiavirasto sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla.
Ehdotettua sääntelyä voidaan pitää välttämättömänä sähkömarkkinoiden toimivuuden ja sähköjärjestelmän toimintavarmuuden näkökulmasta. Datakeskukset eroavat useista muista sähkön suurkuluttajista siinä, että niiden sähkönkulutus on varsin tasaista, ympärivuorokautista ja nopeasti kasvavaa. Datakeskustoimijoilla on kuitenkin tekniset mahdollisuudet toteuttaa säätövoimaa, kulutusjoustoa ja muuta sähköjärjestelmän joustoa. Ne kykenevät myös hankkimaan uutta sähköntuotantoa markkinoilta tai rakentamaan sitä itse. Näin ollen niiden erityiskohtelulle on sähköjärjestelmän toimintaan liittyvät objektiiviset perusteet.
Ehdotettu sääntely on pyritty laatimaan yhteensopivaksi Euroopan unionin sähkömarkkinasääntelyn kanssa. Euroopan unionin sähkömarkkinoita koskevan sääntelyn keskeisiä periaatteita ovat verkkoon pääsyn syrjimättömyys ja avoimuus. Ehdotetut liittämisehdot koskisivat kaikkia sääntelyn soveltamisalaan kuuluvia datakeskuksia yhdenvertaisesti riippumatta niiden omistajasta tai kansallisuudesta. Ehtojen tavoitteena olisi sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja sähkömarkkinan häiriöttömyyden turvaaminen sekä kuluttajien suojaaminen, joita voidaan pitää unionin energiamarkkinasääntelyn kannalta hyväksyttävinä yleisen edun mukaisina tavoitteina.
Sääntely olisi lisäksi teknologianeutraalia, koska siinä ei velvoitettaisi käyttämään tiettyä sähköntuotantomuotoa tai teknologiaa. Datakeskus voisi täyttää velvoitteensa useilla erilaisilla ratkaisuilla, kunhan ne tosiasiallisesti lisäävät sähköjärjestelmän joustavuutta ja tuotantokapasiteettia.
Sääntelyn voidaan katsoa olevan myös suhteellisuusperiaatteen mukaista. Velvoitteet kohdistuisivat vain suuriin datakeskuksiin, joilla on oleellista merkitystä sähköjärjestelmän kuormituksen kannalta. Lisäksi velvoite lisäisestä sähköntuotannosta tai tätä koskevasta sähköntoimitussopimuksesta koskisi vain vähintään 10 megavolttiampeerin datakeskuksia. Tavoitteena ei ole estää datakeskusinvestointeja Suomeen, vaan varmistaa, että niiden aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu tapahtuu sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinan kannalta hallitusti. Sääntelyllä pyritään siten turvaamaan sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinoiden vakaus, sähkön kohtuullinen hinta sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja kotitalouksien kohtuulliset kustannukset tilanteessa, jossa sähkönkulutus kasvaa nopeasti datakeskusinvestointien seurauksena.
Lakialoitteen mukaiset lainmuutokset on tarkoitettu astumaan voimaan niin pian kuin mahdollista.
Vähintään 1 MVA:n datakeskuksen tulee rakentaa sähkönkulutustehonsa verran säätövoimaksi sopivaa sähköntuotantoa datakeskuksen yhteyteen. Voimaloiden tulee olla nopeasti käynnistettäviä.
Datakeskuksen tulee osallistua sähkömarkkinoille eli tarjota kulutusjoustoaan ja säätövoimatuotantoaan sähkön tukkumarkkinoilla. Sähköjärjestelmässä voidaan tarvittaessa käyttää voimaloita verkon tasapainottamiseen.
Lisäksi vähintään 1 MVA:n datakeskusten on katettava 80 prosenttia vuosikulutuksestaan uuden uusiutuvan sähkön tuotannon PPA-sopimuksilla eli pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla. Datakeskuksilla on kuuden vuoden siirtymäaika velvoitteen täyttämiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sähkömarkkinalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään sähkömarkkinalakiin (588/2013) uusi 20 d ja 65 c § seuraavasti:
20 d §
Erityissäännökset datakeskusten liittämisestä kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon
Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan sähkönkulutuksen liittämistä koskevissa ehdoissa on asetettava sähköntuotantoa ja -toimitusta sekä sähköjärjestelmän joustoa koskevia ehtoja datakeskuksille, joiden liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria. Ehdoissa on varmistettava, että datakeskus kykenee kattamaan koko sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla.
Datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria, ei saa liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on käytettävissä sen liittymistehoa vastaava uusi sähköjärjestelmän jousto. Momentissa tarkoitettu uusi sähköjärjestelmän jousto voi koostua uudesta joustavasta sähköntuotantokapasiteetista, kulutusjoustosta ja energiavarastoista, ja sen on kyettävä vähintään kahden viikon yhtenäiseen joustoon.
Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään 10 megavolttiampeeria, ei saa liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on sähköntoimitussopimus tai omaa sähköntuotantoa, joka lisää uutta sähköntuotantoa Suomen sähköjärjestelmään datakeskuksen vuosittaista sähkönkulutusta vastaavasti.
Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voi kieltää datakeskuksen liittämisen sähköverkkoon tietyssä liittymispisteessä, jos tämä on tarpeen sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden kannalta.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.
7 luku
Sähköntuotanto ja kulutusjousto
65 c §
Datakeskuksen joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistuminen järjestäytyneelle markkinapaikalle
Datakeskuksen, jonka liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria, on tarjottava edellä 20 d §:n 2 momentissa tarkoitettu joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto sekä mahdollinen kulutusjousto järjestäytyneelle markkinapaikalle.