Eduskunnalle
Suomen julkinen talous on vakavassa tilanteessa. Valtion velka kasvaa ja julkisia menoja joudutaan sopeuttamaan. Tässä tilanteessa on perusteltua arvioida kriittisesti toissijaisia julkisia menoja.
Suomi käyttää edelleen noin miljardi euroa vuodessa kehitysapuun. Käynnissä olevan hallituskauden aikana kehitysapuun käytettäviä varoja on leikattu yhteensä yli 1,3 miljardia euroa, mutta kyse on edelleen merkittävästä menoerästä.
Esitän, että kehitysavun rahoittaminen muutettaisiin Suomessa vapaaehtoiseksi. Veronmaksaja voisi veroilmoituksessaan itse ilmoittaa, haluaako hän osallistua kehitysavun rahoittamiseen osuudellaan.
Nykyjärjestelmässä jokainen suomalainen veronmaksaja osallistuu kehitysavun rahoittamiseen riippumatta siitä, pitääkö hän julkisin varoin maksettavaa kehitysapua perusteltuna. Vapaaehtoinen malli antaisi ihmisille mahdollisuuden päättää itse, haluavatko he käyttää osan tuloistaan kansainväliseen kehitysapuun.
Tällainen järjestelmä vahvistaisi veronmaksajien vaikutusmahdollisuuksia omaan rahankäyttöönsä ja samalla vähentäisi valtion menoja. Mikäli nykyinen noin miljardin euron vuotuinen kehitysapumeno muutettaisiin kokonaisuudessaan vapaaehtoiseksi, voisi valtiontalouden säästö olla vaalikauden aikana neljä miljardia euroa.
On myös syytä kysyä, miksi suomalaisilta edellytetään lisäsäästöjä ja korkeaa verotusta samaan aikaan, kun julkisia varoja käytetään edelleen merkittävästi ulkomaille. Suomen ensisijainen vastuu on pitää huolta omasta taloudestaan, turvallisuudestaan ja kansalaisistaan.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sellaisen järjestelmän luomiseksi, jossa veronmaksaja voi veroilmoituksessaan itse päättää, haluaako hän osallistua kehitysavun rahoittamiseen ja että vapaaehtoisuuteen siirtymisestä syntyvät säästöt käytetään Suomen julkisen talouden vahvistamiseen, velkaantumisen hillitsemiseen ja suomalaisten palveluiden turvaamiseen.