Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKI-ALOITTEET

Hallituksen esitys Lakialoitteet

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia.

Esityksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 100 euroon vuosina 2026 ja 2027. Myös kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja korotettaisiin väliaikaisesti vuosina 2026 ja 2027. Työkorvauksen osalta vähennysprosentti korotettaisiin 40 prosenttiin ja maksettujen palkkojen osalta 15 prosenttiin. Korotuksen tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa.

Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotettaisiin 540 euroon. Etu laajennetaan koskemaan myös luontoharrastuksia, kuten kalastusta ja metsästystä.

Lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuuta alennettaisiin väliaikaisesti 800 euroon vuonna 2026. Muutoksella on tarkoitus tukea työmatkailijoita kohonneiden polttoaineiden hintojen johdosta.

Ehdotetut muutokset pienentävät verotuloja arviolta noin 109 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 83 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 6 miljoonalla eurolla vuonna 2028.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin jo vuoden 2026 verotuksessa.

LA 1/2023 vp

LA 18/2023 vp

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Kotitalousvähennykseen ehdotettavat korotukset

Työnantajan tarjoama omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta

Matkakuluvähennyksen omavastuun alentaminen

Lakialoitteet

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt kevään 2026 kehysriihessä toimista, jotka lujittavat suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen sekä parantavat kasvun ja työllistymisen edellytyksiä. Näihin toimiin sisältyvät esityksessä ehdotetut muutokset kotitalousvähennykseen, työnantajan tarjoamaan omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuritoimintaan sekä matkakuluvähennykseen.

Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta katsoo, että esitystä on pidettävä varsin tasapainoisena tavoitteisiinsa nähden.

Kotitalousvähennykseen ehdotetaan määräaikaisia korotuksia vuosille 2026 ja 2027. Tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa nykyisessä suhdannetilanteessa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 600 eurosta 2 100 euroon. Lisäksi korotetaan kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja. Työkorvauksen osalta vähennysprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 35 prosentista 40 prosenttiin. Maksettujen palkkojen osalta vähennysprosenttia korotetaan 13 prosentista 15 prosenttiin. Vähennykseen oikeuttaviin töihin tai vähennyksen omavastuuosuuteen ei ehdoteta muutoksia. Korotus koskee sekä tavanomaisen kotitalous, hoiva- ja hoitotyön, fysioterapian ja toimintaterapian että verovelvollisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyön perusteella myönnettäviä vähennyksiä. Öljylämmityksestä luopumista koskeva, vuoteen 2027 asti voimassa oleva, korotettu kotitalousvähennys, pysyy ennallaan.

Kotitalousvähennykseen ehdotettuja korotuksia sovelletaan vuosina 2026 ja 2027. Esityksessä on arvioitu, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennykseen oikeuttavan osuuden kasvattaminen pienentävät verotuottoja noin 77 miljoonaa euroa vuositasolla.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kotitalousvähennykseen ehdotettuja korotuksia on pääasiassa kannatettu. Näiden on katsottu tukevan palvelukysyntää, työllisyyttä ja pienten yritysten toimintaedellytyksiä, mutta on esitetty myös vastakkaisia näkemyksiä taikka ehdotettu muutoksia. Muun muassa kotitalousvähennykseen tehtyjen toistuvien muutosten on kuulemisessa nähty vähentävän kotitalousvähennyksen ymmärrettävyyttä ja ennakoitavuutta, ja on esitetty korotuksen säätämistä pysyväksi. Valiokunta toteaa tältä osin, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennysprosentin korotusten säätäminen määräaikaisena pysyvän muutoksen sijaan on perusteltua ottaen huomioon, että korotuksen tavoitteet liittyvät vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Korotuksen määräaikaisuus on perusteltua myös julkisen talouden sekä tulevien vuosien sopeutustarpeiden näkökulmasta, koska pysyvä korotus sitoisi myöhempiä vuosia verotuottoja pienentävästi. Kotitalousvähennykseen ehdotettujen korotusten toimialaneutraalisuutta on kuulemisessa kannatettu. Myös valiokunta pitää tätä hyvänä.

Korotuksen soveltumista takautuvasti vuoden 2026 alusta on pääosin kuulemisessa kannatettu, mutta sitä on myös kritisoitu taloudelliseen toimintaan tai ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamattomana. Tältä osin valiokunta viittaa hallituksen esityksessä todettuun siitä, että takautuvalla soveltamisella vältetään lykkääntymisvaikutus remonttien teettämisessä, jos verrataan siihen, että muutokset tulisivat voimaan vasta vuoden 2027 alusta lukien.

Työnantajan työntekijälle tarjoaman omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan verovapaan edun enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurosta 540 euroon. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös liikuntatoiminnan määritelmä. Esityksessä ehdotetaan lisäksi edun käyttöalaa laajennettavaksi tietyiltä osin. Liikuntatoimintana pidettäisiin jatkossa myös henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia. Liikuntaedun piiriin tulisivat siten esimerkiksi myös kalastukseen ja metsästykseen liittyvät palvelut.

Työnantajan tarjoamaa omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa koskevia muutoksia ehdotetaan sovellettavaksi jo vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Edun enimmäismäärän korottamisen on esityksessä arvioitu pienentävän ansiotuloveron tuottoa noin 5 miljoonalla eurolla vuodessa sekä yhteisöveron tuottoa noin miljoonalla eurolla vuodessa. Edun käyttöalan laajennuksella ei arvioida olevan merkittäviä verotuottovaikutuksia.

Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista on asiantuntijakuulemisessa kannatettu, mutta toivottu myös suurempaa enimmäismäärän korottamista taikka ehdotettu liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamista. Esityksessä ehdotettua liikuntaedun käyttöalan laajentamista luontoharrastuksiin, kuten kalastukseen ja metsästykseen, on kuulemisessa kannatettu laajasti.

Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamisen osalta valiokunta toteaa, että sen tavoitteena on ottaa huomioon yleisen hintatason muutos. Työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää koskeva säännös on tullut voimaan vuoden 2009 alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen. Korotus 400 eurosta 540 euroon vastaa yleisen hintatason muutosta vuodesta 2009. Liikuntatoiminnan määrittelyllä laissa tavoitellaan puolestaan oikeustilan selventämistä. Toisin kuin myös edun kohteena olevaa kulttuuritoimintaa, liikuntatoimintaa ei ole nykyisin tarkemmin määritelty tuloverolain 69 §:ssä. Esityksen perusteluiden mukaisesti määritelmä vastaa verotuskäytännössä ja Verohallinnon ohjeessa nykyisin omaksuttua käytäntöä. Esityksessä ehdotetaan lisäksi edun käyttöalaa laajennettavaksi tietyiltä osin. Hallituksen kevään 2026 kehysriihessä tekemien päätösten lisäksi ehdotetut muutokset liikuntatoimen määrittelyyn pohjautuvat osin hallitusohjelman mukaiseen liikunnan verotusta koskevaan selvitykseen sekä valtiovarainministeriön vuonna 2022 valmistuneen selvityksen johtopäätöksiin.

Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevan vähennyksen omavastuuta ehdotetaan alennettavaksi 900 eurosta 800 euroon. Alennus on väliaikainen ja voimassa vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Valiokunta katsoo, että alennuksen väliaikaisuus on perusteltua sen tavoitteisiin nähden. Tarkoitus on tukea autoa asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin käyttäviä verovelvollisia, joiden polttoainekustannukset ovat nousseet keväällä 2026 polttoaineiden hintojen kohottua Lähi-idän tilanteen seurauksena. Esityksessä on arvioitu, että muutos pienentäisi staattisesti arvioituna vuoden 2026 tasossa verotuloja yhteensä noin 26 miljoonalla eurolla.

Ottaen huomioon esityksessä ehdotetut muutokset valiokunta ehdottaa lakialoitteita LA 1/2023 vp ja LA 18/2023 vp hylättäviksi.

Vastalause 1 /sd

Perustelut

Yleistä

Kotitalousvähennys

Matkakuluvähennys

Työnantajan tarjoama omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kotitalousvähennyksen määräaikaista korottamista vuosiksi 2026 ja 2027 sekä matkakuluvähennyksen omavastuun alentamista vuodeksi 2026. Ehdotukset ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Hallitus korjaa nyt vain osittain itse tekemiään kiristyksiä ja jättää käyttämättä mahdollisuuden kohdentaa muutokset nykyistä vaikuttavammin kotona asumista tukeviin palveluihin sekä pitkien työmatkojen kustannuksiin.

Orpon hallitus heikensi kotitalousvähennystä vuoden 2025 alusta alentamalla tavanomaisessa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä vähennyksen enimmäismäärän 3 500 eurosta 1 600 euroon, pienentämällä yritykselle maksetusta työkorvauksesta tehtävää vähennystä 60 prosentista 35 prosenttiin sekä nostamalla omavastuun 100 eurosta 150 euroon. Nyt hallitus esittää vähennyksen enimmäismäärän nostamista 2 100 euroon ja työkorvauksesta tehtävän vähennyksen korottamista 40 prosenttiin. Hallituksen poukkoileva linja heikentää verotuksen ennakoitavuutta niin kotitalouksien kuin palveluja tarjoavien yritysten kannalta.

Myös matkakuluvähennykseen ehdotettu muutos jää vaatimattomaksi. Omavastuun alentaminen 900 eurosta 800 euroon merkitsee verovelvolliselle vain pientä verohyötyä, sillä matkakuluvähennys tehdään veronalaisesta ansiotulosta eikä suoraan maksettavasta verosta. Lisäksi hallitus jättää vähennyksen 7 000 euron enimmäismäärän ennalleen, vaikka juuri pitkää työmatkaa tekevillä kustannukset ovat suurimmat.

SDP:n vaihtoehto on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi ja paremmin kohdennettu. SDP:n vuoden 2026 vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen yleinen työkorvausprosentti nostetaan 40 prosenttiin, mutta tavanomaisessa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä 60 prosenttiin. Matkakuluvähennyksen omavastuu alennetaan 750 euroon ja vähennyksen enimmäismäärä nostetaan 8 400 euroon. Eduskunnan tietopalvelun laskelmassa näiden uudistusten vuositason verotuottovaikutukseksi arvioitiin vuoden 2026 talousarvioesitykseen verrattuna 64 miljoonaa euroa kotitalousvähennyksen ja 59 miljoonaa euroa matkakuluvähennyksen osalta. SDP:n vaihtoehtobudjetissa nämä parannukset rahoitettiin osana kokonaisuutta, joka vähensi velanottoa hallituksen talousarvioesitykseen verrattuna.

Hallituksen ehdottama kaikille vähennykseen oikeuttaville töille yhtenäinen 40 prosentin työkorvausosuus ei kohdista tukea tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö on työvoimavaltaista ja paikallista palvelutoimintaa. Palveluilla voidaan helpottaa ikääntyneiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten arkea, tukea kotona asumista sekä vähentää omaisten ja lapsiperheiden kuormitusta. Samalla vahvistetaan alan pienten yritysten ja ammatinharjoittajien kysyntää ja työllistämisedellytyksiä.

Vähennyksen korottaminen ei korvaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, eikä vähennyksestä ole hyötyä henkilölle, jolla ei ole vähennyksen tekemiseen riittävästi veroja. Julkisten palvelujen ja hyvinvointialueiden rahoituksen on siksi oltava ensisijainen tapa turvata jokaiselle hänen tarvitsemansa palvelut. Verotuen sisällä on kuitenkin perusteltua painottaa kotona selviytymistä tukevia palveluja enemmän kuin esimerkiksi asunnon remonttitöitä.

Edellä esitetyistä syistä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta tulisi voida vähentää 60 prosenttia. Jos kotitalous palkkaa työntekijän tällaiseen työhön, palkasta vähennettävä osuus tulisi vastaavasti nostaa 30 prosenttiin. Muiden vähennykseen oikeuttavien töiden osalta sovellettaisiin hallituksen esityksen mukaista 40 prosentin työkorvausosuutta ja 15 prosentin palkkaosuutta.

Lisäksi hallituksen tulisi selvittää vähennyksen laajentamista koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden remontteja.

Asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannukset ovat monelle välttämätön työnteosta aiheutuva meno. Korkeat kustannukset rasittavat erityisesti haja-asutusalueilla asuvia, pitkää työmatkaa tekeviä, vuorotyöntekijöitä sekä niitä, joille joukkoliikenne tai etätyö ei ole todellinen vaihtoehto. Matkakuluvähennyksen riittävä taso tukee työn vastaanottamista, työvoiman liikkuvuutta ja työnteon kannattavuutta koko maassa.

Hallituksen esittämä 100 euron omavastuun alennus ei tuo riittävää helpotusta kohonneisiin työmatkakustannuksiin. Pelkkä omavastuun alentaminen ei myöskään auta riittävästi kaikkein pisimpiä työmatkoja tekeviä, jos vähennyksen enimmäismäärä säilyy ennallaan. SDP:n vuoden 2026 vaihtoehtobudjetin mukaisesti matkakuluvähennyksen omavastuu tulee alentaa 750 euroon ja vähennyksen enimmäismäärä nostaa 8 400 euroon. Muutosta sovellettaisiin hallituksen esityksen tavoin vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.

Työnantajan tarjoaman omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan verovapaan edun enimmäismäärän korottaminen 400 eurosta 540 euroon on kannatettava, joskin vaatimaton toimenpide. Koska toimenpiteen arvioidaan pienentävän ansiotuloveron tuottoa vain noin 5 miljoonalla eurolla vuodessa sekä yhteisöveron tuottoa noin miljoonalla eurolla vuodessa, olisi suurempikin korotus ollut perusteltavissa. Sitä tulisikin harkita seuraavan kerran, kun työsuhde etujen verokohtelua tarkastellaan kokonaisuutena.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 93 §:n 1 ja 4 momentti sekä 127 f § muutettuina:

(Vastalauseen muutosehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

93 §

Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset

8 400

750

omavastuuosuus

Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintääneuroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonnaeuroa ().

70

140

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista ansiopäivärahaa, työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai yleistukilain (48/2026) mukaista yleistukea toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista raskausrahaa, erityisraskausrahaa tai vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetääneurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintääneuroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua ansiopäivärahaa tai yleistukea taikka osittaisena maksettavaa vanhempainrahaa tai osittaisena maksettavaa erityisraskausrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.

127 f §

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen perusteita koskevat poikkeukset verovuosina 2026–2027

Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että mainittuun enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 100 euroa.

Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan rakennuskohtaisen lämmitysjärjestelmän muutostoimenpiteitä, joilla poistetaan öljylämmitysjärjestelmä ja jonka tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä.

Muilta osin kotitalousvähennykseen sovelletaan 127 a–127 c §:ää.

Poiketen siitä, mitä 127 b §:ssä säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 verovelvollinen saa vähentää muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen osalta:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;

3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia.

Poiketen edellä 2 momentissa säädetystä, verovelvollinen saa kuitenkin verovuosina 2026 ja 2027 vähentää tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;

3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 verovelvollinen saa vähentää öljylämmityksestä luopumisen osalta:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.

Voimaantulo

(Kuten VaVM)

Helsingissä 8.9.2026

Joona

Räsänen

sd

Seppo

Eskelinen

sd

Suna

Kymäläinen

sd

Pia

Viitanen

sd

Aki

Lindén

sd

Vastalause 2 /vihr

Perustelut

Tuloverolakiin esitettyjen muutosten on tarkoitus lujittaa suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen sekä parantaa kasvun ja työllistymisen edellytyksiä. Näitä tavoitteita vasten tarkasteltuna esityksessä on joitain kannatettavia muutoksia, mutta kaikilta osin hallituksen esitystä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.

Hallituksen esityksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysprosentteja korotettaisiin väliaikaisesti vuosina 2026 ja 2027. Muutosten on arvioitu pienentävän verotuottoja noin 77 miljoonaa euroa vuositasolla.

Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen hyödyt ovat vähäiset. Kotitalousvähennys ei juuri-kaan lisää palveluihin kohdistuvaa kysyntää ja siten palvelualojen työllisyyttä tai talouskasvua. Samalla kotitalousvähennyksellä on kokonaisuudessaan iso verotuottoja pienentävä vaikutus. Harmaata taloutta vähentävät vaikutukset olisivat todennäköisesti saavutettavissa nykyistä pie-nemmillä veromenetyksillä.

Kotitalousvähennyksen ehtoja on muutettu tiuhaan tällä ja edellisillä hallituskausilla. VATT arvi-oi, että ehtojen jatkuva muuttelu heikentää kotitalousvähennyksen kannustinvaikutusta. Erityisen heikko kannustinvaikutus on ratkaisulla muuttaa kotitalousvähennystä takautuvasti vuoden 2026 alusta lukien, jolloin merkittävä osa vuoden 2026 vähennyksen piirissä olevasta työstä on jo teetetty ennen lain voimaantuloa tai edes sitä koskevaa kehysriihipäätöstä.

Näillä perusteilla kotitalousvähennyksen korotusta ei voi pitää etenkään haastavassa julkisen ta-louden tilanteessa tarkoituksenmukaisena tai tehokkaana keinona vauhdittaa työllisyyttä ja talouskasvua.

Hallituksen esityksessä ehdotettu työnantajan työntekijälle tarjoaman omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan verovapaan edun enimmäismäärän korottaminen 400 eurosta 540 euroon ylei-sen hintatason muutosten mukaisesti on kannatettava.

Liikuntatoiminnan määritelmän täsmentämistä voi niin ikään pitää perusteltuna. Liikunta- ja kulttuuriedun laajentamisen osalta olisi pistemäisen täydentämisen sijaan ollut perusteltua arvioida käyttöalan laajentamista kokonaisvaltaisemmin. Kun kuitenkin liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalaa nyt laajennetaan kattamaan henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia, olisi ollut paikallaan harkita myös esimerkiksi saunakulttuurin ja kirjallisuuden sisällyttämistä liikunta- ja kulttuuriedun piiriin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan matkakuluvähennyksen omavastuuta laskettavaksi 800 euroon väliaikaisesti vuonna 2026. On perusteltua, että korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevia kotitalouksia tuetaan. Samaan aikaan nimenomaan polttoaineiden käyttöön kohdistuvat tukitoimet hidastavat osaltaan liikenteen sähköistymistä ja ovat siten ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa. Vain vuotta 2026 koskevana ja nimenomaan välttämättömään työmatkaliikenteeseen kohdistuvana toimena työmatkavähennyksen omavastuun väliaikainen alentaminen on hyväksyttävissä, mutta koko matkakuluvähennystä tulisi kehittää nykyistä paremmin vastaamaan Suomen ilmastotavoitteita ja alueellisia eroja. Samalla tulisi vauhdittaa liikenteen sähköistymistä esimerkiksi energiaomavaraisuuslainoilla sekä parantaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä koko Suomessa. Lisäksi tulisi kehittää energiaraha/hiiliosinko-järjestelmä tukemaan suoraan esimerkiksi niitä pienituloisia kotitalouksia, joille oman auton käyttö on välttämätöntä eikä sähköautoon vaihtaminen ole mahdollista.

Kotitalousvähennys

Työnantajan tarjoama omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta

Matkakuluvähennys

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 127 f § poistetaan, ja

että hyväksytään seuraava lausumaehdotus.

(Vastalauseen lausumaehdotus)

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työmatkakuluvähennyksen kehittämiseksi siten, että se ohjaa ilmaston ja luonnon kannalta kestävämpien liikkumismuotojen suuntaan.

Helsingissä 8.9.2026

Saara

Hyrkkö

vihr

Vastalause 3 /vas

Perustelut

HE 113/2026 vp

Kaikki nämä ehdotetut muutokset pienentävät verotuloja arviolta yhteensä noin 109 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 83 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 6 miljoonalla eurolla vuonna 2028. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin jo vuoden 2026 verotuksessa, eli ne vaikuttaisivat vuoden 2026 verotukseen myös takautuvasti.

Vaikka vasemmistoliitto kannattaa esityksen muita muutoksia, se ei kannata kotitalousvähennyk-seen tehtäviä korotuksia. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että kotitalousvähennyksen korotuksen elvyttävä vaikutus on todennäköisesti vaatimaton ja kotitalousvähennyksen hyödyt painottuvat ja kumuloituvat erityisesti suurituloisille. Aikana, jolloin oikeistohallitus on merkittävästi heikentänyt tuloverotuksen progressiota, emme tarvitse lisää hyvätuloisille suunnattuja verohelpotuksia. Kuten SAK muistuttaa lausunnossaan, suurituloisimmat 2—3 desiiliä väestöstä käyttävät kotitalousvähennyksistä ylivoimaisen enemmistön. Toisaalta koska kyseinen vähennys kohdistuu tuloveroon, pienituloisimmat eivät käytännössä pysty käyttämään tukea lainkaan.

Myös korotuksen takautuvuus on ongelmallinen. Koska korotusta sovellettaisiin takautuvasti myös vuoden 2026 osalta, sillä olisi todennäköisesti vielä vähemmän olennaisia käyttäytymisvaikutuksia, sillä päätökset tämän vuoden hankinnoista on jo pitkälti tehty. Esitettyjen muutosten ajoitusta on siis vaikea pitää tavoitteeseen nähden perusteltuina. Kyse on lähinnä takautuvasti myönnettävästä veronkevennyksestä suurituloisille, jonka työllisyyttä elvyttävä vaikutus on kyseenalainen. Kuten hallituksen esityksessä todetaankin: "Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen vaikutukset palveluiden kysyntään ja työllisyyteen ovat keskimäärin hyvin pieniä, eikä tutkimuksessa havaittu vaikutuksia veronkierron määrään. Tästä seuraa, ettei ehdotetulla muutoksella arvioida olevan merkittäviä pysyviä työllisyys- tai tuotantovaikutuksia." Samalla kotitalousvähennykseen tehtävät muutokset vähentävät verotuloja 77 miljoonaa vuodessa, vuosilta 2026—2027 kumulatiivisesti yhteensä 154 miljoonaa. Näin ollen kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus ei vaikuta erityisen kustannustehokkaalta keinolta työllisyyden elvyttämiseen.

Mitä tulee rakennusalan ahdinkoon, vasemmistoliitto on esittänyt useita huomattavasti tehok-kaampia toimia, joilla rakennusalan elpymistä voisi tukea. Vaihtoehtobudjetissaan vasemmistoliitto on esittänyt esimerkiksi 100 miljoonan euron rakennusalan suhdanneavustusta asuinyhteisöille sekä 100 miljoonan euron väliaikaista suhdanneavustuspakettia kunnille ja hyvinvointialueille tarpeellisten rakennushankkeiden toteuttamiseen. Näiden lisäksi vasemmistoliitto ei olisi lakkauttanut Valtion asuntorahastoa vaan pikemminkin kasvattanut siitä jaettavia valtuuksia, kuten energia-avustusta, erityisryhmien investointiavustusta sekä hissi- ja esteettömyysavustusta. Näillä toimilla voitaisiin työllisyyttä elvyttää huomattavasti tehokkaammin kuin kotitalousvähennyksen määräaikaisella korotuksella.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna.

(Vastalauseen muutosehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

Laki

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

,

sekä 127 f §

ja 127 f § laissa 702/2024

sekä

tuloverolain (1535/1992) 69 §:n 5 momenttiväliaikaisesti 93 §:n 1 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 69 §:n 5 momentti laissa 709/2021, 93 §:n 1 momentti laissa 1194/2023 ja 93 §:n 4 momentti laissa 76/2026, sekä

lisätään 69 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1086/2000, 561/2004, 946/2008, 1510/2016, 1116/2018 ja 709/2021, uusi 6 ja 7 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 8 momentiksi, seuraavasti:

69 §

(Kuten VaVM)

93 §

(Kuten VaVM)

127 f §

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen perusteita koskevat poikkeukset verovuosina 2026–2027

Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että mainittuun enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 100 euroa.

Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan rakennuskohtaisen lämmitysjärjestelmän muutostoimenpiteitä, joilla poistetaan öljylämmitysjärjestelmä ja jonka tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä.

Muilta osin kotitalousvähennykseen sovelletaan 127 a–127 c §:ää.

Poiketen siitä, mitä 127 b §:ssä säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 verovelvollinen saa vähentää muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen osalta:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;

3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia.

Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 verovelvollinen saa vähentää öljylämmityksestä luopumisen osalta:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 93 §:n 1 ja 4 momentti ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2026 ja niitä sovelletaan vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.

Lain 127 f §:ää sovelletaan vuosilta 2026 ja 2027 toimitettavissa verotuksissa. Lain 127 f §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksettuun suoritukseen, jos suoritus on tehty 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen.

Lain 69 §:n 5–7 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 8.9.2026

Hanna

Sarkkinen

vas