Hallituksen vuosikertomus 2025

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

PeVL 25/2016 vpPeVL 25/2016 vp

Eduskunnan lausumat ja kannanotot

Asevelvollisten taloudelliset etuudet

HE 37/2007 vp – EV 110/2007 vp

PuVM 1/2007 vpPuVM 1/2007 vp

(3)Vuosikertomuksessa todetaan, että asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa on pyritty kehittämään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Asevelvollisten etuuksien kehittämistä koordinoi puolustusministeriön poikkihallinnollinen yhteistyöfoorumi, joka on toiminnassaan korostanut asevelvollisten taloudellisten ja sosiaalisten etujen parantamisen sekä heidän yhteiskunnallisen asemansa (työelämä, opinnot) huomioimisen merkitystä.

(4)Varusmiespalvelusajan mahdollinen huomioon ottaminen eläkkeen määräytymisessä sekä mahdolliseen kotiuttamisrahaan liittyvät toimenpiteet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Saadun selvityksen mukaan vuoden 2017 työeläkeuudistusta valmisteltaessa sosiaali- ja terveysministeriössä päädyttiin siihen, että varusmiesten eläketurvaa koskevia muutoksia ei tässä yhteydessä toteuteta. Syinä olivat etuudensaajien osalta arvioitu varsin pieni hyöty ja valtiolle aiheutuvat kustannukset. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2100 lisäkustannus olisi arviolta 70 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2025 hintatasossa.

(5)Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi vuonna 2023 mahdollisen kotiuttamisrahan kustannusvaikutuksia. Kustannukset riippuisivat kotiuttamisrahan määrästä ja siitä, miten se sidottaisiin palveluksen kestoon. Jos kotiuttamisrahaa maksettaisiin yksi euro jokaiselta suoritetulta palveluspäivältä, sen vuosikustannus olisi noin 5 miljoonaa euroa.

(6)Edellä todettuun viitaten valiokunta toteaa, että valtioneuvosto ei ole kertomuskaudella edennyt eduskunnan edellyttämissä toimissa varusmiespalvelusajan huomioon ottamiseksi eläkkeen määräytymisessä eikä kotiuttamisrahan maksamiseksi palveluksesta kotiutuville. Valiokunta korostaa eduskunnan lausumien merkityksen tärkeyttä ja edellyttää, että kohta jo 20 vuotta vanhojen lausumien osalta saavutetaan konkreettista edistystä. Valiokunta painottaa, että asevelvollisuusjärjestelmän edelleen kehittäminen on keskeisen tärkeä osa Suomen puolustusjärjestelmää. Eduskunnan edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen osoittaisi konkreettisesti vankan yhteiskunnallisen tuen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämiselle ja kehittämiselle. Lausumat on näin ollen syytä pitää voimassa.

(7)Lyhyellä aikavälillä tärkein yksittäinen toimi varusmiesten etuuksien kehittämisessä on päivärahojen nosto. Valiokunta huomauttaa, että useissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa varusmiesten korvaustasoja on viime vuosina merkittävästi nostettu. Suomessa 165 päivän palveluksen suorittava varusmies saa päivärahaa yhteensä noin 1 015 euroa, 255 päivän palveluksessa päivärahaa kertyy noin 1 930 euroa ja 347 päivän palveluksessa noin 3 240 euroa.

(8)Esimerkiksi Ruotsissa varusmiespalvelus kestää yleensä 9-15 kuukautta, ja yleisin palvelusaika on 9 kuukautta. Ruotsissa yhdeksän kuukauden varusmiespalveluksen suorittava saa noin 4 900 euroa verotonta päivärahaa ja palveluksen hyväksytysti suoritettuaan lisäksi noin 4 900 euron kotiuttamispalkkion eli yhteensä noin 9 800 euroa. Latviassa vapaaehtoisesti varusmiespalvelusta suorittava henkilö saa 600 euroa kuussa ja 1 100 euron kotiuttamiskorvauksen.

(9)Edellä mainitut esimerkit alleviivaavat sitä, kuinka kauas Suomi on varusmiesten saamissa korvauksissa jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista. Valiokunta pitää välttämättömänä päivärahojen tason nostoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päivärahojen kaksinkertaistaminen nykytasosta maksaa noin 50 miljoonaa euroa. Valiokunta katsoo, että tämä tavoite on priorisoitavissa tilanteessa, jossa vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa Suomen puolustusministeriön hallinnonalan budjetti nousee noin 7 miljardiin euroon.

Yleisesikuntaupseereiden koulutus

HE 96/2024 vp – EV 122/2024 vp

(10)Eduskunta on puolustusvaliokunnan ehdotuksesta (PuVM 5/2024 vp) edellyttänyt, että valtioneuvosto antaa vuoden 2026 loppuun mennessä selvityksen yleisesikuntaupseereiden koulutusta koskevan uudistuksen toimivuudesta. Valiokunta ei ole tällaista selvitystä saanut, ja lausuma on syytä pitää voimassa.

Sotilaskurinpito ja rikostorjunta Puolustusvoimissa

HE 82/2023 vp – EV 2/2025 vp

(11)Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ja arvioi uuden lainsäädännön toimivuutta ja antaa puolustusvaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2027 loppuun mennessä. Lausumassa tarkoitettu laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa (89/2025) on tullut voimaan 1.12.2025. Puolustusministeriö seuraa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa uuden lainsäädännön toimivuutta ja tulee antamaan puolustusvaliokunnalle asiaan liittyvän selvityksen vuoden 2027 loppuun mennessä. Lausuma on siis syytä säilyttää.

Valtioneuvoston puolustusselonteko

VNS 9/2024 vp – EV 27/2025 vp

(12)Eduskunta edellytti, että kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä. Lausuma on syytä pitää voimassa siihen asti, kunnes selontekojen valmisteluprosessi on asianmukaisesti käynnistynyt ensi vaalikaudella.

Kriisinhallintaveteraanien tukitoimet

(13)Vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä puolustusvaliokunta pyysi sosiaali- ja terveysministeriöltä kirjallista asiantuntijalausuntoa kriisinhallintaveteraanien tukitoimien kehittämisestä.

(14)Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus saattaa Suomen kriisinhallintaveteraanien tukitoimet vastaamaan muiden Pohjoismaiden järjestelyjä. Nykyisiä kriisinhallintaveteraanien tukijärjestelyjä vahvistetaan kokoamalla olemassa olevat palvelut yhden luukun periaatteella yhteen (ns. kansallinen kriisinhallintaveteraanikeskus). Lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä muutetaan siten, että se mahdollistaa hoidon saannin myös traumaperäisissä stressihäiriöissä (PTSD).

(15)Saadun selvityksen mukaan kriisinhallintaveteraanien tukitoimiin liittyvää hallituskirjausta on edistetty useilla keinoin. Kansallisen veteraanikeskuksen perustaminen on puolustusministeriön vastuulla yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

(16)Vuoden 2026 alusta kriisinhallintatehtävässä palvelleella on oikeus korvaukseen psyykkisen tuen ja hoidon kustannuksista. Edellytyksenä on, että tuen tai hoidon tarpeella on todennäköinen yhteys kriisinhallintapalvelukseen. Kustannuksia voidaan korvata enintään kolmen vuoden ajan siitä, kun tuen tai hoidon tarve on ilmennyt. Hoidon tarpeen arvioi Valtiokonttorin osoittama hoitopaikka. Valiokunta pitää edellä mainittuja uudistuksia erittäin tarpeellisina.

(17)Hallitusohjelmassa on sitouduttu luopumaan kriisinhallintaveteraanien kohdalla traumaperäisen stressihäiriön kuuden kuukauden aikarajasta. Puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriössä asia on kuitenkin yhdistetty osaksi laajempaa ICD-11-tautiluokituksen käyttöönottoon. Puolustusvaliokunta korostaa, että hallitusohjelmakirjaus koskee vain kriisinhallintaveteraaneja, eikä se näin ollen hyväksy asian viivästymistä muista syistä. Puolustusvaliokunta edellyttää, että Sosiaali- ja terveysministeriö tuo asian hallitusohjelman mukaisesti eduskunnan käsittelyyn kuluvan vaalikauden aikana. Puolustusvaliokunta pitää välttämättömänä, että myös Puolustusministeriö seuraa asian valmistelua.

Muuta

(18)Vuosikertomuksessa todetaan, että varusmieskoulutukselle asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutettiin pääasiallisesti. Koulutettujen varusmiesten määrälle asetettu tavoite (21 000) ylitettiin. Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten tavoitemäärästä jäätiin, sillä koulutettujen määrä oli yhteensä 21 679. Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettujen määrä oli 7 790 henkeä.

(19)Puolustusvaliokunta on aiemmin linjannut, että kertausharjoitusten kautta tulisi kouluttaa vuosittain vähintään 25 000 reserviläistä Suomen suuri sodan ajan vahvuus huomioiden. Valiokunta katsoo, että tämän tavoitteen saavuttaminen on jatkossa helpompaa Puolustusvoimien henkilöstövahvuuden kasvaessa. Vuoden 2025 lopussa Puolustusvoimien palveluksessa oli 13 709 henkilöä ja puolustusministeriöllä 162 henkilöä. Puolustusvoimien henkilöstömäärä kasvoi 451 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Samaa rekrytointitahtia on välttämätöntä pitää yllä Puolustusvoimien valmiudellisten tehtävien ja Nato-tehtävien jatkuvasti lisääntyessä. Samalla on erittäin tärkeää varmistaa henkilöstön työssäjaksaminen.

(20)Valiokunta toteaa, että reserviläisjärjestöjen ja MPK:n tekemä vapaaehtoinen maanpuolustustyö täydentää tärkeällä tavalla Puolustusvoimien järjestämää koulutusta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen toteuma oli vuonna 2025 yhteensä 103 165 koulutuspäivää, joista Puolustusvoimille kohdentui 60 366 koulutuspäivää (11 607 osallistujaa). Puolustusvoimat ja MPK ovat jatkaneet yhteistyössä operatiivisen kumppanuuden rakentamista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että MPK:n kestävän toiminnan edellyttämä rahoitustaso turvataan myös tulevina vuosina.