Eduskunnalle
Afrikkalainen sikarutto (ASF) on vakava uhka suomalaiselle sikataloudelle, maa- ja metsätaloudelle, kotimaiselle ruoantuotannolle sekä huoltovarmuudelle. Taudin leviämisen ehkäiseminen edellyttää tehokkaita ja ennakoivia toimia erityisesti villisikakannan vähentämiseksi.
Suomessa villisikakannan hallinta on tärkeä osa afrikkalaisen sikaruton torjuntaa. Tartuntavyöhykkeen laajentuminen ja kuolleiden villisikojen löytyminen osoittavat, että tautitilanteeseen on suhtauduttava vakavasti. Tehokkaalla villisikakannan vähentämisellä voidaan pienentää riskiä taudin leviämiselle ja uusien tartuntojen syntymiselle.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 2 700 villisikaa. Riistakamerahavainnot ja metsästäjien käytännön kokemukset kuitenkin viittaavat siihen, että todellinen villisikakanta voi olla huomattavasti suurempi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueisiin, joilla villisikakanta on paikallisesti tiheä.
Metsästäjillä on keskeinen rooli villisikakannan vähentämisessä. He tekevät jo nyt merkittävää työtä suurelta osin talkoohengessä ja omalla ajallaan. Metsästäjien osaamista, paikallistuntemusta ja käytännön kokemusta tulee hyödyntää tehokkaasti afrikkalaisen sikaruton torjunnassa.
Villisian metsästys on haastavaa. Villisiat liikkuvat usein tiheässä kasvillisuudessa ja vaikeakulkuisessa maastossa, minkä vuoksi niiden paikantaminen voi olla vaikeaa. Droonien käyttö voisi parantaa villisikojen löytämistä ja metsästyksen kohdentamista erityisesti alueilla, joilla villisikakanta on runsas. Tässä poikkeuksellisessa tautitilanteessa droonien käyttö tulee mahdollistaa villisikojen paikantamisessa ja metsästyksen tehostamisessa.
Afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi tulee tarvittaessa mahdollistaa villisian metsästys myös luonnonsuojelualueilla. Luonnonsuojelualueiden ensisijainen tarkoitus on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, mutta vakavassa eläintautitilanteessa villisikakannan hallinta voi olla välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Metsästyksen tulee tällöin perustua viranomaisen arvioon ja todettuun tarpeeseen.
Luonnonsuojelualueilla on jo sallittu vieraslajien, esimerkiksi supikoiran ja minkin, pyydystäminen ja tappaminen.
Villisikakannan seurannan tulee olla riittävän kattavaa ja ajantasaista, jotta torjuntatoimet voidaan kohdentaa tehokkaasti. Samalla tulee varmistaa riittävät resurssit villisikojen näytteenottoon, tautiseurantaan ja afrikkalaisen sikaruton torjuntaan.
Suomalaisen ruoan tuotantoa, sikataloutta ja huoltovarmuutta on suojeltava ennakoivasti. Tehokas villisikakannan hallinta on keskeinen keino vähentää afrikkalaisen sikaruton leviämisen riskiä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin villisian metsästyksen tehostamiseksi koko maassa, erityisesti alueilla, joilla villisikakanta on tihein, droonien käytön mahdollistamiseksi villisikojen paikantamisessa ja metsästyksen tehostamisessa afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi, villisian metsästyksen sallimiseksi tarvittaessa myös luonnonsuojelualueilla, missä metsästys on välttämätöntä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi, ja villisikakannan seurannan ja afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimien tehostamiseksi sekä riittävien resurssien turvaamiseksi.