Eduskunnan puhemiehelle
Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista määrittää selkeästi, missä aikataulussa velallisen tulee suorittaa maksut velkojalle. Jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
Julkisuuteen nousee kuitenkin toistuvasti tapauksia, joissa varsinkin suuret asiakasyritykset vaativat 60 ja jopa 90 päivän maksuehtoja ilman perusteluja ja ilman aitoa neuvottelua. Mikäli yrittäjä ei näihin maksuehtoihin suostu, ei asiakassopimusta synny.
Myös eräpäivien osalta suuret asiakasyritykset kiertävät sovittua eräpäivää. Isot yhtiöt noudattavat mm. käytäntöä, jossa maksupäivä on esimerkiksi joka viikon torstai, mutta jättävät usein maksun maksamatta ko. ajankohtana. Jos maksupäivä on torstai, mutta eräpäivä perjantai, maksu saattaa lähteä vasta seuraavan viikon torstaina. Saajalla ei ole mitään mahdollisuutta vaatia viivästyksestä korkoa.
Suomen Yrittäjien mukaan ongelma näissä tapauksissa on, ettei lakia valvota, mikä mahdollistaa sen rikkomisen. Suuret asiakasyritykset käyttävät hyväkseen neuvotteluasemaansa suhteessa pieniin yrittäjiin, jotka joutuvat tämän seurauksena toimimaan asiakasyritysten pankkeina, kun heille kuuluvat rahat ovat asiakasyritysten hallinnassa ja hyödyttävät niitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä toimenpiteillä hallitus aikoo varmistaa, että yritykset noudattavat laissa säädettyjä maksuehtoja,
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta maksuehtojen noudattamista valvotaan nykyistä paremmin, ja
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta maksuehtojen rikkomisesta tulee niiden rikkojille merkittäviä seuraamuksia?