Eduskunnan puhemiehelle
Pohjoismaiden neuvosto piti keväällä Oslossa teemaistunnon aiheesta "Onko Pohjola varautunut kriiseihin?". Osallistujien joukossa oli muun muassa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Keskusteluissa keskityttiin muun muassa koronapandemiasta saatuihin oppeihin ja siihen, miten Pohjoismaat voivat lujittaa koordinaatiotaan tulevissa kriisitilanteissa.
Pandemian aikana Pohjoismaat toimivat ennen kaikkea kansallisista lähtökohdista eikä Pohjoismaat huomioon ottaen. Tämä aiheutti mm. sen, että rajat ylittävässä yhteishuoltajuudessa oleva lapsi menetti kokonaan mahdollisuuden tavata toista vanhempaansa. Mikään Pohjoismaa ei ottanut vastuuta lapsen oikeuden turvaamisesta ylläpitää läheistä suhdetta kumpaankin vanhempaansa.
Yksipuoliset kansalliset rajojen sulkemiset, joista päätettiin ottamatta huomioon perheiden tilannetta, aiheuttivat suurta epävarmuutta yhteishuoltajuudessa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen Pohjoismaissa. Pohjoismaisen koordinoinnin tai erityisten poikkeusratkaisujen puuttuminen tällaisten perheiden kohdalla aiheutti selkeän rajaesteen, joka käytännössä esti lapsia pitämästä säännöllisesti yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Kaiken kaikkiaan pandemia osoitti, että lasten oikeus perhe-elämään ja kontakteihin tärkeiden henkilöiden kanssa ei ollut riittävästi suojattu Pohjoismaissa kriisitilanteissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä toimenpiteitä ministerit aikovat tehdä varmistaakseen sen, että rajat ylittävässä yhteishuoltajuudessa Pohjoismaissa olevat lapset eivät menetä yhteyttä toiseen vanhempaan tulevissa kriiseissä,
että lasten oikeuksia ja tarpeita harkitaan varhaisessa vaiheessa päätösprosesseja ja
aikovatko ministerit laatia yhteisiä pohjoismaisia suuntaviivoja tai poikkeusmekanismeja, jotka takaavat lasten vapaan liikkuvuuden vanhempien välillä eri Pohjoismaissa myös rajojen sulkeutuessa tai muissa poikkeustilanteissa?