Eduskunnan puhemiehelle
Eläinten hyvinvointilain (693/2023) mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen, eikä eläintä saa käyttää jalostukseen, jos jalostusyhdistelmä aiheuttaa todennäköisesti jälkeläiselle sairauksia tai muita ominaisuuksia, joista aiheutuu merkittävää haittaa sen hyvinvoinnille. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa siitä, millaisia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen sekä kielletyistä jalostusmenetelmistä. Lisäksi eläinten hyvinvointilakiin sisältyy yleinen vaatimus siitä, että eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Samoin eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
Animalia ja Oikeutta eläimille julkaisivat 3.9.2026 Lapualla, Vetelissä ja Kauhavalla marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana kuvattua materiaalia, jossa näkyy verkkohäkeissä olevia sinikettuja, joiden nahka on jättimäinen ja poimuttuva, joilla on vakavia silmätulehduksia ja hoitamattomia vammoja ja joiden liikkuminen on vaikeaa.Hoitamattomat vammat ja tulehdukset viittaavat siihen, että kyse ei ole yksin jalostuksesta vaan myös eläinten hoidon laiminlyönnistä.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi 30.7.2025 turkiseläinten hyvinvointia koskevan tieteellisen lausuntonsa, jossa mainitaan, että suurempaan kokoon tähtäävä kettujen jalostus aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointiongelmia. EFSA katsoi myös, että turkiseläinten kasvatuksesta nykyisenkaltaisissa verkkopohjaisissa häkeissä tulisi luopua.
Ilmiö ei ole uusi. Ylisuuret ketut nousivat julkiseen keskusteluun jo vuonna 1989. Suomi liittyi vuonna 1991 tuotantoeläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, joka kieltää sellaisen jalostuksen, joka aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto ohjeisti liittymisen jälkeen, että niin kutsuttujen superkettujen kasvatus on tämän vuoksi kielletty, ja kehotti Suomen turkiseläinten kasvattajain liittoa muistuttamaan tarhaajia asiasta.
Superketut nousivat seuraavan kerran uutisiin vuonna 2017 Oikeutta eläimille -järjestön tarhoilla kuvaamien kuvien ja videoiden kautta. Silloin turkisala lupasi puuttua ongelmaan asettamalla selkeät maksimikoot myytäville nahoille. Myös maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimiva tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta antoi asiasta kannanoton 10.1.2018. Sen mukaan suurikokoisten sinikettujen lihavuus ja roikkuva nahka aiheuttavat haittaa eläinten hyvinvoinnille. Neuvottelukunta kiinnitti huomiota myös sinikettujen jalkojen vääntymiseen ja turkiseläintilojen viranomaistarkastusten huonoihin tuloksiin.
Turkisalalla ei kuitenkaan ole taloudellisia kannustimia rajoittaa kettujen kokoa, koska mitä suurempi nahka, sitä paremman hinnan siitä saa. Saga Fursin maaliskuun 2026 huutokaupassa esiteltiin uusi kokoluokka 70, jolle ei ole julkisesti määriteltyä maksimikokoa. Luokan kaikki 12 769 siniketun nahkaa myytiin ja niiden keskihinta oli 89 euroa.
Turkisala ei ole pitänyt vuonna 2017 antamaansa lupausta, eikä eläinten tai nahkojen enimmäiskoosta ole tähän päivään mennessä säädetty sitovasti. Turkiseläinten hyvinvointia koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2013, mutta asetus ei ole vieläkään valmis. Maa- ja metsätalousministeriö toimitti kesäkuussa asetusehdotuksen oikeuskanslerinvirastoon ennakkotarkastusta varten. Vaikka asetuksen tarkoitus on parantaa eläinten pito-olosuhteita, oikeuskansleri on joutunut erikseen kysymään hallitukselta, miten tarkalleen asetusehdotus täyttää eläinten hyvinvointilain vaatimukset ja minkä tutkimustiedon nojalla asetusehdotus parantaa turkiseläinten hyvinvointia. Myös valtioneuvoston asetus eläinjalostuksesta on edelleen antamatta. Hallitus ei siis ole toistaiseksi esittänyt sitovia rajoja turkiseläinten koolle eikä puuttunut jalostuksen aiheuttamiin hyvinvointiongelmiin, vaikka sairaiden ja liikuntakyvyttömiksi jalostettujen eläinten kasvattaminen ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä on räikeästi vastoin eläinten hyvinvointilain tarkoitusta. Alan itsesääntely ei ole osoittautunut toimivaksi keinoksi turvata turkiseläinten hyvinvointia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Katsooko hallitus, että ylisuureksi jalostettujen sinikettujen kasvattaminen on eläinten hyvinvointilain jalostusta koskevien säännösten mukaista, ja jos ei,
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä käytännön lopettamiseksi välittömästi ja
pitääkö hallitus ylipäätään turkisalan itsesääntelyä riittävänä keinona turvata turkiseläinten hyvinvointi?