Eduskunnan puhemiehelle
Talousvaikeuksiin ajautunut asumisoikeusyhdistys Saarijärvellä omistaa ikäihmisille tarkoitetun esteettömän Omatoimi-puukerrostalon. Saarijärven kaupunki on myöntänyt Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistykselle omavelkaisen takauksen Omatoimi-puukerrostalon rakentamista varten otetulle lainalle vuonna 2014. Kuntarahoituksen myöntämää alkuperäistä 2,3 miljoonan euron lainaa on jäljellä noin 1,92 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on omavelkainen takaus, kaupunki vastaa lainasta kuin omastaan. Jos yhdistys ajautuu konkurssiin tai ei kykene maksamaan, koko jäljellä oleva lainapääoma lankeaa suoraan kaupungin maksettavaksi. Jos avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu tai toiminta lopetetaan, valtionavustuksen saaja on velvollinen palauttamaan avustuksen. Yhdistys ehdotti, että lainapääoma leikattaisiin vastaamaan kiinteistön nykyistä virallista arvoa (Aka-arvo). Kaupunki olisi maksanut erotuksen suoraan Kuntarahoitukselle, mutta valtuusto hylkäsi tämän. Kaupunki on myös evännyt aiemmin pyynnöt maanvuokran alentamisesta tasapuolisen kohtelun vuoksi.
Konkurssitilanteessa asumisoikeusyhdistyksen varat ja kiinteistö siirtyvät konkurssipesän hallintaan velkojen suorittamiseksi. Asukkaiden maksamat asumisoikeusmaksut (yleensä 15 % asunnon arvosta) ovat käytännössä vakuudettomia saatavia, jolloin asukkaat uhkaavat menettää sijoittamansa rahat lähes kokonaan. Inhimillisesti tilanne on äärimmäisen raskas, sillä Omatoimi‑talon asukkaiden keski-ikä on yli 80 vuotta, ja mahdollinen konkurssi uhkaa pyyhkiä pois monen säästöt. Suuri uhka on, että koko suomalainen asumisoikeusjärjestelmä romahtaa eteenkin vanhusten asumismallina, mikäli luottamus asumisoikeusmaksun takaisinsaannista syntyy epävarmuus. Tässäkin tapauksessa ongelma on, että kun tiedot talousvaikeuksista alkoivat, uusien asukkaiden saanti poisnukkuneiden tilalle vaikeutui ja talousvaikeudet syvenivät. Olisiko tämä esteetön ja yhteisöllinen asumismuoto, johon ennen on kannustettu ikäihmisiä, syytä kieltää Suomessa, mikäli siihen liittyy näin isoja riskejä? Vai olisiko valtion mahdollista olla turvana näissä vanhusten asumisyksiköissä?
Saarijärven tapauksessa kuntarahoituksella ei ole estettä sille, jos kaupunki lähtisi mukaan järjestelyihin. Perusteluina kaupungilta on kerrottu, ettei tuki ole lain mukaan mahdollista. Julkisyhteisön toimenpide ei kuitenkaan ole valtiontukea, jos vastaavassa tilanteessa oleva yksityinen takaaja (kuten liikepankki) toimisi samalla tavalla minimoidakseen luottotappionsa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Saarijärven kaupunki voisi tukea asumisoikeusyhdistystä, jotta tämä välttyisi konkurssilta,
miten varmistetaan ja valvotaan, että useat asumisoikeusasukkaat eivät menetä ainoita säästöjään,
miten varmistetaan, että tämä ei leviä kaikkiin vanhusten asumisoikeusyksiköihin, jotka toimivat samalla periaatteella,
olisiko tämä esteetön ja yhteisöllinen asumismuoto, johon ennen on kannustettu ikäihmisiä, syytä kieltää Suomessa, mikäli siihen liittyy näin isoja riskejä ja
voisivatko valtio tai hyvinvointialueet tukea tätä asumismuotoa?