Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain, vankeuslain 10 luvun 1 §:n ja tutkintavankeuslain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys Lakialoitteet

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia, vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia.

Esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolain sairaanhoitopalvelua koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että nimenomaisesti säädetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon olevan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita. Laissa säädettäisiin myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät.

Hoitopaikan valintaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että terveyskeskuksen tai terveysaseman saa jatkossa valita kolmen kuukauden välein, kun nyt vaihdon saa tehdä kerran vuodessa.

Hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että hyvinvointialueen ja Vankiterveydenhuollon yksikön on julkaistava kuukausittain edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen toteutui erikoissairaanhoidossa, kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan tiedot on julkaistava neljän kuukauden välein.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027.

LA 9/2023 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan, että terveydenhuoltolakiin (1326/2010) lisätään saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa koskeva uusi 24 a §. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi kiireellistä hoitoa koskevaa 50 §:ää siten, että sääntely kattaa saattohoidon.

LA 8/2024 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan, että terveydenhuoltolakiin lisätään saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa koskeva uusi 24 a §. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi kiireellistä hoitoa koskevaa 50 §:ää siten, että sääntely kattaa saattohoidon.

LA 11/2024 vp 1224/2004. Lakialoitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain () muuttamista siten, että vakuutetulla on oikeus erityishoitorahaan läheisensä saattohoidon ajalta.

LA 16/2024 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 24 §:n 1 momenttiin lisätään kohta, jonka mukaan sairaanhoitopalveluina on järjestettävä saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että kotisairaanhoitoa koskevassa 25 §:ssä mainitaan erikseen palliatiivinen hoito ja saattohoito.

LA 25/2025 vp 55/2001. Lakialoitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain muuttamista siten, että vakuutetulla on oikeus saattohoitorahaan läheisensä saattohoidon ajalta sekä omaishoitorahaan muissa sitovan hoidon tilanteissa kuin saattohoidossa. Lisäksi ehdotetaan, että työsopimuslakiin () lisätään työntekijän oikeus saada työstään saattohoitovapaata.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisvastuu

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevat lakialoitteet

Perusterveydenhuollon hoitopaikan valinta

767/2005

768/2005

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia (1326/2010), vankeuslakia () ja tutkintavankeuslakia ().

Esityksen mukaan terveydenhuoltolain sairaanhoitopalvelua koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että nimenomaisesti säädetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon olevan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluja. Laissa ehdotetaan säädettäväksi myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät. Ehdotuksella on tarkoitus tukea hoidon tosiasiallista toteutumista laadukkaasti hyvinvointialueilla.

Hoitopaikan valintaa koskevaa terveydenhuoltolain sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että terveyskeskuksen tai terveysaseman saa jatkossa valita kolmen kuukauden välein. Nykyisin vaihdon saa tehdä kerran vuodessa. Ehdotuksen tavoitteena on edistää potilaiden valinnanvapautta sekä helpottaa erityisesti sellaisten henkilöiden asiointia, jotka asuvat tai oleskelevat useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla.

Lisäksi esityksen mukaan hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että hyvinvointialueen ja Vankiterveydenhuollon yksikön on julkaistava kuukausittain edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen toteutui erikoissairaanhoidossa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tiedot on julkaistava neljän kuukauden välein. Ehdotuksella on tarkoitus edistää potilaiden mahdollisuuksia seurata hoitoon pääsyn tilannetta eri yksiköissä ja saattaa lainsäädäntö vastaamaan jo valtaosassa alueita olevia käytänteitä.

KAA 2/2017 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa esityksen hyväksymistä jäljempänä ehdotetuin 1. lakiehdotuksen johtolauseen tarkennuksin. Esitystä on kannatettu laajasti myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä kehittää jatkossa edelleen palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon liittyvää koulutusta sekä hoidon laatua ja ehdottaa näihin liittyen lausumia.

Terveydenhuoltolain voimassa olevassa 24 §:ssä säädetään hyvinvointialueiden velvoitteesta järjestää sairaanhoitopalvelut. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi pykälään uusi 2 momentti, jonka mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden 1 momentin mukaisina sairaanhoitopalveluina palliatiivinen hoito ja saattohoito. Ehdotetun 2 momentin mukaan palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan oireiden hallintaan ja elämänlaadun tukemiseen tähtäävää aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoidolla tarkoitetaan ehdotuksen mukaan palliatiivisen hoidon viimeistä vaihetta, jossa erityisenä tavoitteena on kärsimyksen lievittäminen ja elämän viimevaiheen arvokkuuden turvaaminen.

Ehdotetussa terveydenhuoltolain 24 §:n 2 momentissa todetaan lisäksi selkeyden vuoksi, että potilaan tarpeen mukaan palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on järjestettävä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, millä tarkoitetaan esityksen mukaan sitä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa annetaan potilaan tarpeen mukaan eri vaativuustason mukaisina palveluina. Hoidonporrastusta ohjataan tavanomaisin tavoin yhtenäisillä hoidon perusteilla ja hoitosuosituksilla sekä hyvinvointialueiden ohjeilla. Perustason palliatiivisella hoidolla ei voida korvata sellaista potilaan tarpeen mukaista palliatiivista hoitoa tai saattohoitoa, jossa tarvitaan hoidon porrastuksen mukaista erikoissairaanhoidon osaamista tai menetelmiä. Vaativan erityistason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon antaminen on erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen (valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 582/2017) mukaan keskitetty viiteen yliopistolliseen sairaalaan.

617/2021 Palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat jo nykyisin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevia palveluja, eivätkä ehdotetut terveydenhuoltolain 24 §:n muutokset ole sinänsä uusia hyvinvointialueille asetettavia velvoitteita. Lakimuutoksissa ei ole esityksen mukaan myöskään kyse hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain () 9 §:ssä tarkoitetusta tehtävän laajuuden tai laadun muutoksesta, vaan hyvinvointialueilla jo olevan tehtävän tarkemmasta, nimenomaisesta kirjaamisesta lainsäädäntöön. Tarkentavaa sääntelyä on pidetty esityksen mukaan tarkoituksenmukaisena, sillä elämän loppuvaiheen hoidossa esiintyy edelleenkin puutteita, joista osa on arvioitu olennaisiksi palvelujen laadun ja yhdenvertaisuuden kannalta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna sitä, että palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta säädetään nykyistä tarkemmin terveydenhuoltolaissa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa sääntelyn tarkentamisen on arvioitu voivan edistää yhdenvertaista pääsyä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluihin, sillä nykyisin palvelujen saatavuus, laatu, resursointi ja osaaminen vaihtelevat eri alueiden välillä, vaikkakin palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on saatu parannettua merkittävästi eri puolella Suomea. Lisäksi sääntelyn täsmentämisen on arvioitu olevan tärkeää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon aseman vakiinnuttamisen, edelleen kehittämisen sekä laadun takaamisen näkökulmasta. Tuotiin myös esille, että esitys lisää kansalaisten luottamusta julkisiin terveyspalveluihin ja voi tukea valvovan viranomaisen mahdollisuuksia puuttua hoidon puutteisiin. Toisaalta asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että ehdotettua uutta terveydenhuoltolain 24 §:n 2 momenttia voidaan pitää lain systematiikan ja rakenteellisen selkeyden kannalta myös jossain määrin ongelmallisena, sillä kyseinen sairaanhoitopalveluja koskeva pykälä on yleisluonteinen, eikä siinä mainita muilta osin tiettyjä hoitoja, erikoisaloja tai hoitomalleja. Tähän liittyen valiokunta korostaa, että hyvinvointialueilla on vastaava järjestämisvastuu muidenkin terveydenhuoltolain 24 §:ssä tarkoitettujen sairaanhoitopalvelujen osalta, vaikkei muita sairaanhoitopalveluja määritellä laissa vastaavalla tarkkuudella kuin nyt ehdotetaan säädettäväksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osalta.

Valiokunta toteaa, että pelkkä sääntely ei yksin riitä turvaamaan laadukasta ja yhdenvertaista palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, vaan keskeistä on esityksen toimeenpano hyvinvointialueilla, mikä edellyttää muun muassa, että hyvinvointialueet kohdentavat palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon alueillaan riittävät resurssit. Tähän liittyen valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin huoli hyvinvointialueiden kustannusten lisääntymisestä sekä resurssien riittämättömyydestä. Myös esityksen mukaan lakimuutokset voivat lisätä alueiden kustannuksia ainakin lyhyellä aikavälillä, jos lakisääteisen järjestämisvastuun täsmentäminen johtaa hoito- ja toimintakäytänteiden kehittämiseen. Valiokunta kuitenkin painottaa esityksen perusteluihin yhtyen, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen suositusten mukaisesti antaa myös merkittävän potentiaalin hillitä epätarkoituksenmukaisia kustannuksia, joita aiheutuu esimerkiksi potilaiden tarpeettomista päivystyskäynneistä, tutkimuksista tai hoitojaksoista sairaalassa. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen tulee pidemmällä aikavälillä vähentämään hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, sillä hyvin järjestetyn ja laadukkaan palliatiivisen ja saattohoidon turvin esimerkiksi potilaan päivystyskäyntien tarve vähenee.

Valiokunnan lausumaehdotus 1 Esityksen toimeenpano edellyttää myös henkilöstön osaamisen vahvistamista. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä turvata palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskeva osaaminen hyvinvointialueilla ja korostaa tarvetta kehittää sekä lääkäreiden että hoitotyön henkilöstön, sosiaalihuollon asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon henkilöstön koulutusta tältä osin. Nykyisin palliatiivinen lääketiede ei ole oma erillinen erikoisalansa Suomessa eikä lääkäreille ole olemassa erillistä palliatiivisen lääketieteen erikoislääkäriohjelmaa, mitä useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat pitäneet puutteena. Uuden palliatiivisen lääketieteen erikoisalan perustamisen arviointi on esityksen mukaan parhaillaan käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriössä ja erikoislääkärikoulutusta koordinoivissa elimissä. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisissa esiin tuotuun siitä, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittämiseksi on perusteltua perustaa palliatiivisen lääketieteen erikoisala ja mahdollistaa lääkäreiden yliopistotasoinen jatkokoulutusohjelma palliatiiviseen lääketieteeseen. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa ().

Valiokunta korostaa tarvetta järjestää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa sekä perus- että erityistasolla, sillä laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamiseksi tarvitaan sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon hoitomenetelmiä. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon onnistuminen edellyttää myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvää yhteistyötä sekä sujuvia palveluketjuja. Lisäksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisessä on turvattava myös kotona ja asumispalveluissa toteutuvan hoidon edellytykset ja riittävä konsultaatiotuki muun muassa kivunhoidon osalta. Valiokunta korostaa myös ennakoivan hoitosuunnitelman sekä moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamisessa. Lääkäreiden lisäksi hoitotyön henkilöstö on keskeinen ammattiryhmä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamisessa. Laadukas palliatiivinen hoito ja saattohoito eivät rajoitu ainoastaan kivun ja muiden oireiden lievittämiseen, vaan hoidon tulee sisältää myös psykososiaalista ja yhteisöllistä tukea. Lisäksi tulee huomioida omaisten psykososiaalisen tuen tarpeet.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden (muistisairaat, iäkkäät, vammaiset, lapset, kieli- ja kulttuurivähemmistöt) asemaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluja järjestettäessä. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa potilas ei kykene itse ilmaisemaan sanallisesti esimerkiksi kipuaan tai muita oireitaan. Valiokunta korostaa myös kielellisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen merkitystä elämän loppuvaiheen hoidossa, jossa kielen merkitys korostuu erityisesti. Oikeus käyttää omaa äidinkieltään suomeksi tai ruotsiksi vaikuttavat potilasturvallisuuteen, hoidon laatuun sekä ihmisarvon toteutumiseen elämän loppuvaiheessa.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että pitkien maantieteellisten etäisyyksien alueilla hyvinvointialueen palveluverkon supistuminen on herättänyt huolta elämän loppuvaiheen hoidon toteutumisesta lähipalveluna erityisesti osastohoitoa vaativissa tilanteissa. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että palvelut voidaan järjestää joustavasti, potilaslähtöisesti ja mahdollisuuksien mukaan alueellisesti saavutettavasti myös harvaan asutuilla alueilla. Valiokunta pitääkin perusteltuna sitä, ettei hyvinvointialueita velvoiteta toteuttamaan palliatiivista hoitoa tai saattohoitoa jollain tietyllä tavalla tai organisaatiomallilla, vaan hyvinvointialue voi huomioida hoidon järjestämisessä alueensa erityispiirteet ottaen kuitenkin huomioon edellä todetut hoidon porrastukseen liittyvät reunaehdot. Valiokunta pitää potilaslähtöisyyden kannalta tärkeänä, että muun muassa kotisairaalatoimintaa ja kotisaattohoitoa sekä niitä tukevia osastopaikkoja kehitetään edelleen, sillä mahdollisuus kuolla toivomassaan paikassa on keskeinen osa itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvoisen elämän loppuvaiheen toteutumista. Lisäksi palvelujen saavutettavuutta voidaan tukea esimerkiksi hyödyntämällä liikkuvia palveluja ja etäpalveluja.

Valiokunta pitää tärkeänä kehittää edelleen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatua hyvinvointialueilla. Valiokunnan näkemyksen mukaan hoitoon pääsyn ja hoidon laadun valvonnan tueksi sekä hoidon vaikuttavuuden seurantaa varten on perusteltua valmistella kansallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laaturekisteri. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (valiokunnan lausumaehdotus 2). Lisäksi valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotetun lainsäädännön mukaisten palvelujen toteutumisen ja kehittämisen tueksi laaditaan kansallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon strategia valtioneuvoston toimesta. Edellä todetut kehittämistoimet edistäisivät osaltaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhdenvertaisen saatavuuden varmistamista.

375/2026 Teknisenä huomiona valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen johtolauseen korjaamista terveydenhuoltolain 24 §:ään keväällä 2026 tehdyn muutoksen vuoksi (laki terveydenhuoltolain muuttamisesta).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt yhdistää hallituksen esityksen käsittelyyn lakialoitteiden,,,jakäsittelyt.

Valiokunnan lausumaehdotus 3 Lakialoitteisiin,jaliittyen valiokunta toteaa pitävänsä edellä esitetyin perustein tarkoituksenmukaisena, että palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta säädetään hallituksen esityksessä ehdotetulla tavoin. Lakialoitteisiinjaliittyen valiokunta toteaa, että se pitää lakialoitteissa esitettyä saattohoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa etuutta perusteltuna etenkin inhimillisistä syistä. Nykyisin työntekijällä on oikeus saada omaisen tai muun läheisen saattohoitoon osallistumisen vuoksi omaishoitovapaata enintään viisi päivää vuodessa palkattomana. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan lakialoitteissa tarkoitetun lainsäädännön muutosten valmistelu vaatisi kuitenkin laaja-alaista jatkovalmistelua. Valiokunta pitää tärkeänä, että saattohoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa etuutta koskevia sääntelytarpeita selvitetään ja sääntelyä valmistellaan tarvittavilta osin erillisenä jatkovalmisteluna. Valiokunta ehdottaa sääntelytarpeiden selvittämiseen liittyen lausumaa ().

Edellä mainituilla perusteilla valiokunta ehdottaa lakialoitteiden hylkäämistä.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolain 47 §:n sääntelyä siten, että terveyskeskuksen tai terveysaseman saa jatkossa valita kolmen kuukauden välein. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi hoitopaikan valinnan rajoituksia siten, ettei oikeus valintaan koske opiskeluhuollon psykologipalveluja, koska oikeus valintaan ei muutenkaan koske koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoa. Lisäksi ehdotetaan, että hyvinvointialueella ei ole velvoitetta antaa mitään kotiin annettavia palveluita oman alueensa ulkopuolella, kun nyt säännöksessä mainitaan vain kotisairaanhoito.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa perusterveydenhuollon hoitopaikan valintaa koskevia ehdotuksia on kannatettu laajasti, mutta osin myös vastustettu. Kriittisten asiantuntijanäkemysten mukaan esitys heikentää hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta erityisesti paljon palveluja tarvitsevien potilaiden kohdalla sekä lisää hyvinvointialueiden hallinnollista työtä sekä laskutuksesta aiheutuvaa työtä. Valiokunta kuitenkin toteaa, että esityksen mukaan lakimuutoksen vaikutuksen vaihtojen määrän kasvuun arvioidaan jäävän melko maltilliseksi. Valiokunta pitää esitystä potilaan valinnanvapauden edistämisen kannalta myönteisenä ja kannatettavana ja sen voidaan arvioida kannustavan toimintayksiköitä myös parempaan hoidon laatuun ja palveluun.

Valiokunnan muutosehdotus

1.

Laki

terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

1326/2010

426/2023

terveydenhuoltolain () 47 §:n 1 ja 2 momentti sekä 55 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 47 §:n 1 ja 2 momentti laissasekä 55 §:n 1 momentti laissa 1107/2024, sekä

lisätään

1303/2014

375/2026

24 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissaja, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:

24 §

Sairaanhoito

Palliatiivisella hoidolla

Saattohoidolla

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden 1 momentin mukaisina sairaanhoitopalveluina palliatiivinen hoito ja saattohoito.tarkoitetaan parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan oireiden hallintaan ja elämänlaadun tukemiseen tähtäävää aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa.tarkoitetaan palliatiivisen hoidon viimeistä vaihetta, jossa erityisenä tavoitteena on kärsimyksen lievittäminen ja elämän viimevaiheen arvokkuuden turvaaminen. Potilaan tarpeen mukaan palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on järjestettävä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

47 §

Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta

Henkilö voi valita, miltä terveyskeskukselta tai sen terveysasemalta hän saa 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut, riippumatta siitä, minkä hyvinvointialueen alueella terveyskeskus tai -asema sijaitsee. Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus valintaan ei koske 16 §:ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 §:ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä 17 a §:ssä tarkoitettuja opiskeluhuollon psykologipalveluja. Oikeus valita ei myöskään koske pitkäaikaista laitoshoitoa, ellei laissa toisin säädetä. Hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää 25 §:ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa tai muita kotiin annettavia palveluja oman alueensa ulkopuolelle.

55 §

Tietojen julkaiseminen

668/2008 Hyvinvointialueen on julkaistava kuukausittain yleisessä tietoverkossa edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten 51, 51 a—51 c, 52 ja 53 §:ssä säädettyjen enimmäisaikojen noudattaminen toteutui. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tunnusluvut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain () 5 ja 5 c §:n nojalla saamiensa tietojen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on luovutettava julkaisua varten tarpeelliset tiedot hyvinvointialueelle.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

2.

Laki

vankeuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

767/2005

121/2023

vankeuslain () 10 luvun 1 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa,seuraavasti:

10 luku

Sosiaali- ja terveydenhuolto

1 §

Vangin terveyden- ja sairaanhoito

668/2008 Vankiterveydenhuollon yksikön on julkaistava kuukausittain yleisessä tietoverkossa edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen toteutui. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tunnusluvut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain () 5 ja 5 c §:n nojalla saamiensa tietojen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on luovutettava julkaisua varten tarpeelliset tiedot Vankiterveydenhuollon yksikölle. Kutakin Vankiterveydenhuollon yksikön sairaalaa ja poliklinikkaa koskevat tunnusluvut on julkaistava erikseen ja ostopalveluina hankittuja erikoissairaanhoidon palveluita koskevat tunnusluvut on julkaistava koko Vankiterveydenhuollon yksikköä koskien. Tunnusluvut on julkaistava myös siten, että ne ovat vankilassa vankien saatavilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin niistä hoitoon pääsyä koskevista tunnusluvuista, jotka on julkaistava.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

3.

Laki

tutkintavankeuslain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

768/2005

122/2023

tutkintavankeuslain () 6 luvun 1 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa, seuraavasti:

6 luku

Sosiaali- ja terveydenhuolto

1 §

Tutkintavangin terveyden- ja sairaanhoito

668/2008 Vankiterveydenhuollon yksikön on julkaistava kuukausittain yleisessä tietoverkossa edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen toteutui. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tunnusluvut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain () 5 ja 5 c §:n nojalla saamiensa tietojen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on luovutettava julkaisua varten tarpeelliset tiedot Vankiterveydenhuollon yksikölle. Kutakin Vankiterveydenhuollon yksikön sairaalaa ja poliklinikkaa koskevat tunnusluvut on julkaistava erikseen ja ostopalveluina hankittuja erikoissairaanhoidon palveluita koskevat tunnusluvut on julkaistava koko Vankiterveydenhuollon yksikköä koskien. Tunnusluvut on julkaistava myös siten, että ne ovat vankilassa vankien saatavilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin niistä hoitoon pääsyä koskevista tunnusluvuista, jotka on julkaistava.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20  .

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin palliatiivisen lääketieteen erikoisalan perustamiseksi sekä palvelujärjestelmän eri tasoilla työskentelevän sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi

2.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi mahdollisuudet ottaa käyttöön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laaturekisteri sekä varmistaa, että palveluiden laatua, saatavuutta, alueellista saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta voidaan seurata ja kehittää valtakunnallisesti yhtenäisin mittarein palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla.

3.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää saattohoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa etuutta koskevat sääntelytarpeet.