Eduskunnalle
Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen on noudatettava Suomen lakeja. Vakavaan väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistyminen osoittaa piittaamattomuutta Suomen oikeusjärjestyksestä ja muiden ihmisten oikeuksista. Tällaisissa tilanteissa yhteiskunnan ensisijaisena tehtävänä tulee olla rikosten uhrien ja Suomessa asuvien ihmisten turvallisuuden suojeleminen.
Suomen ulkomaalaislain 149 §:n mukaan oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen voidaan karkottaa muun muassa silloin, kun hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta, tai kun hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Rikokseen syyllistyminen ei kuitenkaan johda suoraan karkottamiseen, vaan päätökseen sovelletaan ulkomaalaislain 146 §:n mukaista kokonaisharkintaa.
Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon muun muassa lapsen etu ja perhe-elämän suoja, Suomessa oleskelun pituus ja tarkoitus, oleskeluluvan luonne sekä henkilön siteet Suomeen ja kotimaahansa. Rikokseen perustuvassa karkottamisessa huomioon otetaan lisäksi teon vakavuus sekä siitä aiheutunut haitta, vahinko tai vaara.
Hallitus on tällä vaalikaudella kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa ja tehostanut maasta poistamista. Ulkomaalaislakiin tehdyillä viimeaikaisilla muutoksilla on muun muassa nopeutettu karkottamispäätösten täytäntöönpanoa ja muutettu maahantulokieltoa koskevaa sääntelyä. Uudistukset ovat oikeansuuntaisia, mutta ne eivät muuttaneet vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisen edellytyksiä siten, että vähintään yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen vakavasta rikoksesta tuomittu ulkomaalainen karkotettaisiin maasta.
Tanskassa on tänä vuonna edetty tässä Suomea pidemmälle. Tanskan parlamentti hyväksyi lainsäädäntöuudistuksen, jonka lähtökohtana on, että vähintään yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tietyistä vakavista rikoksista tuomittu ulkomaalainen karkotetaan maasta. Sääntely koskee muun muassa vakavaa väkivalta- ja seksuaalirikollisuutta, järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmissalakuljetusta ja vakavaa huumausainerikollisuutta. Tanskan hallitus on samalla tietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen karkottamista koskevan tulkintakäytännön kehittymiseen.
Suomen tulee seurata Tanskan esimerkkiä ja käyttää täysimääräisesti kansainvälisten velvoitteiden mahdollistama kansallinen liikkumavara. Vähintään yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen vakavasta rikoksesta tuomitun ulkomaalaisen karkottamisen ei tule riippua siitä, kuinka pitkään henkilö on Suomessa oleskellut tai millaisia henkilökohtaisia tai perhesiteitä hänelle on tänne muodostunut.
Erityisen selvää tämän tulee olla raiskauksissa, lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa sekä muissa vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö on omalla toiminnallaan rikkonut sitä luottamusta, johon hänen oikeutensa oleskella Suomessa perustuu. Uhrien oikeuksien ja yhteiskunnan turvallisuuden tulee tällaisissa tilanteissa painaa enemmän kuin rikoksentekijän Suomessa oleskelun pituus tai tänne muodostuneet siteet.
Suomen on käytettävä täysimääräisesti kansainvälisten velvoitteiden sallimaa liikkumavaraa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden karkottamisessa. Oikeus oleskella Suomessa ei saa merkitä oikeutta jäädä Suomeen vakavan rikoksen tekemisen jälkeen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että vähintään yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen vakavasta väkivalta-, seksuaali- tai muusta vastaavasta vakavasta rikoksesta tuomittu ulkomaalainen karkotetaan Suomesta eikä karkottamisesta voida poiketa henkilön Suomessa oleskelun pituuden, perhesiteiden tai muiden Suomeen muodostuneiden siteiden perusteella.