Eduskunnan puhemiehelle
Suomen talous ja joustavat työmarkkinat tarvitsevat entistä enemmän laajaa ja monipuolista osaamista sekä mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Työelämän rakennemuutos ja tarve nostaa suomalaisten koulutustasoa edellyttävät, että aikuisilla on nykyistä joustavammat mahdollisuudet kouluttautua myös työttömyyden aikana.
Työttömyysturvalakiin tuli 1.7.2026 voimaan uudistus, jonka myötä 25 vuotta täyttäneet työnhakijat voivat opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa menettämättä työttömyysetuuttaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, helpottaa työllistymistä sekä vähentää hallinnollista taakkaa.
Uudistus on askel oikeaan suuntaan. Samalla se nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi vastaavaa mahdollisuutta ei uloteta laajemmin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Erityisesti aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen tutkinnon suorittaminen työuran aikana tai työttömyyden kohdatessa on monelle aikuiselle taloudellisesti erittäin vaikeaa. Opintotuki ei useinkaan mahdollista riittävää toimeentuloa esimerkiksi yksinhuoltajille tai henkilöille, joilla on merkittäviä asumis- ja perhevastuita.
Olen saanut yhteydenoton työttömäksi jääneeltä yksinhuoltajalta, joka oli saanut ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan opiskelupaikan juuri ennen kuin hänet irtisanottiin. Opinnot oli tarkoitus suorittaa työn ohessa. Irtisanomistiedon saatuaan hän oli yhteydessä Tampereen työvoimaviranomaisiin. Hänelle kerrottiin, ettei tutkintoon johtavaa ammattikorkeakouluopiskelua voitaisi hyväksyä työttömyysetuuden rinnalla. Työllisyysalueen linjauksen mukaan opiskelupaikasta tulisi luopua. Tilanne on ristiriitainen, sillä henkilö pyrki oma-aloitteisesti kouluttautumaan, laajentamaan osaamistaan ja pienentämään työttömyyden riskiä.
Eduskunta on lakimuutoksen yhteydessä myös pyytänyt valtioneuvostolta selvitystä siitä, millä edellytyksillä ammatillisten opintojen sekä yliopistojen erillisopinto-oikeudella järjestettyjen opintojen suorittaminen työttömyysetuutta menettämättä voisi olla mahdollista. Selvitys on annettava työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle huhtikuun 2027 loppuun mennessä.
Työllisyyden, osaamistason ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta olisi perusteltua arvioida myös laajempaa mallia. Sellaista, jossa yli 25-vuotias työnhakija voisi suorittaa tutkintoon johtavia opintoja työttömyysetuudella silloin, kun opinnot tukevat olennaisesti työllistymistä ja ne on mahdollista suorittaa loppuun myös työn ohella, mikäli henkilö työllistyy. Velvollisuus hakea työtä sekä vastaanottaa tarjottua työtä säilyy opintojen ajan. Näin työttömyysjakso voitaisiin nykyistä useammin muuttaa aktiiviseksi osaamisen kehittämisen vaiheeksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Näkeekö hallitus perustelluksi laajentaa 1.7.2026 voimaan tullutta mahdollisuutta opiskella avoimia korkeakouluopintoja työttömyysetuudella koskemaan myös tutkintoon johtavia opintoja,
miten hallitus aikoo varmistaa, etteivät työvoimaviranomaisten tulkintaerot eri työllisyysalueilla estä työnhakijoita hyödyntämästä koulutusmahdollisuuksia, joiden tarkoituksena on parantaa heidän työllistymistään, ja
valmisteleeko hallitus selvitystyönsä pohjalta mallia, jossa yli 25-vuotias työnhakija voisi nykyistä laajemmin suorittaa tutkintoon johtavia ammatillisia opintoja tai korkeakoulututkintoon johtavia opintoja työttömyysetuudella säilyttäen samalla velvollisuutensa hakea työtä ja vastaanottaa tarjottua työtä?