Eduskunnan puhemiehelle
Esteettisiin hoitoihin ja kosmeettiseen kirurgiaan turvaudutaan nykyään entistä useammin ja se näkyy myös komplikaatioiden määrässä, joista vakavimmat jatkohoidetaan usein julkisen terveydenhuollon puolella.
Potilasturvallisuuden näkökulmasta on herännyt suurta huolta toiminnan harjoittamiseen liittyvän kansallisen sääntelyn riittävyys. Vakavat komplikaatiot ja jopa toimenpiteiden aiheuttamat kuolemat on pystyttävä minimoimaan.
Ala vaatii tiukempaa kansallista säätelyä ja valvontaa. Alalla on merkittäviä potilasturvallisuusriskejä ja haastavia oikeusturvakysymyksiä erityisesti asiakkaiden, mutta myös palvelun tuottajan näkökulmasta.
Esteettisiä palveluja säädellään mm. laeissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, lääkelaissa, laissa lääkinnällisistä laitteista, säteilylaissa sekä laissa kulutuspalvelujen turvallisuudesta.
Lupa- ja valvontavirasto (LVV), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Säteilyturvakeskus (STUK) ovat heinäkuussa 2026 kehottaneet esteettisiä palveluja tarjoavia hoitoloita kiinnittämään huomiota lainsäädännön velvoitteisiin. Valvonnan havaintojen mukaan kauneudenhoitoalan toimijat eivät tunne riittävällä tasolla toimintaa koskevaa lainsäädäntöä tai eivät noudata sitä.
Viranomaistahot ovat nostaneet esille muun muassa sitä, että esteettisissä hoidoissa käytetyt tuotteet ja toimenpiteet ovat usein varsin korkeariskisiä, ja että erityistä huomiota tulee kiinnittää pistoshoidoissa ja voimakkaissa laitehoidoissa käytettyihin tuotteisiin ja laitteisiin. Myös laitteiden vaatimustenmukaisuus pitää varmistaa. Viranomaiset muistuttavat, että kosmeettisia tuotteita ja esteettisissä hoidoissa käytettyjä laitteita ei ennakkoon tarkasteta tai hyväksytä minkään viranomaisen toimesta. Tuotteille ei haeta lupaa, vaan valvonta on aina jälkikäteistä. Viranomaiset kehottavat suhtautumaan varauksella erityisesti EU:n ulkopuolelta tuleviin tuotteisiin ja laitteisiin, koska näiden turvallisuudesta ei voida varmistua.
Esimerkiksi botuliinitoksiini on lääkeaine, jota saa antaa vain laillistetun lääkärin tekemän lääkemääräyksen perusteella. Pistoksen voi lääkärin lisäksi antaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on asianmukaisen koulutuksen lisäksi riittävä osaaminen botuliinitoksiinin pistämiseen.
Esimerkiksi lääkärillä tai kauneudenhoitoklinikan harjoittajalla ei ole asemaansa perustuvaa oikeutta tuoda lääkevalmisteita Suomeen. Lääkkeiden maahantuontiin oikeutetuista on säädetty lääkelaissa. Käytettävillä lääkevalmisteilla (esimerkiksi botuliinitoksiinivalmisteet ja pintapuudutteet) on oltava Suomessa voimassa oleva myyntilupa ja ne on hankittava suomalaisesta apteekista. Erityisistä sairaanhoidollisista syistä lääkäri voi määrätä lääkevalmisteen, jolla ei ole myyntilupaa Suomessa, jolloin apteekki hakee potilaskohtaista erityislupaa Fimeasta.
Viranomaistahot ovat painottaneet myös sitä, että hoitokäyttöön, esimerkiksi pistoshoitoihin, on eri myyntikanavissa tarjolla valmisteita, kuten esimerkiksi lipolyysivalmisteet ja hyaluronidaasi-injektiot, jotka saatetaan katsoa Suomessa lääkevalmisteiksi. Valmisteiden laillisuus on selvitettävä ennen valmisteiden hankkimista ja käyttöä.
Viranomaistahot ovat muistuttaneet myös siitä, että Internetin kauppapaikoilla ja sosiaalisessa mediassa on laittomasti myynnissä lääkkeiksi luokiteltavia valmisteita, kuten esimerkiksi botuliinitoksiinivalmisteita ja lidokaiinia sisältäviä pintapuudutteita. He ovat korostaneet, että laittomista myyntikanavista hankittujen valmisteiden alkuperästä, sisällöstä, turvallisuudesta ja aitoudesta ei ole takeita ja valmisteisiin liittyy huomattava väärennös- ja turvallisuusriski.
Potilasturvallisuuskysymykset olivat tärkeä osa hallitusohjelmaneuvotteluita ja pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sovimme seuraavasta kirjauksesta: "Selvitetään vaihtoehtohoitoihin ja ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa potilasturvallisuuden varmistamiseksi."
Selvitys on tarpeen tehdä kiireellisesti, jotta saadaan kokonaiskuva siitä, mitä lainsäädäntötarpeita tällä sektorilla on, ja että tarvittavat lainsäädäntömuutokset saadaan toteutettua mahdollisimman pian.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Milloin valmistuu selvitys vaihtoehtohoitoihin ja ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvästä lainsäädäntötarpeesta ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy esteettisten hoitojen potilasturvallisuuden varmistamiseksi?