Eduskunnan puhemiehelle
Suomen nuorisolaki velvoittaa edistämään nuorten kasvua, itsenäistymistä ja aktiivista kansalaisuutta sekä kuulemaan nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa. Laki on tarpeellinen ja sen tavoitteet kannatettavia.
Vaikka Suomessa on lähes yhtä paljon eläkeläisiä (noin 1,6 miljoonaa) kuin iältään nuorisolain mukaan nuoria ihmisiä (noin 1,8 miljoonaa alle 30-vuotiasta vuoden 2026 väestötietojen mukaan) on ikäihmisten asema yhteiskunnassamme jäänyt selvästi heikomman lainsäädännöllisen turvan varaan.
Nykyinen vanhuspalvelulaki painottuu vahvasti hoivan järjestämiseen, vaikka ikääntyminen on luonnollinen elämänvaihe, joka ei usein etenkään varhaisina eläkevuosina edellytä ensisijaisesti hoivaa, vaan pikemminkin mahdollisuuksia olla osallinen ja viettää merkityksellistä elämää aktiivisten työvuosien jälkeen. Henkisen ja fyysisen toimintakyvyn säilyttäminen vaatii ennen kaikkea osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä toimia.
Ikäihmisten yksinäisyys, syrjäytyminen ja palveluista putoaminen ovat maassamme hyvin tiedossa olevia ongelmakohtia. Ne aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös kasvavia kustannuksia myöhemmin raskaammissa ja kalliimmissa palveluissa.
Ikäihmisten oikeudet eivät saa kaventua pelkästään kysymyksiksi hoivasta, vaan niitä on tarkasteltava oikeus- ja osallisuuskysymyksinä. Siksi olisi perusteltua arvioida, tarvitaanko Suomeen ikäihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää tukea ja palveluja kokoava lainsäädäntö, joka vastaisi pääpiirteissään nuorisolain kannatettavia periaatteita tulla kuulluksi ja jatkaa elämää aktiivisena kansalaisena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Katsooko ministeri tarpeelliseksi selvittää ikäihmisten osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavan lain valmistelua,
miten ministeri aikoo varmistaa, että ikäihmisillä on aidot mahdollisuudet tulla kuulluiksi heitä koskevassa päätöksenteossa,
aikooko ministeri tukea eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja niiden tarvitsemia esteettömiä ja maksuttomia toimitiloja aktiivisen kansalaisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi ja
näkeekö ministeri tarpeelliseksi muuttaa ikäihmisten palvelujen arviointia niin, että hoivan suoritteiden lisäksi mitattaisiin elämänlaatua, osallisuutta ja toimintakyvyn säilymistä?