Eduskunnalle
Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa EU:n pakotteiden tehokas toimeenpano on yhä keskeisempi osa Euroopan turvallisuutta. Pakotteiden rikkominen ei ole hallinnollinen muodollisuus vaan rikos, joka suoraan tukee Venäjän sodankäyntikykyä.
Suomessa on havaittu konkreettisia rikkomuksia. Syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta lappeenrantalaista yhtiötä ja sen omistajaa vastaan. Yhtiön epäillään vieneen Venäjälle 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua vuosina 2022—2023 pakotteiden voimassaoloaikana. Mediatietojen mukaan vietyjen ajoneuvojen kokonaisarvo oli noin 17,5 miljoonaa euroa.
Tapauksen syyte paljastaa keinotekoisen järjestelyn pakotteiden kiertämiseksi. Yhtiö ilmoitti ajoneuvojen ostajiksi ja vastaanottajiksi Turkkiin ja Kazakstaniin rekisteröityjä yhtiöitä, mutta tosiasiassa kuorma-autot ja perävaunut päätyivät Venäjälle.
Kyse ei ole pelkästään yksittäisten yritysten laiminlyönneistä. Suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö on julkisuudessa todennut, että Venäjä kiertää pakotteita suunnitelmallisesti Suomessakin toimivien kansainvälisten hankintaverkostojensa avulla. Nämä verkostot kytkeytyvät useiden välikäsien kautta viime kädessä Venäjän valtioon ja palvelevat sen sotateollisuutta. Verkostot ovat aktivoituneet pakotteiden kiristyessä, ja niiden kiinnostus kohdistuu muun muassa elektroniikkakomponentteihin, optiikkaan ja valmistuslaitteistoon. Venäjän valtion ohjausroolia pyritään usein tietoisesti häivyttämään, mikä tekee toiminnan tunnistamisesta ja torjumisesta erityisen vaativaa.
Pakotteita kierretään ulkomaankaupassa kolmansien maiden kautta sekä eurooppalaisten välikäsien avulla. Suomalaisyritykset voivat päätyä pakotteiden kiertämisen välineiksi myös tietämättään. Niin sanotussa Ex Works (EXW) -toimitusehdossa myyjä luovuttaa tavaran ostajalle omissa tiloissaan, minkä jälkeen ostaja vastaa kuljetuksesta ja vientijärjestelyistä. Toimitusehto ei kuitenkaan vapauta myyjää pakotteiden noudattamisvelvoitteista. Käytännössä tällaiset järjestelyt voivat vaikeuttaa tavaran lopullisen määränpään valvontaa ja lisätä riskiä, että tavara päätyy pakotteiden vastaiseen käyttöön. Pakotteiden kiertäjät hyödyntävät myös peitetarinoita ja väärennettyjä asiakirjoja.
Pakotesääntely on kiristynyt. Keväällä 2025 voimaan tullut EU-direktiiviin perustuva uudistus lisäsi rikosnimikkeitä ja korotti seuraamuksia merkittävästi. Yhteisösakon enimmäismäärä on nyt viisi prosenttia liikevaihdosta, enintään 40 miljoonaa euroa, ja yksityishenkilön rangaistusuhka ulottuu viiteen vuoteen vankeutta. Tämä on oikea suunta, mutta pelkät sanktioiden korotukset eivät riitä, jos valvontaresurssit ja yritysten tietoisuus eivät ole riittävällä tasolla. Tullin tietojen mukaan pakote- ja säännöstelyrikoksia on tullut alkuvuonna 2026 ilmi useita, ja merkittävä osa tapauksista tutkitaan törkeinä. Rikolliset seuraavat aktiivisesti pakotesääntelyn muutoksia ja sopeuttavat toimintaansa niiden mukaisesti.
Yritysten on voitava nojata selkeisiin menettelyihin. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisessä on jo vakiintunut asiakkaan tuntemisvelvollisuus, jossa yrityksen on selvitettävä asiakkaansa ja tämän tosiasiallisten edunsaajien taustat. Vastaavan riskiperusteisen selvitysvelvollisuuden ulottaminen pakote- ja vientivalvontaan antaisi erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille konkreettisen toimintamallin sen sijaan, että velvoite jää yleisluontoiseksi.
EU on ottanut käyttöön sopimuksiin liitettävän jälleenvientikieltolausekkeen, niin sanotun No Russia -lausekkeen, jolla tiettyjen tuotteiden jälleenvienti Venäjälle kielletään sopimusehdoin. Lausekkeen tosiasiallinen noudattaminen ja sen valvonta ovat kuitenkin jääneet heikoiksi. Lausekkeen toimivuutta on seurattava ja yrityksiä on ohjeistettava sen käytössä.
EU, Yhdysvallat, Britannia ja Japani ovat sopineet yhteisestä korkean prioriteetin tuotteiden listasta, joka kattaa kaksikäyttöteknologiaa, jota Venäjä pyrkii hankkimaan naapurimaiden ja kolmansien maiden kautta. Tällaisen listan jalkauttaminen riskialojen yrityksille, kuten logistiikkaan, koneille ja laitteille, elektroniikkakomponenteille ja optiikalle, sekä selkeä toimialakohtainen ohjeistus parantaisivat yritysten kykyä tunnistaa epäilyttävät tilaukset jo ennakolta.
Pakotteita kierretään tyypillisesti kolmansien maiden kautta. Korkean riskin määränpäitä ovat olleet muun muassa Turkki, Kazakstan, Arabiemiraatit, Armenia ja Keski-Aasian maat. Tullin hallussa oleva vientidata mahdollistaa epäilyttävien reittien ja toistuvien kuvioiden tunnistamisen. Tulli- ja vientidatan järjestelmällinen hyödyntäminen riski-indikaattoreineen tehostaisi ennalta ehkäisevää valvontaa.
Rikkomusten paljastuminen on usein kiinni siitä, että joku uskaltaa ilmoittaa havainnoistaan. EU:lla on oma työkalunsa pakoterikkomusten ilmoittamiseen, ja Britannia on vahvistamassa ilmoittajien suojaa osana pakotejärjestelmänsä uudistusta. Suomessa pakotteiden kiertämisestä voi ilmoittaa ulkoministeriön asiointipalvelussa, mutta matalan kynnyksen ilmoituskanavaa ja ilmoittajan suojaa on syytä vahvistaa.
Avoimuus on tehokas ase pakotteiden kiertämistä vastaan. Kansalaisilla on oikeus tietää, millaisten yhtiöiden tuotteita he ostavat ja ketkä kuljettavat tavaraa Venäjälle. Useissa maissa pakotteiden täytäntöönpano on avoimempaa kuin Suomessa. Yhdysvalloissa valtiovarainministeriön OFAC julkaisee täytäntöönpanotoimensa yritysnimineen ja seuraamussummineen sekä ylläpitää erillistä pakotteita kiertäneiden luetteloa (Foreign Sanctions Evaders List), ja kauppaministeriön Entity List kattaa myös kiertämiseen osallistuneita yrityksiä. Suomessa pakoterikostuomiot ovat julkisuusperiaatteen nojalla lähtökohtaisesti julkisia, mutta hajallaan eri tuomioistuimissa, eikä koottua, ajantasaista tietoa ole saatavilla. Lainvoimaisten tuomioiden ja seuraamusten kokoaminen julkisesti saataville palvelisi sekä kuluttajia että yrityksiä. Mahdollisen rekisterin tai listauksen toteutuksessa on joka tapauksessa huolehdittava oikeusturvasta, tietosuojasta sekä siitä, että tiedot perustuvat luotettavaan ja ajantasaiseen viranomaisaineistoon.
Vastuun tulee kohdistua sinne, missä päätökset toimitusketjusta tosiasiassa tehdään. Yritysjohdon vastuun selkeyttäminen ja yhteisösakkojen johdonmukainen käyttö varmistavat, ettei pakotteiden rikkominen jää pelkäksi liiketoiminnan riskilaskelmaksi.
Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, ja eurooppalaisia, myös suomalaisia tuotteita päätyy edelleen Venäjän sotatalouden käyttöön. Pakotteiden noudattaminen on yhä enemmän kansallisen ja Euroopan turvallisuuden kysymys.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin viranomaisten valvontaresurssien vahvistamiseksi: Tullille, keskusrikospoliisille ja ulkoministeriön pakoteyksikölle on turvattava riittävät resurssit pakoterikostutkintaan ja ennalta ehkäisevään valvontaan,
yritysten selvitysvelvollisuuden mallintamiseksi rahanpesusääntelystä: pakote- ja vientivalvontaan tulee luoda riskiperusteinen asiakkaan tuntemisvelvollisuus, jossa yrityksen on selvitettävä asiakkaansa ja tämän tosiasiallisten edunsaajien taustat,että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pakotteiden noudattamisvelvoitteiden selkeyttämiseksi erityisesti toimitusketjuihin ja kolmansien maiden kautta tapahtuvaan kauppaan liittyen: yrityksillä tulee olla selkeä velvollisuus varmistaa, ettei tavara päädy pakotteiden vastaiseen käyttöön,
jälleenvientikieltolausekkeen (No Russia -lauseke) noudattamisen valvomiseksi ja yritysten ohjeistamiseksi sen käytössä,että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
toimialakohtaisen ohjeistuksen laatimiseksi ja korkean prioriteetin tuotteiden listan jalkauttamiseksi riskialojen yrityksille, jotta epäilyttävät tilaukset tunnistetaan ennakolta,että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tulli- ja vientidatan järjestelmälliseksi hyödyntämiseksi riski-indikaattoreineen kolmansien maiden kautta tapahtuvan kiertämisen tunnistamiseksi,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin matalan kynnyksen ilmoituskanavan luomiseksi ja pakoterikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojan vahvistamiseksi,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin julkisen rekisterin perustamiseksi pakotteita rikkovista tai niitä kiertämään pyrkivistä yrityksistä taikka lainsäädännöllisten edellytysten luomiseksi tällaisen rekisterin kokoamiselle ja
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yritysjohdon vastuun selkeyttämiseksi ja yhteisösakkojen johdonmukaiseksi käyttämiseksi pakoterikoksissa.