Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia.

Alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin valtion verotulojen lisäämiseksi. Korotus kohdistuisi pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin juomiin lukuun ottamatta olutta ja etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeeseen 2208 kuuluvia enintään 10-tilavuusprosenttisia juomia, kuten long drink -juomia. Veronkorotus olisi kaikissa juomaryhmissä samansuuruinen suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Korotus olisi 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia. Keskimäärin veronkorotus olisi noin 4,5 prosenttia.

Veronkorotukset tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle.

Ehdotetun veronkorotuksen seurauksena veronkorotuksen kohteena olevien alkoholijuomien hinnat nousisivat keskimäärin noin kaksi prosenttia.

Ehdotettu veronkorotus kasvattaisi alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

PERUSTELUT

1

Asian tausta ja valmistelu

1.1

Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti vuoden 2025 budjettiriihessä, että osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta haittaveroja korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla ja että veronkorotukset kohdennetaan alkoholiveroon, tupakkaveroon, mukaan lukien nikotiinipussit, tai jäteveroon ja ne valmistellaan kevään 2026 kehysriiheen päätettäväksi.

Huhtikuun 2026 kehysriihessä hallitus päätti, että budjettiriihessä sovittu haittaverojen 50 miljoonan euron kokonaisuus kohdennetaan 20 miljoonan euron osalta alkoholiin. Päätöksen mukaan alkoholiveron kiristys kohdennetaan tasaisesti yli 5,5 alkoholitilavuusasteen tuotteisiin, ei kuitenkaan olueen eikä enintään 10 tilavuusasteen etyylialkoholiryhmän juomiin, kuten long drink -juomiin. Kirjauksen mukaan täsmälliset verotasot määritellään jatkovalmistelussa.

1.2

Valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Esitysluonnos oli lausuntokierroksella 22.6.–14.8.2026. Lausuntoa pyydettiin esityksen kannalta keskeisiltä ministeriöiltä, viranomaisilta, elinkeinoelämältä ja muilta sidosryhmiltä, yhteensä 22 taholta, minkä lisäksi myös muilla oli mahdollisuus antaa esitysluonnoksesta lausuntonsa. Lausuntopyyntö julkaistiin Lausuntopalvelu.fi-palvelussa sekä valtiovarainministeriön julkisella verkkosivulla.

https://valtioneuvosto.fi/hankkeet

VM072:00/2026

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessatunnuksella.

2

Nykytila ja sen arviointi

2.1

Lainsäädäntö

EU:n alkoholiverolainsäädäntö

Alkoholijuomien verotusta koskevat kansalliset säännökset

Alkoholilaki

rakennedirektiivi

verotasodirektiivi

Alkoholivero on yksi Euroopan unionissa yhdenmukaistetuista veroista, mikä tarkoittaa, että veron rakenteesta ja vähimmäismääristä säädetään EU:n lainsäädännössä. Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 92/83/ETY, jäljempänä, säädetään alkoholiverotuksen rakenteesta, verotettavista tuotteista ja niiden määritelmistä. Alkoholijuomiin sovellettavista vähimmäisvalmisteveroista säädetään alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 92/84/ETY, jäljempänä.

tullitariffi Alkoholijuomat jaetaan rakennedirektiivissä viiteen juomaryhmään: olueen, viineihin, muihin käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin, välituotteisiin ja etyylialkoholiin. Juomaryhmät määritellään rakennedirektiivissä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1602, jäljempänä, nimikkeiden avulla. Rakennedirektiivin mukaan viinin, muiden käymisteitse valmistettujen juomien sekä välituotteiden vero on määrättävä lopputuotteen määrän perusteella, kun taas oluelle ja etyylialkoholille vero on laskettava sataprosenttisen alkoholin määrän perusteella. Oluen vero voidaan vaihtoehtoisesti määrätä platoastetta kohti. Rakennedirektiivissä säädetään lisäksi juomaryhmittäin, millaiset veroporrastukset ovat mahdollisia ja millaisia veronalennuksia tai verovapautuksia jäsenvaltioiden tulee tai on mahdollista halutessaan myöntää. Direktiivistä poikkeavat kansalliset veron määräämisen perusteet, veroporrastukset ja verovapaudet eivät ole sallittuja.

Rakennedirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat halutessaan myöntää tietyin ehdoin pienille riippumattomille alkoholijuomien valmistajille alennusta valmisteverosta enintään 50 prosenttia tavanomaisen veron määrästä. Lisäksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus soveltaa enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävään olueen alempaa verotasoa kuin sitä vahvempaan olueen. Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien osalta jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja verotasoja alkoholipitoisuudeltaan enintään 8,5-tilavuusprosenttisiin juomiin. Välituotteiden osalta alennettu verotaso on puolestaan mahdollinen enintään 15-tilavuusprosenttisille juomille. Etyylialkoholijuomaryhmän osalta jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja veron määriä niihin tullitariffin nimikkeen 2208 juomiin, joiden alkoholipitoisuus on enintään 10 tilavuusprosenttia.

Jäsenvaltiot voivat kansallisesti määritellä verotasot, mutta niiden on oltava vähintään verotasodirektiivissä määriteltyjen juomaryhmittäisten vähimmäisverojen suuruisia. Vähimmäisverotasojen yksikkönä käytetään direktiivissä euroa hehtolitraa kohti, mikä tarkoittaa samaa kuin senttiä litraa kohti. Oluen valmisteveron vähimmäismäärä on vaihtoehtoisesti joko 0,748 euroa lopputuotteen hehtolitralta platoastetta kohti tai 1,87 euroa lopputuotteen hehtolitralta alkoholiprosenttia kohti. Kuohumattomalle viinille ja kuohuviinille säädetty valmisteveron vähimmäismäärä on nolla euroa hehtolitralta tuotetta. Muiden käymisteitse valmistettujen juomien vähimmäisvero on viiniä vastaavasti nolla euroa. Välituotteille säädetty vastaava vähimmäismäärä on 45 euroa. Etyylialkoholin valmisteveron vähimmäismäärä on 550 euroa hehtolitralta sataprosenttista alkoholia.

Verotasodirektiivissä ei sinänsä vaadita, että jäsenvaltioiden tulisi asettaa eri juomaryhmille verot siten, että kutakin etyylialkoholiprosenttia verotettaisiin yhtäläisin perustein. Kansallisia verotasoja säädettäessä on kuitenkin otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 110 artiklan määräykset. Jäsenvaltiot eivät saa määrätä muiden jäsenvaltioiden tuotteille korkeampia välittömiä tai välillisiä sisäisiä maksuja kuin ne välittömästi tai välillisesti määräävät samanlaisille kotimaisille tuotteille. Jäsenvaltiot eivät liioin saa määrätä muiden jäsenvaltioiden tuotteille sellaisia sisäisiä maksuja, joilla välillisesti suojellaan muuta tuotantoa. Käytännössä syrjimättömyysvaatimus on tullut esille oluen ja viinin välillä silloin, kun vain toinen niistä on pääosin kotimaista alkuperää.

Vaikka alkoholiverotus on unionissa yhdenmukaistettu, alkoholiverotuksen taso vaihtelee EU:n jäsenvaltioiden välillä huomattavasti. Edellä mainitut vähimmäisverotasot ovat matalia eikä niihin ole tehty edes nimellisiä korotuksia sen jälkeen, kun verotasodirektiivi säädettiin vuonna 1992.

Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty EU:n jäsenvaltioiden verotasot eräiden alkoholijuomien osalta vuoden 2026 alussa sataprosenttista alkoholilitraa kohti. Kuten kuviosta nähdään, alkoholijuomien verotus eroaa kaikissa jäsenvaltioissa merkittävästi toisistaan valmistustavan mukaan. Etyylialkoholijuomaryhmän juomia verotetaan tyypillisesti kireämmin kuin viiniä ja olutta. Reilu puolet EU:n jäsenvaltioista ei verota lainkaan viiniä, ja useissa jäsenvaltioissa oluen alkoholivero on matala. Kuviosta nähdään myös, että alkoholin verotus on selvästi kireintä Suomessa.

Kuvio 1. EU:n jäsenvaltioiden eräiden alkoholijuomien verotasot vuoden 2026 alussa, euroa litralta sataprosenttista alkoholia

valmisteverotusdirektiivi

matkustajatuonti

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2022 verotasodirektiivin toimivuuden arvioinnin. Arvioinnissa tarkastellaan, ovatko alkoholijuomien valmisteverotasot edistäneet EU:n sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Arviointi käynnistyi julkisella kuulemisella keväällä 2022, minkä jälkeen asian etenemisestä ei ole tullut tietoa. Alkoholiverotukseen liittyy myös kaksi muuta komissiossa vireillä olevaa selvitystä, jotka kohdistuvat valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun neuvoston direktiivin (EU) 2020/262 (uudelleenlaadittu), jäljempänä, säännöksiin. Ensimmäinen koskee valmisteveron alaisten tuotteiden etämyyntimenettelyä ja toinen matkailijoiden omaan käyttöönsä mukanaan tuomaa alkoholia, jäljempänä. Jälkimmäisestä komission oli tarkoitus antaa direktiivin muutosehdotus vuoden 2021 lopussa. Direktiiviehdotusta ei ole annettu.

(1471/1994)

alkoholiverolaki

Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverotuksesta säädetään kansallisesti alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa, jäljempänä. Laissa alkoholijuomalla tarkoitetaan nautittavaksi tarkoitettua juomaa, joka sisältää yli 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Olut katsotaan kuitenkin alkoholijuomaksi, jos se sisältää yli 0,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Juomaryhmät määritellään laissa tullitariffin nimikkeiden ja sanallisten tarkennusten avulla. Juomaryhmät jaetaan laissa edelleen tuoteryhmiin alkoholipitoisuuden perusteella. Alkoholista ja alkoholijuomista on suoritettava veroa lain liitteen verotaulukon mukaisesti.

Oluella tarkoitetaan alkoholiverolaissa sekä tullitariffin nimikkeeseen 2203 kuuluvaa mallasjuomaa että nimikkeeseen 2206 kuuluvaa oluen ja alkoholittoman juoman sekoitusta, joiden alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia. Olutta verotetaan juoman etyylialkoholipitoisuuteen perustuen. Verotasoja on kaksi: alempi taso yli 0,5 mutta enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävälle oluelle ja ylempi alkoholipitoisuudeltaan yli 3,5-tilavuusprosenttiselle oluelle. Pienten riippumattomien panimoiden alkoholijuomaveroa on alennettu 10–50 prosenttia sen mukaan, kuinka paljon olutta ne tuottavat vuosittain.

Alkoholiverolaissa erotetaan toisistaan viini ja muu käymisteitse valmistettu juoma. Viininä verotetaan rypäleestä valmistettu viini, joka on valmistettu ilman väkevöintiä eikä sisällä lisättyä etyylialkoholia. Muuna käymisteitse valmistettuna juomana pidetään sellaista käymisteitse valmistettua juomaa, joka ei ole viiniä tai olutta eikä sisällä lisättyä etyylialkoholia ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 15 tilavuusprosenttia. Tällaisia juomia ovat esimerkiksi siideri, käymispohjaista alkoholia sisältävät long drink -juomat ja marjaviinit. Lisäksi muuna käymisteitse valmistettuna juomana pidetään sellaista käymisteitse valmistettua juomaa, joka ei ole viiniä tai olutta ja jonka alkoholipitoisuus on yli 1,2 mutta enintään 8,5 tilavuusprosenttia ja joka sisältää lisättyä etyylialkoholia. Viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmistevero määräytyy litralta valmista tuotetta. Viinille ja muille käymisteitse valmistetuille alkoholijuomille on alkoholiverolaissa viisi alkoholipitoisuuteen perustuvaa verotasoa.

Käymisteitse valmistetut tuotteet, jotka eivät täytä oluen, viinin tai muun käymisteitse valmistetun juoman määritelmää ja jotka ovat vahvuudeltaan enintään 22 tilavuusprosenttisia, verotetaan välituotteina. Välituotteita ovat esimerkiksi väkevöidyt viinit ja tietyt juomasekoitukset. Yli 1,2 mutta enintään 15 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävistä välituotteista kannetaan alempaa veroa kuin yli 15 mutta enintään 22 tilavuusprosenttisista juomista. Välituotteiden vero määräytyy litralta valmista alkoholijuomaa.

Etyylialkoholijuomaryhmän tuotteista kannetaan veroa juoman etyylialkoholipitoisuuden perusteella. Etyylialkoholina verotetaan tullitariffin nimikkeeseen 2208 kuuluvat väkevät alkoholijuomat, kuten vodka, konjakki, viski ja liköörit, sekä miedommat juomasekoitukset, kuten long drink -juomat, joita ei ole valmistettu käymisteitse. Nimikkeen 2208 juomilla on kolme verotasoa siten, että alinta veroa kannetaan yli 1,2 mutta enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävistä juomista, korkeampaa veroa yli 2,8- mutta enintään 10-tilavuusprosenttisista juomista ja korkeinta veroa näitä vahvemmista juomista.

Etyylialkoholina verotetaan myös muita tuotteita kuin nimikkeen 2208 juomia. Näitä ovat muun muassa yli 80-tilavuusprosenttinen etyylialkoholi sekä sellaiset rypäle- ja hedelmäviinipohjaiset juomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 22 tilavuusprosenttia. Näiden tuotteiden verotaso on vastaava kuin vahvimmilla nimikkeen 2208 juomilla.

Alkoholijuomien valmistevero indeksoitiin vuoden 2026 alusta. Tämä tarkoittaa, että verotaso on kaikkien juomaryhmien osalta sidottu pysyvästi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin toteutuneisiin muutoksiin. Indeksoinnista johtuva veromuutos vuonna 2026 oli 1,4 prosenttia ja tuli voimaan samassa yhteydessä kuin alkoholiveroon tehdyt veronkorotukset. Samassa yhteydessä vuosille 2026 ja 2027 aiemmin vahvistetut väkevien alkoholijuomien ennustetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaiset veronkorotukset kumottiin.

Vuodesta 2027 alkaen alkoholiveroa maksetaan verotaulukossa säädetyn veron sijasta indeksillä kalenterivuosittain tarkistetun veron määrän mukaan, jos alkoholiverolakia ei muutoin olla muuttamassa. Verohallinto vahvistaa veron määrän siten kuin alkoholiverolaissa säädetään. Veron määrä vahvistetaan seuraavaa kalenterivuotta varten vuosittain viimeistään 15 päivänä elokuuta Verohallinnon antamalla määräyksellä.

Indeksitarkistuksen takia alkoholijuomien verotasojen arvioidaan nousevan noin kaksi prosenttia vuonna 2027. Vuodesta 2028 lähtien indeksitarkistuksen suuruuden arvioidaan olevan noin kaksi prosenttia vuosittain.

Alla olevasta taulukosta 1 ilmenevät alkoholijuomien vuoden 2026 alussa voimassa olevat verotasot tuoteryhmittäin.

Taulukko 1. Alkoholiveron 1.1.2026 voimassa olevat verotasot tuoteryhmittäin

(1127/2010)

Enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat eivät kuulu alkoholiverotuksen piiriin, vaan niistä kannetaan virvoitusjuomaveroa virvoitusjuomaverosta annetun lainmukaisesti. Oluen osalta virvoitusjuomaveroa kannetaan enintään 0,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävistä juomista.

(1501/1993)

Arvonlisäverolainmukaan elintarvikkeiden alennettua 13,5 prosentin verokantaa ei sovelleta alkoholiverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomiin, vaan alkoholijuomista kannetaan arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan. Elintarvikkeiden alennettua verokantaa sovelletaan siten ainoastaan virvoitusjuomaveron alaisiin, vain vähän alkoholia sisältäviin juomiin.

(1037/2004)

Kaikista alkoholijuomia sisältävistä vähittäismyyntipäällyksistä kannetaan juomapakkausveroa eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetussa laissasäädetysti. Juomapakkausvero on 51 senttiä litralta valmista tuotetta. Juomapakkaus on kuitenkin veroton, jos se on uudelleentäytettävä tai raaka-aineena kierrätettävä ja kuuluu pantilliseen palautusjärjestelmään.

(182/2010)

Valmisteverotuslaissasäädetään valmisteverotusdirektiivin mukaisesti, että toisesta jäsenvaltiosta Suomeen matkustava saa tuoda verottomana mukanaan valmisteveron alaisia tuotteita haluamansa määrän edellyttäen, että toisesta jäsenvaltiosta verolliseen hintaan hankitut tuotteet tulevat matkustajan omaan käyttöön ja että hän kuljettaa ne itse mukanaan. Valmisteverotuslaissa säädetään lisäksi direktiiviin perustuvista alkoholijuomien verottoman matkustajatuonnin määrällisistä ohjetasoista verovalvonnan selkeyttämiseksi sekä laittoman matkustajatuonnin hillitsemiseksi. Määrälliset ohjetasot eivät ole tuontirajoituksia, vaan ne liittyvät näyttövelvollisuuteen: matkustajalle syntyy selvitys- ja näyttövelvollisuus tuomiensa tuotteiden käyttötarkoituksesta, jos hän tuo mukanaan enemmän kuin 20 litraa välituotteita, 90 litraa viinejä, joista enintään 60 litraa on kuohuviinejä, 110 litraa olutta ja 10 litraa muita alkoholijuomia.

Ulkomaisista verkkokaupoista hankituista alkoholijuomista on suoritettava valmisteverot Suomeen. Verovelvollinen on joko ulkomainen etämyyjä tai suomalainen ostaja. Myyjä on verovelvollinen osallistuessaan tuotteiden lähettämiseen tai kuljetuksen järjestämiseen suoraan tai välillisesti. Jos kyse on etämyynnistä, jossa myyjä ei noudata valmisteverotuslain menettelysäännöksiä, myös ostaja vastaa veron maksamisesta.

Ostaja on verovelvollinen, jos kyse ei ole etämyynnistä eikä matkustajatuonnista ja jos toinen yksityishenkilö tai ammatinharjoittaja kuljettaa tuotteet Suomeen. Tällaisessa niin sanotussa etäostossa myös tuotteiden kuljettaja sekä tuotteita Suomessa hallussaan pitävä, kuten niiden varastoija, ovat vastuussa verosta.

EU-lainsäädäntöön perustuneiden matkustajatuonnin määrällisten tuontirajoitusten poistuessa vuonna 2004 alkoholiveroa alennettiin keskimäärin 33 prosentilla. Veronalennuksella haluttiin ohjata alkoholin kulutusta matkustajatuonnin sijasta Suomessa verotettuihin tuotteisiin. Vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen alkoholiveroja on korotettu 11 kertaa, minkä lisäksi pienpanimoiden verotukea on kasvatettu. Veronkorotusten kohdistuminen ja painottuminen eri juomaryhmiin on vaihdellut.

Viimeisin alkoholiverolain muutos tuli voimaan vuoden 2026 alussa, jolloin viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteveroa korotettiin keskimäärin noin yhdeksällä prosentilla. Korotus kohdistettiin alkoholipitoisuudeltaan yli 2,8-tilavuusprosenttisiin juomiin. Tätä miedompien käymisteitse valmistettujen juomien valmisteveroa korotettiin virvoitusjuomaverosta annetun lain muutosten yhteydessä huhtikuun 2026 alussa. Ilman korotusta miedoimpien käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiverotaso olisi jäänyt selvästi alemmaksi kuin etenkin paljon sokeria sisältävien juomien virvoitusjuomavero.

Samanaikaisesti veronkorotuksen kanssa vuoden 2026 alussa tuli voimaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukainen alkoholiveromuutos, joka oli 1,4 prosenttia.

Alkoholiveroon tehtyjen korotusten tavoitteena on ollut valtion verotulojen kasvattamisen ohella alkoholin kokonaiskulutuksen ja sitä kautta alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Tavoitteena on ollut mitoittaa veronkorotukset siten, että alkoholijuomien hinnannousu ei johtaisi merkittävissä määrin kotimaisen myynnin korvautumiseen matkustajatuonnilla.

Alla oleva kuvio 2 havainnollistaa sitä, miten alkoholiverotasot ovat muuttuneet nimellisesti ja reaalisesti vuoden 2026 tasossa. Kuviossa esitetään eräiden juomaryhmien alkoholiveron tasot suhteessa juoman alkoholisisältöön. Verotasot vuodesta 2027 lähtien ovat arvioita, joissa on otettu huomioon automaattiset indeksitarkistukset ennustetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti. Kuvio osoittaa, että alkoholiverotus ei ole kiristynyt merkittävästi vuodesta 2008 tehdyistä lukuisista veronkorotuksista huolimatta, jos huomioidaan yleinen hintojen nousu. Vuodesta 2026 lähtien verotasojen nimellinen ja reaalinen kehitys on yhteneväistä indeksoinnin takia, kun ei oteta huomioon hallituksen päättämiä veromuutoksia.

Kuvio 2. Alkoholiverotasojen kehitys nimellisesti ja reaalisesti vuoden 2026 tasossa, euroa litralta sataprosenttista alkoholia

Edellä kerrotun mukaisesti juoman alkoholiveron taso riippuu siitä, mihin juomaryhmään se alkoholiverotuksessa luokitellaan. Eri juomaryhmissä veron määrä lasketaan eri tavoin ja verotasot ovat eri suuruisia suhteessa juomien alkoholisisältöön, kuten yllä olevasta kuviosta 2 nähdään. Etyylialkoholijuomaryhmän vero on korkein. Oluen verotaso on noin kaksi kolmasosaa etyylialkoholijuomaryhmän verotasosta. Viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholisisältöön suhteutettu vero riippuu juoman alkoholipitoisuudesta, koska vero määräytyy suhteessa valmiiseen juomalitraan, mutta kuviossa 2 esitetyillä alkoholipitoisuuksilla näiden juomaryhmien veron taso on noin 15–30 prosenttia etyylialkoholijuomaryhmän veroa alhaisempi. Käytännössä tämä saattaa johtaa siihen, että kuluttajan näkökulmasta ja alkoholisisällöltään suhteellisen samankaltaisiin tuotteisiin kohdistuu eri määrä alkoholiveroa.

(1102/2017)

Alkoholilainkokonaisuudistus tuli voimaan vuonna 2018. Alkoholilakiin kirjattuna lain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.

Alko Valtion omistamalle alkoholiyhtiölle Alko Oy:lle, jäljempänä, on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta säädetty yksinoikeus harjoittaa alkoholijuomien vähittäismyyntiä. Kokonaisuudistuksen myötä aiempaa vahvemmat alkoholijuomat tuotiin kuitenkin Alkon myynnistä kauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäismyyntiin. Luvanvaraisessa vähittäismyynnissä sai uudistuksen jälkeen myydä kaikkia enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia niiden valmistustavasta riippumatta, kun aiemmin ainoastaan käymisteitse valmistettujen enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien myynti oli sallittua päivittäistavaramyymälöissä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on hallitusohjelmakirjauksensa mukaisesti jatkanut alkoholilain kokonaisuudistusta (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58, jakso 6.2 Reilumman kilpailun Suomi). Kesäkuussa 2024 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä vähittäismyyntioikeus laajeni koskemaan myös sellaisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on yli 5,5 mutta enintään 8,0 tilavuusprosenttia. Kesäkuussa 2026 eduskunta hyväksyi alkoholilain muutoksen, jolla alkoholijuomien toimitus kotimaan vähittäismyynnistä ja Alkosta tilaajalle tai muulle vastaanottajalle tuli mahdolliseksi (L 589/2026, HE 131/2025 vp). Samassa yhteydessä selkeytettiin etämyyntiä koskeva oikeustila.

2.2

Käytäntö

Alkoholijuomien kulutus on ollut Suomessa pitkään laskussa. Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus oli 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti vuonna 2025, kun se oli 8,5 litraa vuonna 2015. Kulutus on siten laskenut noin 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Tiedot anniskelu- ja vähittäismyynnin määrästä saadaan Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämästä alkoholielinkeinorekisteristä.

Alkoholijuomien verollisesta myynnistä saadaan myös tietoa verotusaineistosta, joka kuvaa verotusajankohdan mukaista tietoa ja saattaa siten ajoitukseltaan hieman erota alkoholielinkeinorekisteristä saatavista tiedoista. Verotusaineisto sisältää myös ulkomaisista verkkokaupoista ostetuista juomista maksetut alkoholiverot. Verotusaineistosta saatavien tietojen perusteella alkoholiveron veropohja on niin ikään pidemmällä aikavälillä kokonaisuutena pienentynyt, kuten alla olevasta kuviosta 3 ilmenee. Kuviosta erottuu etyylialkoholijuomaryhmän veropohjan väliaikainen kasvu vuosina 2018–2021, joka johtuu ryhmään kuuluvien mietojen juomasekoitusten kulutuksen kasvusta sen jälkeen, kun niiden myynti entistä vahvempana sallittiin päivittäistavarakaupoissa vuonna 2018. Väkevien alkoholijuomien kulutus on sen sijaan jo pitkään alentunut. Osin vuosien 2020–2022 verollisen kulutuksen kehityksessä näkyy myös matkustamisen vähentyminen koronapandemian aikana, jolloin matkustajatuonti oli vähäistä ja se korvautui kotimaisella myynnin kasvulla.

Kuvio 3. Alkoholiveron veropohjan kehitys juomaryhmittäin vuosina 2007–2025

Sataprosenttisena alkoholina tarkasteltuna vajaa puolet alkoholin vuoden 2025 verollisesta kulutuksesta muodostui oluen kulutuksesta. Alkoholitilavuudeltaan alle 5,5-prosenttisten mietojen käymisteitse valmistettujen juomien kuten siiderin osuus oli neljä prosenttia. Alkoholitilavuudeltaan 5,5–8-prosenttisten mietojen käymisteitse valmistettujen juomien ja viinin kulutuksen osuus on kasvanut niiden myynnin vapauduttua vuonna 2024, mutta osuus on edelleen pieni suhteessa koko veropohjaan, noin kolme prosenttia. Yli 8-prosenttisten viinien osuus on 17 prosenttia. Etyylialkoholijuomaryhmän osuus verollisesta kulutuksesta on yhteensä noin 27 prosenttia, josta noin kolmannes on alkoholitilavuudeltaan alle 10-prosenttisia juomia kuten long drink -juomia. Välituotteiden osuus oli noin prosentti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, tilastoraportti 17/2025

Alkoholijuomia hankitaan Suomen ulkopuolelta matkustajatuontina ja ostamalla ulkomaisista verkkokaupoista. Matkustajatuonnin ja verkkokaupan kehitystä on jo pitkään seurattu säännöllisesti toteutettavalla kyselytutkimuksella (). Verollisen kulutuksen tapaan myös alkoholin matkustajatuonti on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ollut laskussa. Matkustajatuonnin osuus alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta on kuitenkin edelleen merkittävä. Lisäksi alkoholijuomien verkkokaupan määrän voidaan arvioida kasvaneen 2020-luvulla.

Matkustajatuonnin ja verkkokaupan määrän arviointiin sisältyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, koska se ei ole erotettavissa vähittäis- ja anniskelukulutuksen tapaan tilastoista vaan sitä pitää arvioida kyselytutkimuksella. Vuoden 2025 alussa kyselytutkimuksen menetelmä muuttui puhelimitse toteutettavista haastatteluista internetpaneelin käyttöön. Menetelmämuutoksen takia vuoden 2025 matkustajatuontia ja verkko-ostamista koskevat tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa. Uuden menetelmän mukaiset arviot matkustajatuonnin ja internetkaupan määrästä ovat selvästi aiempia suurempia. Vuonna 2024 matkustajatuonnin osuus oli noin 11 prosenttia alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta, mutta vuonna 2025 osuuden arvioidaan olevan noin 20 prosenttia. Verkkokaupan osuuden arvio on noussut noin 2 prosentista 11 prosenttiin. Luvut tarkoittavat, että Suomessa verollisena myydyn alkoholin kulutuksen osuus olisi noin 69 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Ei ole varmuutta siitä, kummalla menetelmällä kerätyt tiedot kuvaavat paremmin matkustajatuonnin ja verkkokaupan toteutunutta määrää. Joka tapauksessa vuoden 2025 luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien tulosten kanssa.

Matkustajatuonnissa ja alkoholijuomien verkkokaupassa painottuvat väkevät alkoholijuomat, joiden osuus on sataprosenttisena alkoholina mitattuna noin puolet kokonaismäärästä.

Alkoholiveron tuotto oli noin 1,4 miljardia euroa vuonna 2025. Sekä oluesta että etyylialkoholijuomaryhmästä kertyy kummastakin vajaa 40 prosenttia verotuotosta. Yli 5,5-tilavuusprosenttisista viinistä ja käymisteitse valmistetuista juomista kertyy vajaa viidennes verotuotosta. Muiden juomaryhmien osuus verotuotosta jää pieneksi.

3

Tavoitteet

Veronkorotuksen tavoitteena on lisätä valtion tuloja osana julkista taloutta vahvistavaa kokonaisuutta, josta hallitus päätti syksyn 2025 budjettiriihessä.

4

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien valmisteveroa korotettaisiin. Korotus kohdistuisi alkoholipitoisuudeltaan yli 5,5-tilavuusprosenttisiin viineihin ja muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, kaikkiin välituotteisiin vahvuudesta riippumatta, etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeen 2208 juomiin, joiden alkoholipitoisuus on yli 10 tilavuusprosenttia, sekä muihin etyylialkoholijuomaryhmän tuotteisiin kuin nimikkeen 2208 juomiin alkoholipitoisuudesta riippumatta. Veroa korotettaisiin siten, että korotus vastaisi kehysriihessä asetettua verotuottotavoitetta. Oluen veroa ei korotettaisi, eikä myöskään enintään 10-prosenttisten nimikkeeseen 2208 kuuluvien etyylialkoholijuomien veroa.

Välituotteilla on alkoholiverolaissa kaksi tuoteryhmää, joista ensimmäinen on yli 1,2 mutta enintään 15 tilavuusprosenttia ja toinen yli 15 mutta enintään 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäville juomille. Jaottelu perustuu rakennedirektiivin säännökseen, jonka mukaan välituotteilla saa olla vain yksi alennettu verotaso enintään 15 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäville juomille. Veronkorotus kohdistuisi tämän vuoksi kummankin tuoteryhmän tuotteisiin.

Muilla kuin tullitariffin nimikkeeseen 2208 kuuluvilla etyylialkoholijuomaryhmän tuotteilla saa rakennedirektiivin mukaan olla vain yksi verotaso, joten veronkorotus kohdistuisi näiden osalta kaikkiin yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin tuotteisiin. Tähän tuoteryhmään kuuluvat muun muassa juotavaa alkoholia sisältävät tuotteet joko liuoksena tai muutoin, lukuun ottamatta virvoitusjuomaverosta annetussa laissa tarkoitettua virvoitusjuomaa, ja sellaiset rypäle- ja hedelmäviinipohjaiset juomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 22 tilavuusprosenttia. Näiden osuus veropohjasta on kuitenkin marginaalinen.

Kokonaisuudessaan veronkorotus kohdentuisi noin 40 prosenttiin alkoholin verollisesta kulutuksesta.

Veronkorotus olisi poliittisen linjauksen perusteella kaikissa juomaryhmissä samansuuruinen suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Korotus olisi 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia kaikilla juomaryhmillä. Näin korotusten kohteena olevien juomaryhmien veroerot säilyisivät euromääräisesti ennallaan. Samalla tämä tarkoittaa, että kunkin juomaryhmän veronkorotuksen prosentuaalinen suuruus riippuu veron lähtötasosta. Suhteessa alkoholisisältöön matalammin verotettujen juomaryhmien veronkorotus olisi prosentuaalisesti suurempi kuin juomaryhmien, joiden veron taso on ennestään korkeampi suhteessa juoman alkoholisisältöön. Veron alkoholisisältöön suhteutettu määrä perustuu juomaryhmälle arvioituun keskimääräiseen alkoholipitoisuuteen, joka ilmenee alla olevasta kuviosta 4.

Yli 5,5 mutta enintään 8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettaisiin 5,0 prosenttia. Yli 8-tilavuusprosenttisten viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettaisiin 5,4 prosenttia. Yli 1,2 mutta enintään 15 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien välituotteiden veroa korotettaisiin 5,6 prosenttia ja yli 15 mutta enintään 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien välituotteiden 5,0 prosenttia. Yli 10-tilavuusprosenttisen etyylialkoholijuomaryhmän veroa korotettaisiin 3,8 prosenttia.

Veronkorotukset tehtäisiin indeksitarkistukset huomioivien verotasojen päälle. Indeksointi säilyttäisi vuoden 2026 verotuksen reaalisen tason, jonka päälle veronkorotus tehtäisiin. Vuoden 2027 verotasot, jotka sisältävät arvioidut indeksitarkistukset, sekä ehdotetut verotasot on esitetty alla olevassa kuviossa 4.

Kuvio 4. Verotasot vuonna 2027 indeksitarkistus huomioituna sekä ehdotetun veronkorotuksen jälkeen

Verohallinto vahvisti 6.8.2026 indeksitarkistetut verotasot vuodelle 2027 (Verohallinnon päätös alkoholi- ja alkoholijuomaveron määrästä, säädöskokoelmanumero 749/2026). Alkoholiverolain liitteen verotaulukko sisältäisi siten sekä indeksitarkistuksen mukaiset muutokset että hallituksen ehdottamat veronkorotukset vuodelle 2027.

Vuonna 2027 sovellettaisiin lain liitteen verotaulukkoa ja vuodesta 2028 alkaen Verohallinnon vahvistamia verotasoja. Tästä säädettäisiin alkoholiverolain 4 §:n 2 momentissa.

Muutetut verotasot sisällytettäisiin alkoholiverolain liitteen verotaulukkoon, jota päivitettäisiin ehdotusten mukaisesti.

Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty Verohallinnon vahvistamat veron määrät ja ehdotetut veron määrät vuodelle 2027 tuoteryhmittäin.

Taulukko 2. Alkoholiveron vuodelle 2027 ehdotetut verotasot tuoteryhmittäin

4.2

Pääasialliset vaikutukset

Ehdotetun veronkorotuksen arvioidaan lisäävän valtion alkoholiverokertymää vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2027 verrattuna tilanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi muutoksia. Vuoden 2027 valtion talousarvion mukaisen alkoholiverokertymän lisäys jäisi noin 17 miljoonaan euroon johtuen valmisteverojen tilitysjaksojen vaikutuksista.

Veronkorotus vahvistaisi julkista taloutta noin 80 prosentilla verotuottolisäyksestä, kun otetaan huomioon vaikutukset muiden verojen tuottoon ja indeksisidonnaisiin etuusmenoihin.

Ehdotetun veronkorotuksen seurauksena veronkorotuksen kohteena olevien alkoholijuomien hinnat nousisivat keskimäärin noin kaksi prosenttia. Yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien sekä yli 10 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien etyylialkoholipohjaisten juomien hinnat nousisivat keskimäärin noin kaksi prosenttia ja välituotteiden noin 2,5 prosenttia. Hinta-arvioissa on oletettu, että veronkorotukset siirtyisivät täysimääräisinä kuluttajahintoihin.

Prosentuaaliseen hintamuutokseen vaikuttaa tuotteen lähtöhinta, ja veromuutosten hintavaikutusten arvioinnissa havainnollistavampia voivat olla euromääräiset hintamuutokset, joista on esimerkkejä taulukossa 3.

Taulukko 3. Ehdotettujen veromuutosten vaikutus esimerkkijuomilla juomalitraa kohti vuonna 2027

Ehdotetusta veronkorotuksesta seuraavan alkoholijuomien hintojen nousun arvioidaan vähentävän veronkorotuksen piiriin lukeutuvien alkoholijuomien verollista kulutusta runsas 1,5 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi indeksitarkistuksen lisäksi muutoksia. Kokonaisuudessaan alkoholijuomien verollisen kulutuksen vähenemä olisi arviolta puoli prosenttia, kun otetaan huomioon arvioidut siirtymät eri juomaryhmien välillä. Veronkorotuksen vaikutuksia kulutuksen muutokseen on arvioitu kysynnän hintajoustojen avulla (Ollikainen 2016: Alkoholijuomien kysynnän joustot Suomessa vuosina 2001–2015). Mikäli laskelmassa ei käytettäisi kysynnän hintajoustoa, vastaisi ehdotettu veronkorotus noin 29 miljoonan euron verotuottoa.

Veromuutosten vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuuksia, sillä sekä alkoholin kotimaiseen kulutukseen että matkustajatuontiin ja verkko-ostamiseen ulkomailta vaikuttaa samanaikaisesti monia eri tekijöitä. Koska ehdotetut veromuutokset kasvattaisivat hintaeroja muihin maihin nähden, on mahdollista, että alkoholin matkustajatuonti ja verkko-ostaminen ulkomailta kasvaisivat. Tätä riskiä kasvattaa se, että alkoholiverotuksen taso on Suomessa korkea verrattuna lähialueiden maiden verotasoihin. Veroeroista johtuvat alkoholijuomien hintaerot selittävät pitkälti sitä, että alkoholijuomien matkustajatuonti ja verkkokauppa muodostavat Suomessa merkittävän osan alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta. On olemassa riski siitä, että verotuksen tason korottaminen lisää verottoman kulutuksen osuutta edelleen, mikä heikentää veronkorotusten fiskaalisten ja terveystavoitteiden toteutumista.

Matkustajatuonnin muutoksiin vaikuttavat alkoholin kotimaisten hinta- ja saatavuusmuutosten ohella alkoholin hintakehitys Virossa ja muilla lähialueilla sekä ylipäätään matkustamisen määrä- ja kustannuskehitys. Veromuutosten vaikutuksia alkoholin matkustajatuontiin tai verkkokauppaan ei kuitenkaan voida ennustaa tarkalla tasolla luotettavasti. Tämä johtuu siitä, että alkoholiveron muutokset eivät välttämättä ole johdonmukaisesti vaikuttaneet merkittävästi ja välittömästi matkustajatuontimääriin. Arviointia vaikeuttaa myös se, että vaikka verkkokaupasta hankituista alkoholijuomista pitää maksaa alkoholivero Suomeen, käytännössä veroa maksetaan vain pienestä osasta verkkokaupan kautta hankittuja alkoholijuomia.

Veronkorotuksen vaikutus inflaatioon jäisi hyvin pieneksi. Kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan vuonna 2027 ehdotetun veromuutosten takia noin 0,02 prosenttiyksikköä suurempi.

Veromuutosten toimeenpanoon liittyvistä tietojärjestelmäpäivityksistä aiheutuisi Verohallinnolle ja Tullille vähäisiä kertaluonteisia kustannuksia. Lisäksi Verohallinnon viestintä- ja neuvontatarvetta lisäisi se, että käsillä on tilanne, jossa Verohallinnon elokuussa vahvistamat verotasot eivät muodostu lopullisiksi, vaan niitä korotetaan lainmuutoksella.

Ehdotetun veronkorotuksen lisäksi alkoholijuomien nimellinen verotaso nousee automaattisen indeksitarkistuksen takia arviolta noin kaksi prosenttia vuonna 2027, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 0,8 prosentin alkoholijuomien hinnannousua. Indeksointi korottaa kuitenkin verotasoja vain yleistä hintatason nousua vastaavasti. Verotasot eivät nouse reaalisesti eli suhteessa muuhun hintatasoon.

Alkoholin kokonaiskulutuksella on yhteys sosiaali- ja terveyshaittojen kehitykseen, vaikka niihin vaikuttavat alkoholin käyttömäärien ohella monet muutkin tekijät. Koko väestön tasolla voidaan karkeasti arvioida, että esimerkiksi alkoholin veronkorotusten seurauksena alkoholin sosiaali- ja terveyshaitat vähenevät. Ehdotetut muutokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että niistä seuraavien muutosten arvioidaan jäävän vähäisiksi.

Alkoholin veronkorotuksilla on aiemmin arvioitu olevan myönteinen vaikutus yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviin haittoihin. Alkoholin kokonaiskulutuksella ja rikoshaitoilla on Suomessa ollut selvä yhteys liikennepäihtymykseen sekä henkeen ja terveyteen liittyviin rikoksiin. On toisaalta mahdollista, että veronkorotukset lisäävät salakuljetusrikollisuutta.

Ehdotetut verotasomuutokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että vaikutusten odotetaan jäävän vähäisiksi.

Kotimainen alkoholijuomateollisuus työllistää Suomessa sekä suoraan että välillisesti. Vaikutus kotimaiseen elinkeinotoimintaan jäänee kuitenkin vähäiseksi, kun otetaan huomioon ehdotetun korotusten mitoitus. Veromuutokset eivät rasittaisi alkoholijuomien vientiä EU:n ulkopuolelle tai kauppaa toisiin EU:n jäsenvaltioihin, koska näissä tilanteissa Suomen alkoholijuomavero ei tule maksettavaksi.

Alkoholiveron muutoksilla on vaikutuksia myös matkailu- ja ravintola-alan sekä kaupan alan toimintaan. Koska anniskelun osalta veromuutosten prosentuaalinen hintavaikutus jäisi hyvin pieneksi, ehdotuksen välittömät vaikutukset anniskelumyyntiin jäisivät vähittäismyyntiä pienemmiksi.

Alkoholiveron korotus aiheuttaa hinnanmuutoksen, jonka toimeenpano aiheuttaisi yrityksille vähäisiä kustannuksia.

Alkoholivero on regressiivinen vero, eli verojen osuus suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin on korkeampi matalammissa tuloluokissa kuin ylemmissä. Ehdotettu veromuutos vaikuttaa siten myös enemmän matalampituloisten kotitalouksien asemaan. Ehdotettu muutos on kuitenkin sen verran pieni, että myös tulonjakovaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Lisäksi on huomioitava, että Suomessa käytössä olevasta kulutustutkimusaineistosta on eriteltävissä vain eri alkoholijuomaryhmien kulutuksen arvo tuloluokittain, kun taas vero kohdistuu alkoholijuoman litramäärään. Koska kulutettujen alkoholijuomien hinnat oletettavasti eroavat eri tuloluokkien välillä, käytössä olevalla aineistolla on hankala arvioida ehdotetun muutoksen tulonjakovaikutuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien suomalaisten alkoholinkäyttötapoja koskevien tilastotietojen mukaan miehillä alkoholinkäyttö vähintään kerran viikossa sekä humalahakuisesti on yleisempää kuin naisilla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tilastoraportti 59/2023). Ehdotetut muutokset kohdistuisivat näin ollen enemmän miehiin.

Sosiaaliset ja terveysvaikutukset

Vaikutukset yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen

Vaikutukset yritysten toimintaan

Vaikutukset kotitalouksien asemaan

Sukupuolivaikutukset

5

Muut toteuttamisvaihtoehdot

Yli 5,5 tilavuusprosenttia sisältävän viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien, välituotteiden ja yli 10 tilavuusprosenttia sisältävän etyylialkoholijuomaryhmän alkoholiveron tasainen korotus, jonka tavoitteena olisi alkoholiverotuoton lisääminen 20 miljoonalla eurolla, olisi mahdollista toteuttaa useammalla tavalla. Eri juomaryhmien veroa voitaisiin korottaa prosentuaalisesti samalla tavalla tai ehdotetulla tavalla, jossa juomaryhmien veroa korotetaan euromääräisesti saman verran suhteessa juomaryhmän keskimääräiseen alkoholisisältöön.

Prosentuaalisesti samansuuruiset veronkorotukset merkitsisivät sitä, että niiden juomaryhmien, joiden verotaso on ennestään korkeampi, vero nousisi muita juomaryhmiä enemmän suhteessa juoman alkoholisisältöön. Käytännössä tämä merkitsisi väkeville juomille euromääräisesti suurempaa korotusta kuin muille veronkorotuksen piiriin kuuluville juomaryhmille, joiden verotaso on matalampi. Prosentuaalisesti samansuuruiset veronkorotukset kasvattaisivat siten entisestään juomaryhmien välisiä euromääräisiä veroeroja. Keskeistä on kuitenkin se, että koska veronkorotus on mitoitukseltaan suhteellisen maltillinen, molemmat mallit tuottavat suhteellisen samanlaisia vaikutuksia veronkorotus- ja hintamuutosprosentteihin.

6

Lausuntopalaute

Esitysluonnoksesta saatiin lausuntokierroksella 23 lausuntoa. Lausunnon antoivat sosiaali- ja terveysministeriö, Verohallinto, Tulli, Lupa- ja valvontavirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Alkoholijuomakauppa ry, Kaupan liitto ry, Pienpanimoliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Alko Oy, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Syöpäjärjestöt, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Olutliitto ry, Kuluttajaliitto ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry sekä yksi yksityishenkilö. Työ- ja elinkeinoministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Suomen yrittäjät ry ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa alkoholiveron korotusta sekä kannatettiin että vastustettiin. Korotusta puolsivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä terveysjärjestöt. Ne katsoivat kuitenkin, että korotus tulisi kohdistaa kaikkiin juomiin eli myös olueen ja enintään 10-prosenttisiin etyylialkoholijuomaryhmän juomiin, kuten long drink -juomiin. Lausunnoissa tuotiin esiin, että alkoholiverotus on yksi tehokkaimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista vähentää alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia sosiaali- ja terveyshaittoja.

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jäljempänä, puolestaan ilmoitti suhtautuvansa varauksellisesti indeksikorotuksen ylittäviin alkoholiveron korotuksiin nykytilanteessa. THL:n mukaan olisi järkevää seurata ensin alkoholilain ja etämyynnin muutosten vaikutuksia ennen uusia ylimääräisiä veronkorotuksia. THL katsoi myös, että toisin kuin oluen osalta, juomasekoitusten jättämistä veronkorotuksen ulkopuolelle ei ole perusteltu riittävästi, ja esitti hallituksen esityksen tietopohjan täydentämistä tältä osin. Lausuntopalautteen perusteella esityksen kuviota 2 on päivitetty.

Eräissä lausunnoissa katsottiin, että lähtökohtana tulisi olla, että käyttötarkoitukseltaan samanlaisten juomien verotus olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi, että näin verotuksella ei vääristettäisi kulutusvalintoja ja yritysten välistä kilpailua. Sen mukaan samankaltaisten juomien erilaiselle verokohtelulle tulisi olla kansanterveydelliset perusteet.

Veronkorotusta, samoin kuin vuoden 2026 alussa voimaantulleen lain perusteella tehtävää indeksikorotusta, vastustivat elinkeinoelämän edustajat. Elinkeinoelämän lausunnoissa tuotiin esiin, että veronkorotukset voivat lisätä alkoholin matkustajatuontia ja verkkokauppaa, ja näin siirtää kulutusta verotuksen ulkopuolelle. Tämän katsottiin heikentävän veronkorotusten fiskaalisten ja terveystavoitteiden toteutumista. Ulkomailta hankitusta alkoholista vain haitat jäävät Suomeen. Osa lausunnonantajista katsoi, että vaikutusten arviointia olisi täydennettävä muun muassa käyttäytymisvaikutusten osalta sekä palvelualojen näkökulmasta.

Kuten esityksestä ilmenee, veronkorotus ja sen kohdentuminen tiettyihin juomiin perustuvat hallituksen tekemiin poliittisiin päätöksiin ja linjauksiin.

Erityinen huoli alkoholin verkkokaupan tilanteesta nousi esiin lähes kaikissa lausunnoissa. Merkittävänä ongelmana pidettiin sitä, että vain murto-osasta verkkokauppaa maksetaan valmisteverot Suomeen lain edellyttämällä tavalla. Tämän katsottiin aiheuttavan Suomelle verotulojen menetyksiä ja asettavan veronsa asianmukaisesti maksavat kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan ulkomaisiin verkkokauppiaisiin nähden. Lausunnonantajat katsoivat, että verkkokaupan valvontaa tulisi tehostaa ja viranomaisille tulisi osoittaa siihen riittävät resurssit. Verkkokaupan verotuksen tehokkaampi toimeenpano vahvistaisi julkista taloutta ja tasapuolista kilpailua kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä. Alko ehdotti, että ulkomaiset verkkomyyjät velvoitettaisiin rekisteröitymään Suomeen ja lisäämään verkkokauppapaketteihin verotunnisteet ja että kuljetusyritykset velvoitettaisiin tarkistamaan verojen suorittaminen ennen kuljetusta.

Valmisteverotuslain mukaan etämyynnissä myyjällä ja muussa verkkokaupassa, niin sanotussa etäostossa, ostajalla on jo nykyisin velvollisuus rekisteröityä ennen kuin juomien kuljetus lähtömaasta alkaa. Lisäksi valmisteverotuslakiin lisättiin syyskuun 2024 alusta verkkokaupan valvontaa ja veronkantoa tehostavia säännöksiä. Syksystä 2024 etämyynnissä myyjän ja etäostossa ostajan on tullut antaa kuljetusyritykselle Verohallinnolta saamansa kuljetuskohtainen tunniste. Velvollisuuden laiminlyönti on laissa sanktioitu. Kuljetusyrityksen on pyynnöstä esitettävä tunniste viranomaiselle. Samalla säädettiin, että jos etämyyjä ei noudata sille asetettua velvollisuutta rekisteröityä ennakkoon ja asettaa verojen maksun vakuudeksi vakuus, myös ostaja vastaa veron maksamisesta etämyyntitilanteissa. Verohallinnolta saadun tiedon mukaan säännösten vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä kertynyt riittävästi kokemusta. Lisäksi eduskunta edellytti kesäkuussa 2026 etämyyntiä koskevan alkoholilain muutoksen hyväksyessään, että valtioneuvosto selvittää alkoholin etämyynnin rekisteröimismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton toteuttamista sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi etämyynnissä (EV 118/2026 vp).

Elinkeinoelämän lausunnoissa katsottiin, että vuoden 2026 alussa voimaan tullut alkoholiveron indeksointi yhdessä poliittiseen päätökseen perustuvan veronkorotuksen kanssa muodostaa kaksiportaisen veronkorotuksen. Lausuntojen mukaan tämä lisää yritysten hallinnollista työtä ja kustannuksia. Verotasojen lisääminen yritysten tietojärjestelmiin on manuaalista työtä, jota ei voida automatisoida ja josta aiheutuu vuosittaisia järjestelmien päivityskustannuksia.

Valtion talousarvioprosessin osalta voidaan todeta, että hallitus päättää veronkorotuksista tyypillisesti kevään kehysriihessä. Hallituksen esityksen luonnos veron korottamiseksi lähetetään lausuntokierrokselle yleensä kesäkuussa. Verohallinto puolestaan vahvistaa indeksitarkistetut verotasot viimeistään elokuun puolivälissä. Tällöin on jo ennakkotieto hallituksen suunnitelmasta korottaa alkoholiveroa vuotuisen indeksitarkistuksen lisäksi. Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle yleensä syyskuussa talousarvioesityksen yhteydessä. Talousarvioprosessin tavanmukainen aikataulu tarkoittaa siten, että yritysten ei ole välttämätöntä muuttaa tietojärjestelmiensä tavanomaista päivitysprosessia tai sen aikataulua tilanteessa, jossa on jo tiedossa, että verotasoihin tehdään seuraavan vuoden alusta sekä indeksitarkistus että veronkorotus. Lopulliset verotasot vahvistuvat tavanomaiseen tapaan eduskuntakäsittelyn ja lain vahvistamisen jälkeen.

Verohallinto totesi lausunnossaan, ettei esityksessä ole otettu huomioon käsillä olevaa tilannetta, jossa Verohallinnon päätöksellä elokuussa vahvistettavat verotasot eivät muodostu lopullisiksi, vaan niitä korotetaan myöhemmin lainsäädäntömuutoksella. Verohallinnon mukaan tämä lisää sen viestintä- ja neuvontatarvetta. Esityksen vaikutusarviointia on tältä osin täydennetty. Lisäksi Verohallinto ehdotti täsmennystä verovelvollisuutta verkkokaupassa koskevaan nykytilakuvaukseen epäselvyyden välttämiseksi. Esityksen perusteluja on tämän perusteella täsmennetty.

Muilta osin lausuntopalaute ei ole antanut aihetta muutoksiin esityksestä ilmenevillä perusteilla.

7

Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2027.

8

Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys lisäisi valtion alkoholiverokertymää vuodesta 2027, joten sillä olisi vaikutusta tuloarvion momenttiin 11.08.04.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: