Eduskunnalle
Avoimuusrekisteri on otettu käyttöön Suomessa 1.1.2024. Siihen merkitään eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa eli lobbausta ja siihen liittyvää vaikuttamistoiminnan neuvontaa eli lobbauksen konsultointia. Kunnissa tai hyvinvointialueilla tapahtuva lobbaus ei tule samalla tavoin esille, koska avoimuusrekisteri on käytössä vain kansallisella tasolla.
Ilmoituksen tekeminen avoimuusrekisteriin on lobbaajien velvollisuus. Avoimuusrekisterin tarkoituksena on parantaa päätöksenteon avoimuutta ja tehdä näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa. Ilmoituksen tekeminen avoimuusrekisteriin on lobbaajien velvollisuus, ja avoimuusrekisterin myötä tällainen toiminta tulee avoimesti yleisön tarkasteltavaksi.
Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon kohdistuva vaikuttaminen jää kuitenkin tämän sääntelyn ulkopuolelle, vaikka kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksillä voi olla merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kuntien taloudellinen asema ja kilpailu uusista investoinneista voivat tehdä kunnan ja yritysten välisestä vuoropuhelusta erityisen merkittävää. Kunnissa tehdään mittavia päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, maankäytöstä, rakennushankkeista ja julkisista hankinnoista sekä elinkeinopolitiikasta. Päätökset niin kuntien kuin hyvinvointialueiden tasolla voivat vaikuttaa huomattavasti yrityksiin sekä kunnan ja hyvinvointialueen talouteen ja asukkaisiin.
Olisi järkevää laajentaa avoimuusrekisterilaki koskemaan myös kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjiä ja keskeisiä virkamiehiä.
Toimivan demokratian keskeinen edellytys on se, että päätöksenteko on mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Suomessa vain muutaman vuoden voimassa ollut avoimuusrekisteri on ollut tähän väline, jolla on jo vahvistettu päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyttä valtionhallinnossa.
Julkisuudessa on ollut esillä esimerkiksi datakeskusten osalta tilanteita, joissa kuntaan on päätetty sijoittaa datakeskus ja yritys on tarjonnut samalla kunnalle jotain muuta kylkiäistä, kuten varusteita kouluun tai paikallisille järjestöille. Tilanne voi olla sekä yrityksiä että kuntaa hyödyttävä, mutta järjestelmämme kaipaa enemmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta päätöksenteon prosessiin.
Avoimuusrekisterin laajentaminen kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon olisi luonteva jatko Suomessa jo toteutetulle avoimuusrekisterisääntelylle. Tavoitteena ei ole estää yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai muiden toimijoiden vuoropuhelua kuntien tai hyvinvointialueiden kanssa, vaan tehdä vaikuttamisesta näkyvämpää ja vahvistaa kansalaisten luottamusta päätöksentekoon ja sen läpinäkyvyyteen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin avoimuusrekisterin laajentamiseksi koskemaan myös kunnallisten ja hyvinvointialueiden päättäjien sekä keskeisten virkamiesten päätösten valmisteluun kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa.