Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Syyttäjälaitoksesta annetun lain ja oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Syyttäjälaitoksesta annettua lakia ja oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia.

Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on täydentää rikosasioiden tietosuojadirektiivin täytäntöönpanoa.

Esityksen mukaan Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin lisättäisiin rikosasioiden tietosuojalakia ja muuta syyttäjien suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovellettavaa lainsäädäntöä täydentävät erityissäännökset, jotka ovat välttämättömiä rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi. Ehdotetut säännökset koskisivat Syyttäjälaitoksen rekisterinpitovastuun täsmentämistä sekä ylimääräisiä suojatoimia, joilla huomioitaisiin rekisteröityjen suojaan ja tietojen käsittelyyn liittyvät riskit perusoikeusherkässä sääntelykontekstissa.

Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin oikeushallinnon viranomaisten yhteisrekisterinpidosta. Samalla huomioitaisiin viranomaisten oikeus luovuttaa tietovarantoon tallentamiaan tietoja julkisuuslainsäädännön mukaisesti.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Yhteystietojen luovuttaminen

Tietovarantolaki

32/2019

955/2020

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Syyttäjälaitoksesta annettua lakia () ja oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia (, tietovarantolaki).

Lainsäädäntöhankeen taustalla on Syyttäjälaitosta koskeva apulaistietosuojavaltuutetun tarkastuskertomus vuodelta 2022, jossa on arvioitu, että Syyttäjälaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely ei kaikilta osin täytä perustuslaista johtuvia vaatimuksia erityisesti sääntelyn täsmällisyyden, kattavuuden ja tarkkarajaisuuden osalta.

Esityksen mukaan Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin lisätään säännökset Syyttäjälaitoksen rekisterinpitovastuusta, joka koskee rikosasioihin liittyviä henkilötietoja, sekä säännökset, joilla vahvistetaan tietosuojaa eräiltä osin. Samalla muutetaan tietovarantolakia siten, että laissa säädetään Oikeusrekisterikeskuksen ja muiden oikeushallinnon viranomaisten yhteisrekisterinpidosta. Sen huomioimiseksi lakiin tehdään myös muut välttämättömät muutokset.

1054/2018 Henkilötietojen käsittelyä Syyttäjälaitoksessa koskee pääsääntöisesti laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä (, rikosasioiden tieto suojalaki), jota sovelletaan muun muassa, kun on kyse rikokseen liittyvästä esitutkintaviranomaisten tai syyttäjän toiminnasta tai rikosasian käsittelemisestä tuomioistuimessa. Rikosasioiden tietosuojalailla on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (rikosasioiden tietosuojadirektiivi). Ehdotetuilla Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin lisättävillä säännöksillä täydennetään rikosasioiden tietosuojadirektiivin täytäntöönpanoa.

PeVL 46/2026 vp

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen sisältämien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin (1. lakiehdotus) ehdotettu uusi 22 d § sisältää säännökset yhteystietojen luovuttamisesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että pykälän sisältämä luovutusrajoitus suojaa yhteystietoja vain Syyttäjälaitoksen luovuttaessa tietoja, mutta ei muiden rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten tietojen luovutusta koskevissa tilanteissa. Kuulemisessa on esitetty arvioitavaksi, tulisiko vastaava rajoitus säätää yhtenevästi koskemaan kaikkia rikosprosessiin osallistuvia viranomaisia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sekä myös esityksen perusteluista (HE, s. 45—46) ilmenevin tavoin välitön tarve luovutusrajoituksen säätämiselle koskee Syyttäjälaitoslakia. Toisin kuin poliisin osalta, syyttäjiä koskevassa erityislainsäädännössä ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä erityisesti siitä, mihin tarkoituksiin ja mille tahoille henkilötietoja voidaan luovuttaa tietojärjestelmistä ja rekistereistä. Siten yhteystiedot rikosasioiden käsittelyjärjestelmässä olisivat pääsääntöisesti julkisia, jos asianosainen ei ole itse pyytänyt niiden salassapitoa julkisuuslain mukaisesti. Poliisin ja tuomioistuinten on lisäksi mahdollista soveltaa muita salassapitoperusteita.

Saamansa selvityksen valossa lakivaliokunta katsoo, että muiden rikosprosessiin liittyvien viranomaisten osalta yhteystietojen suojaamistarvetta koskevaa sääntelyä on perusteltua arvioida kokonaisuutena ns. rikosuhridirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan mahdollisia salassapitosäännösten tarkistustarpeita puolestaan arvioidaan parhaillaan julkisuuslain ajantasaistamista koskevassa hankkeessa. Edellä todetun valossa lakivaliokunta pitää esityksessä omaksuttua lainsäädäntöratkaisua perusteltuna.

Esityksessä ehdotetaan tietovarantolain 7 §:n korvaamista uudella pykälällä, jossa nykytilasta poiketen säädetään oikeushallinnon viranomaisten välisestä yhteysrekisterinpidosta (2. lakiehdotus). Esityksen perusteluista ilmi käyvin tavoin yhteisrekisterinpidosta säädetään vain yleisellä tasolla (HE, s. 48). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteisrekisterinpitoa koskevilta osin jää edelleen tarpeelliseksi sopia rekisterinpitäjien kesken, miten rekisterinpitäjien vastuu eri tilanteissa toteutuu. Valiokunta pitää omaksuttua lainsäädäntöratkaisua asianmukaisena, mutta korostaa, että yhteisrekisterinpitäjien keskinäisessä vastuunjaossa on tärkeä huomioida erityisesti rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös tietovarantolain laajempaan uudistamistarpeeseen. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksessä ehdotetut lainmuutokset on rajattu kiireellisimpiin muutoksiin, jotka liittyvät hankkeen alkuperäiseen tarkoitukseen koskien Syyttäjälaitoksen rekisterinpitovastuun täsmentämistä. Valiokunta katsoo esityksessä tehdyn rajauksen olevan tältä osin perusteltu ja mahdollinen tietovarantolain laajempi arviointi on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa erikseen.