Eduskunnan puhemiehelle
Google on ilmoittanut investoivansa Suomeen vuosina 2027—2028 peräti 13 miljardia euroa. Kyseessä on Suomen historian suurimpiin kuuluva yksittäinen investointikokonaisuus, jolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia rakentamiseen, työllisyyteen, talouteen ja Suomen asemaan digitaalisen infrastruktuurin ja tekoälyn toimintaympäristönä.
Investointi on Suomelle mahdollisuus, jota ei pidä vähätellä. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kuka maksaa investoinnin tarvitseman sähköjärjestelmän kasvavat kustannukset ja mitä tapahtuu sähkön hinnalle tilanteissa, joissa Suomessa on vähän sähköntuotantoa ja paljon kulutusta.
Fingridin mukaan Suomeen on jo tehty datakeskuksia koskevia liittymissopimuksia lähes 5 000 megawatin edestä. Datakeskusten nopea lisääntyminen kasvattaa sähkönkulutusta voimakkaasti. Fingrid on samalla tuonut esiin tarpeen lisätä sähköjärjestelmän joustavuutta ja sääriippumatonta kapasiteettia.
Ongelma korostuu erityisesti talven kylminä ja tuulettomina jaksoina. Suomen sähkönkulutus on silloin suurimmillaan, mutta tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto voi samanaikaisesti olla vähäistä. Google on kertonut hankkivansa uutta tuulivoimaa ja akkuvarastointia sekä tehnyt Fortumin kanssa pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen, joka koskee merkittävää osaa Loviisan ydinvoimalan tuotannosta. Nämä ovat myönteisiä asioita, mutta ne eivät vielä ratkaise kysymystä siitä, miten Suomen sähköjärjestelmä kestää nopeasti kasvavan uuden kulutuksen lähivuosina.
Kansalaisille tästä keskustelusta nousee yksi kysymys yli muiden: Jos sähköä tarvitaan yhtäkkiä valtavasti enemmän, mutta uutta tuotantoa ja säätövoimaa ei saada samassa tahdissa, kuka maksaa seuraukset?
Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset eivät saa joutua tilanteeseen, jossa suurten kansainvälisten datakeskusinvestointien mahdollistamiseksi joudutaan rakentamaan miljardiluokan sähköinfrastruktuuria ja säätökapasiteettia, mutta kustannukset ja sähköpulan riskit leviävät muiden sähkönkäyttäjien maksettaviksi.
Siksi suurten datakeskusten sähköliittymille ja toiminnalle on syytä asettaa selkeät pelisäännöt. Uuden erittäin suuren sähkönkuluttajan tulee osallistua tarvitsemansa uuden sähköntuotannon, sähkötehon ja kulutusjouston varmistamiseen. Lisäksi datakeskuksilta tulee edellyttää kykyä joustaa sähkönkulutuksessaan tilanteissa, joissa sähköjärjestelmän teho tai tuotanto on poikkeuksellisen tiukoilla.
Kyse ei ole Googlen tai muiden investoijien torjumisesta. Päinvastoin, Suomen pitää olla houkutteleva maa investoinneille. Mutta investointien pitää vahvistaa Suomea, ei siirtää niiden energiakustannusten riskiä suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille.
Erityisen tärkeää on saada avoimesti tietoa siitä, kuinka paljon uudet datakeskukset tosiasiassa tarvitsevat sähköä ja tehoa, kuinka suuri osa niiden kulutuksesta voidaan kattaa uudella tuotannolla ja kuinka paljon sähköjärjestelmään tarvitaan lisää säätökykyä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus varmistaa, etteivät datakeskusten nopeasti kasvavan sähkönkulutuksen edellyttämien kantaverkko-, tuotanto- ja säätövoimainvestointien kustannukset kohtuuttomasti siirry kotitalouksien ja muun suomalaisen elinkeinoelämän maksettaviksi,
mihin välittömiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen sähkön riittävyyden ja kohtuullisen hintatason tilanteessa, jossa datakeskusten ja muun sähköintensiivisen teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti ennen uuden sääriippumattoman tuotannon ja säätövoiman valmistumista,
miten hallitus arvioi Googlen nyt ilmoittaman 13 miljardin euron investointikokonaisuuden ja muiden datakeskusinvestointien vaikutukset Suomen sähkön kokonaiskulutukseen, huipputehon tarpeeseen ja sähkön hintaan,
miten hallitus aikoo varmistaa, että suurten datakeskusten tarvitsema uusi sähköntuotanto, sähköteho, verkon kapasiteetti ja kulutusjousto rakennetaan riittävän nopeasti suhteessa uuden kulutuksen kasvuun,
aikooko hallitus asettaa erittäin suurille uusille sähkönkuluttajille velvoitteita osallistua tarvitsemansa uuden tuotantokapasiteetin, säätövoiman tai muun sähköjärjestelmän jouston rakentamiseen ja
onko hallituksella ajantasainen arvio siitä, kuinka paljon Googlen Suomen datakeskusinvestointien arvioidaan tarvitsevan sähkötehoa megawatteina ja kuinka paljon tästä tarpeesta katetaan uudella tuotannolla?