Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
Laki
tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 69 §:n 5 momentti, väliaikaisesti 93 §:n 1 ja 4 momentti sekä 127 f §, sellaisina kuin ne ovat, 69 §:n 5 momentti laissa 709/2021, 93 §:n 1 momentti laissa 1194/2023, 93 §:n 4 momentti laissa 76/2026 ja 127 f § laissa 702/2024, sekä
lisätään 69 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1086/2000, 561/2004, 946/2008, 1510/2016, 1116/2018 ja 709/2021, uusi 6 ja 7 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 8 momentiksi, seuraavasti:
69 §
Tavanomainen henkilökuntaetu
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään myös enintään 540 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä.
Edellä 5 momentissa liikuntatoiminnalla tarkoitetaan henkilön omaa fyysistä aktiivisuutta edellyttävää toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää työntekijän kuntoa, fyysistä hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntatoimintana pidetään myös henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia sekä henkilön omaa liikuntaa olennaisesti tukevia palveluita. Lisäksi liikuntatoimintana pidetään liikuntasuorituksessa tarvittavien välineiden vuokrausta myös silloin, kun itse liikuntasuoritus on maksuton.
Edellä 5 momentissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa taikka osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Kulttuuritoimintana pidetään myös urheiluun ja edellä mainittuihin eri taiteenaloihin liittyviä messuja. Lisäksi kulttuuritoimintana pidetään etäyhteyden avulla tapahtuvaa reaaliaikaista osallistumista edellä mainittuun toimintaan.
93 §
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
omavastuuosuus Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään 7 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 800 euroa ().
Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista ansiopäivärahaa, työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai yleistukilain (48/2026) mukaista yleistukea toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista raskausrahaa, erityisraskausrahaa tai vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 75 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 150 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua ansiopäivärahaa tai yleistukea taikka osittaisena maksettavaa vanhempainrahaa tai osittaisena maksettavaa erityisraskausrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.
127 f §
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen perusteita koskevat poikkeukset verovuosina 2026—2027
Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että mainittuun enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 100 euroa.
Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan rakennuskohtaisen lämmitysjärjestelmän muutostoimenpiteitä, joilla poistetaan öljylämmitysjärjestelmä ja jonka tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä.
Muilta osin kotitalousvähennykseen sovelletaan 127 a—127 c §:ää.
Poiketen siitä, mitä 127 b §:ssä säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 verovelvollinen saa vähentää muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen osalta:
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta;
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;
3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia.
Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2026 ja 2027 verovelvollinen saa vähentää öljylämmityksestä luopumisen osalta:
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 93 §:n 1 ja 4 momentti ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2026 ja niitä sovelletaan vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
Lain 69 §:n 5—7 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 127 f §:ää sovelletaan vuosilta 2026 ja 2027 toimitettavissa verotuksissa. Lain 127 f §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksettuun suoritukseen, jos suoritus on tehty 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen.