Valtioneuvoston selvitys: Komission ehdotus asetukseksi päästökauppadirektiivin muuttamisesta lämmön ja polttoaineen vertailuarvojen vuosille 2026-2030 tarkistettujen arvojen osalta

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus Valtioneuvoston kanta

Komissio antoi ehdotuksen (COM(2026/619 final 17.7.2026 osana EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamista koskevia ehdotuksia (COM(2026/616 final) ja (COM(2026)620 final)

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että päästökauppa ohjaa tehokkaasti päästövähennyksiin ja innovatiivisten puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon. Ohjaavuus tulee huomioida myös vertailuarvojen asettamisessa.

Valtioneuvosto toteaa, että komissio vastaa ehdotuksella eurooppalaisen teollisuuden ja jäsenvaltioiden huoliin eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotus koskee rajoitetusti kahden ilmaisjaon perusteena käytettävän vertailuarvon päivittämistä rajattuna vuodet 2026–2030 käsittävänä ajanjaksona.

Valtioneuvosto suhtautuu varauksella ehdotukseen fallback-vertailuarvojen kytkemisestä suoraan ilmaisjakopuskurissa olevien päästöoikeuksien määrään tavalla, joka pyrkii ensisijaisesti lisäämään mahdollisimman paljon maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää fallback-arvojen perusteella ilmaisjakoa saaville laitoksille.

Valtioneuvosto voi hyväksyä komission ehdotuksen edellyttäen, että se koskee ainoastaan kuluvaa vuodet 2026–2030 käsittävää ilmaisjakokautta, eikä johda monialaisen korjauskertoimen käyttöönottoon. Valtioneuvosto katsoo, ettei ilmaisjakopuskurin lisäksi muita päästöoikeusvarantoja tulisi käyttää ilmaisjaon korottamiseen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että pidempiaikaiset ilmaisjakoa koskevat ratkaisut tehdään osana laajempaa päästökauppadirektiivin uudistamista.

Valtioneuvosto voi hyväksyä ehdotuksen mukaisen rajauksen, jonka perusteella ilmaisjakoa ei lisättäisi raakaöljyn tai maakaasun tuotannon, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksen tai putkijohtokuljetuksen toimialoilla.

Valtioneuvosto pitää ongelmallisena sitä, että erillisellä lämmön- ja polttoaineen vertailuarvoja koskevalla ehdotuksella voi olla välillisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden (ml. Suomen) huutokauppatuloihin sekä innovaatiorahaston ja komission ehdottaman teollisuuden vähähiilisyysrahaston ensimmäisen vaiheen rahoituspohjaan.

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että tämän esityksen vaikutukset jäsenvaltioiden huutokauppatuloihin syntyvät yhteisvaikutuksena erillisen päästökaupan uudistamisesta annetun lainsäädäntöehdotuksen kanssa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että esityksen valtiontaloudellisista vaikutuksista saadaan lisätietoja ennen lopullisen hyväksymisen arviointia. Valtioneuvosto huomauttaa, että vertailuarvojen käsittelyn nopeutettu aikataulu verrattuna päästökauppadirektiivin uudistukseen aiheuttaa epävarmuutta esityksen vaikutuksista.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ehdotus päästöoikeuksien ilmaisjaon lisäämisestä

Ehdotuksen suhde päästökauppajärjestelmään

Ehdotuksen ympäristövaikutuksista

Komission ehdotuksen tavoitteena on vastata jäsenvaltioiden huoliin eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa lisäämällä päästöoikeuksien ilmaisjaon määrää vuosina 2027—2030. Ensisijainen tavoite on lisätä päästöoikeuksien ilmaisjakoa mahdollisimman paljon ilman että ilmaisjaon ns. monialainen korjauskerroin aktivoituu. Ilmaisjaon määrän lisääminen vastaa komission arvion mukaan noin 80 miljoonaa päästöoikeutta.

Muutos lisäisi ilmaisjakoa kaikille toiminnanharjoittajille, joille myönnetään maksuttomia päästöoikeuksia ns. fallback-vertailuarvojen perusteella lukuun ottamatta öljy- ja kaasualalla toimivia toiminnanharjoittajia. Suomessa suurin osa näistä laitoksista on pieniä ja keskisuuria päästökauppaan kuuluvia kaukolämpölaitoksia, joille lisää jaettavan ilmaisjaon määrän ei arvioida olevan merkittävä kokonaisuuden kannalta. Suomessa fallback-vertailuarvoja käyttää myös muutama suuri teollisuuslaitos sekä suurimmat voimalaitokset, joille muutoksen arvioidaan tuovan mahdollisesti merkittävän lisäyksen vuotuisiin ilmaisjakomääriin vuosille 2027—2030.

Valiokunta korostaa, että päästökauppajärjestelmä on tärkein EU:n laajuinen ohjauskeino päästöjen vähentämisessä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti ja hiilivuotoa torjuen. Päästökauppajärjestelmä tuottaa kustannustehokkaasti tavoitellun päästövähennyksen, kun päästöoikeuksien määrä saadaan oikealle tasolle, oikeuksien määrä pienenee lineaarisesti ja hinta nousee. Päästökaupan uskottavuus perustuu ennakoitavaan päästövähennyspolkuun, niukkaan päästökattoon ja investointeja ohjaavaan hiilidioksidin hintaan. Pienetkin muutokset päästökauppajärjestelmässä johtavat kokonaisuutena mittaviin päästövähennyksiin turvaten samalla lähtökohtaisesti yksittäisille toimijoille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Suomalainen teollisuus on investoinut merkittävästi fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja energiatehokkuuteen. Päästökauppajärjestelmää on tuottanut merkittävät päästövähennykset, joten sitä heikentäviin muutoksiin tulee suhtautua varauksellisesti. Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan korostaa, että päästökaupan tulee jatkossakin ohjata tehokkaasti päästövähennyksiin ja luoda vahvat kannustimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon.

Komissio on 17.7.2026 antanut vertailuarvoja koskevan ehdotuksen lisäksi myös laajemman ehdotuksen päästökauppadirektiivin muuttamiseksi sekä merenkulun päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevan asetuksen muutosehdotuksen. Valiokunta korostaa, että muutosten tulee kokonaisuutena säilyttää päästökaupan kunnianhimon taso sellaisena, että se kannustaa edelleen uusien teknologioiden käyttöönottoon ja teollisuuden uudistumiseen. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että päästökauppa ohjaa myös jatkossa tehokkaasti päästövähennyksiin ja innovatiivisten puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon. Ohjaavuus tulee huomioida myös vertailuarvojen asettamisessa. Vertailuarvojen ja ilmaisjaon sääntöjen kehittämisessä on tärkeää säilyttää päästökaupan ympäristöohjaavuus ja kustannustehokkuus.

Valiokunta pitää olennaisena ehdotuksen hyväksyttävyyden kannalta, että se koskee rajoitetusti ainoastaan vuosien 2026—2030 ilmaisjakokautta, eikä johda monialaisen korjauskertoimen käyttöönottoon ja että pidempiaikaiset ilmaisjakoa koskevat ratkaisut tehdään osana laajempaa päästökauppadirektiivin uudistamista. Ilmastopolitiikan johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden kannalta on myös tärkeää, että ehdotetun muutoksen jälkeenkin ilmaisjaon määrä tulee olemaan pienempi kuin edellisellä ilmaisjakokaudella 2021—2025, vaikka se on suurempi kuin ilman muutosta.

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että päästökauppadirektiivin mukaan määritettyjen vertailuarvojen avulla pyritään varmistamaan, että maksutta myönnettävät päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille tavalla, joka kannustaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaiden teknologioiden käyttöön. Käsiteltävänä olevalla muutoksella lämmön ja polttoaineen vertailuarvojen määrittämisessä pyritään kuitenkin ilmeisesti ensisijaisesti korottamaan ilmaisjakoa mahdollisimman paljon niille toiminnanharjoittajille, jotka käyttävät lämmön ja polttoaineen vertailuarvoja, ilman että monialainen korjauskerroin tulee sovellettavaksi. Tätä ei voida pitää johdonmukaisena päästökauppajärjestelmän kannalta. Valtioneuvoston kanta varauksellisesta suhtautumisesta ehdotukseen päästöoikeuksien lisäämisestä tavalla, joka pyrkii ensisijaisesti lisäämään mahdollisimman paljon maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää, on hyvin perusteltu. Valiokunta pitää tärkeänä ja johdonmukaisena ehdotuksen mukaista rajausta, jonka perusteella ilmaisjakoa ei ehdoteta raakaöljyn tai maakaasun tuotannon, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksen tai putkijohtokuljetuksen toimialoilla.

Komission vaikutusarvion mukaan pidemmällä aikavälillä maksutta jaettavien päästöoikeuksien aikaisempi hyödyntäminen voi lisätä päästöjä ja kasvattaa markkinavakausvarannon toiminnalle keskeisen liikenteessä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärää vuosina 2031—2040. Tämän seurauksena päästöoikeuden hintaan voi kohdistua alaspäin suuntautuvaa painetta pidempään, ja markkinavakausvarannosta tehtävät päästöoikeuksien vapautukset voivat siirtyä myöhemmäksi. Valiokunta toteaa, että koska komissio on antanut myös markkinavakausvarannon toimintaan liittyviä muutosehdotuksia, vaikutusten suuruuteen ja kattavuuteen liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Valiokunta korostaa, että ehdotettu vertailuarvojen muutos ei kasvata päästökaupan kokoa eli päästöjen määrää vuosina 2027—2030, vaan se lisää teollisuudelle maksutta jaettavien päästöoikeuksien suhteellista osuutta. Kysymys on siten päästökaupan sisäisestä järjestelystä eikä välittömästä ympäristövaikutuksesta.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota mahdollisiin ympäristövaikutuksiin, jos komission analyysien mukaisesti ilmaisjaon puskurin laajamittainen käyttö lyhyellä aikavälillä lisäisi markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrää, heikentäisi päästövähennyksiin kannustavaa hintasignaalia ja kasvattaisi teollisuuden päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa päästöoikeudet huutokaupattaisiin myöhemmin. Muutoksella saattaa olla vaikutuksia markkinavakausvarannon toimintaan sekä päästöoikeuden hintakehitykseen myös pidemmällä aikavälillä. Kaikkiaan ehdotuksen vaikutuksiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, koska ehdotus kytkeytyy laajempaan päästökauppajärjestelmän uudistukseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että vaikutusten arviointia jatketaan osana koko päästökauppajärjestelmän kokonaisuudistusta.

Eriävä mielipide

Perustelut

Komission ehdotuksessa muutetaan EU päästökauppadirektiiviä siten, että lämpöön ja polttoaineisiin perustuvien vertailuarvojen perusteella myönnettävän maksuttoman päästöoikeuksien jaon määrää kasvatetaan vuosina 2026–2030. Komission tavoitteena on parantaa erityisesti hiilivuotoriskiltä suojautumista niillä toimialoilla, joilla päästövähennyskeinoja on vain rajallisesti.

Päästökaupan keskeinen tavoite on luoda päästöille hinta ja siten ohjata yrityksiä vähentämään päästöjään sekä investoimaan vähäpäästöisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin. Ilmaisjako väistämättä heikentää päästökaupan hintasignaalia ja siten järjestelmän ohjausvaikutusta. Komission ehdotuksessa tätä poikkeukseksi tarkoitettua mekanismia päästökaupan normaaliin ohjauslogiikkaan esitetään nyt vahvistettavaksi.

Emme pidä tätä kehityssuuntaa toivottavana. EU:n ilmastopolitiikan uskottavuus ja päästökaupan tehokkuus edellyttävät, että maksuttoman jaon tarvetta vähennetään asteittain eikä järjestelmän päästövähennyksiä ohjaavaa vaikutusta tarpeettomasti heikennetä. Hiilivuotoriskiin tulee ensisijaisesti vastata ratkaisuilla, jotka säilyttävät kannustimen teollisuuden vihreään siirtymään.

Esityksestä ei myöskään ole tunnistettavissa Suomelle sellaista erityistä kansallista hyötyä, jonka vuoksi Suomen olisi perusteltua suhtautua ilmaisjaon kasvattamiseen positiivisesti. Päin vastoin, vaikutus voi koitua Suomelle haitalliseksi.

Suomen pitäisi EU:n ilmastopolitiikassa johdonmukaisesti puolustaa vahvaa ja vaikuttavaa päästökauppaa. Suomen kaltaiselle maalle, jonka kilpailukyky enenevissä määrin rakentuu vihreän sähkön, vähäpäästöisten teknologioiden ja teollisuuden uudistumisen varaan, on vain eduksi, että päästöjen vähentämisellä säilyy Euroopassa vahva taloudellinen kannustin.

Pidämme tämän vuoksi ongelmallisena, että Suomi on valmis hyväksymään esityksen ilman selvää kriittistä varausta. Suomen tulisi ensi sijassa vastustaa, mutta vähintään suhtautua esitettyyn maksuttoman jaon kasvattamiseen kriittisesti ja pyrkiä rajaamaan ratkaisut tilanteisiin, joissa niiden voidaan osoittaa olevan aidosti välttämättömiä hiilivuodon ehkäisemiseksi.

Nyt omaksuttu kanta muodostaa osaltaan pohjaa Suomen linjalle myöhemmissä päästökauppaa koskevissa neuvotteluissa. Suomen tulisi jo tässä vaiheessa profiloitua jäsenmaana, joka puolustaa päästökaupan vahvaa ohjausvaikutusta, ennakoitavaa hiilen hintaa ja asteittaista siirtymää pois laajasta maksuttomasta päästöoikeuksien jaosta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta ei yhdy valtioneuvoston kantaan vaan ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 8.9.2026

Jenni

Pitko

vihr

Mai

Kivelä

vas