Eduskunnan puhemiehelle
Vuoden 2024 alusta voimaan tulleella potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetulla lailla (739/2023) uudistettiin potilas- ja sosiaaliasiavastaavatoiminnan järjestäminen. Hyvinvointialueet vastaavat laissa säädetyissä palveluissa potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämisestä.
Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain 5 §:n mukaan potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta on järjestettävä siten, että asiavastaavien riippumattomuus ja puolueettomuus turvataan. Lisäksi potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan on toimittava tehtävässään riippumattomasti ja puolueettomasti.
Yksityisessä terveydenhuollossa käytetään kuitenkin edelleen esimerkiksi nimikettä potilasyhteyshenkilö. Julkisesti kuvattuihin potilasyhteyshenkilöiden tehtäviin voi kuulua potilaiden neuvominen potilaan oikeuksiin ja hoitoa koskevaan tyytymättömyyteen liittyvissä asioissa sekä avustaminen esimerkiksi vahinkoepäilyyn, muistutukseen, kanteluun tai korvaushakemukseen liittyvissä kysymyksissä.
Tällainen tehtäväkuva on potilaan näkökulmasta osittain samankaltainen kuin potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain 8 §:ssä potilasasiavastaavalle säädetyt tehtävät. Tämän vuoksi potilaalle voi syntyä epäselvyyttä siitä, asioiko hän laissa tarkoitetun riippumattoman ja puolueettoman potilasasiavastaavan vai yksityisen palveluntuottajan oman potilasyhteyshenkilön kanssa.
Erottelulla on erityistä merkitystä silloin, kun potilas tarvitsee neuvontaa tai apua juuri kyseisen palveluntuottajan toimintaa koskevassa muistutuksessa, kantelussa, vahinkoepäilyssä, korvausasiassa tai muussa oikeusturvaan liittyvässä asiassa. Potilaan tulee voida ymmärtää, mikä on palveluntuottajan oman neuvontahenkilöstön asema ja milloin kyse on potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetussa laissa tarkoitetusta riippumattomasta potilasasiavastaavasta.
Potilasyhteyshenkilöiden ja lakisääteisten potilasasiavastaavien tehtävien mahdolliseen päällekkäisyyteen ja siitä aiheutuvaan epäselvyyteen kiinnitettiin valvontaviranomaisen huomiota jo tammikuussa 2025. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira vastasi yhteydenottoon lyhyellä kiitoksella. Asia on siten ollut valvontaviranomaisen tiedossa, mutta yhteydenotto ei sellaisenaan poista tarvetta arvioida kysymystä myös valtakunnallisen ohjauksen ja sääntelyn selkeyden näkökulmasta.
Kysymys koskee samalla laajemmin potilas- ja sosiaaliasiavastaavien lakisääteisen riippumattomuuden toteutumista käytännössä.
Riippumattomuuden tarkoituksena on turvata asiavastaavan mahdollisuus hoitaa lakisääteisiä tehtäviään ilman sellaista sisällöllistä ohjausta, joka voisi vaikuttaa hänen arvioihinsa, neuvontaansa, havaintojensa esille tuomiseen tai muuhun potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi tehtävään työhön.
Potilasasiavastaavat ja sosiaaliasiavastaavat ovat kuitenkin palvelussuhteessa työnantajaan. Palvelussuhteeseen liittyy työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus. Tämän vuoksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetussa laissa turvatun riippumattomuuden sekä työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden välisen rajan tulee olla käytännössä selkeä.
Kysymys korostuu erityisesti silloin, jos työnjohdollinen ohjaus kohdistuu asiavastaavan antaman neuvonnan sisältöön, asiakkaiden yhteydenottojen käsittelyyn, toiminnassa havaittujen epäkohtien esille tuomiseen, asiavastaavan tekemiin arvioihin tai potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä koskevaan selvitystyöhön.
Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain tarkoituksen toteutuminen edellyttää, ettei työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeutta käytetä tavalla, joka tosiasiallisesti rajoittaa asiavastaavan mahdollisuutta hoitaa lakisääteisiä tehtäviään riippumattomasti ja puolueettomasti. Riippumattomuuden tulee toteutua paitsi muodollisesti myös asiavastaavan jokapäiväisessä työssä.
Samalla potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että lakisääteinen asiavastaava kykenee tarvittaessa tuomaan esiin myös oman organisaationsa toiminnassa havaitsemiaan epäkohtia ilman, että työnantajan työnjohto-oikeus vaikuttaa asiavastaavan toimintaan tai hänen mahdollisuuteensa hoitaa laissa säädettyjä tehtäviä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien potilasyhteyshenkilö- tai muu vastaava neuvontatoiminta erotetaan potilaille riittävän selkeästi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain (739/2023) mukaisesta riippumattomasta potilasasiavastaavatoiminnasta ja että potilas ohjataan lakisääteisen potilasasiavastaavan palveluihin silloin, kun hänen asiansa sitä edellyttää, ja
miten hallitus arvioi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annetun lain 5 §:ssä säädetyn riippumattomuuden ja puolueettomuuden suhdetta työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen erityisesti asiavastaavan antaman neuvonnan sisällön, yhteydenottojen käsittelyn, epäkohtien esiin tuomisen ja lakisääteisen selvitystyön osalta sekä mihin lainsäädännöllisiin, valtakunnallisiin ohjaus- tai muihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että potilas- ja sosiaaliasiavastaavien lakisääteinen riippumattomuus ja puolueettomuus toteutuvat kaikilla hyvinvointialueilla käytännössä?