Eduskunnan puhemiehelle
Suomen kasvun edellytys on, että peruskoulussa opitaan vahvat perustaidot, jotka mahdollistavat jatko-opinnot ja työelämään siirtymisen. Kotimaamme tarvitsee kaikkiin ammatteihin tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen uusimmat PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikkenemistään. Suomen tulokset laskivat matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä verrattuna vuoden 2022 tuloksiin. Luonnontieteissä lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta suunta on huolestuttava.
Suomi ei voi selittää kehitystä sillä, että olemme edelleen OECD-keskiarvon yläpuolella. Suomi on pudonnut koulutuksen maailman huipulta.
Vuonna 2006 Suomi oli luonnontieteissä maailman ykkönen ja matematiikassa sekä lukutaidossa toiseksi paras. Nyt olemme luonnontieteissä sijalla 12, lukutaidossa sijalla 17 ja matematiikassa sijalla 23.
PISA 2025 -tutkimuksessa 41 prosenttia suomalaisnuorista ilmoitti yrittävänsä entistä kovemmin, kun tehtävä alkaa tuntua vaikealta. Osuus oli tutkimukseen osallistuneista maista pienin.
Suomalaisten nuorten osaamistason nostamiseksi tarvitaan selkeä kansallinen tavoite ja konkreettiset toimet. PISA-tulosten heikkenemisen syitä, perustaitojen osaamisen laskua, oppilaiden työrauhaa, koulunkäyntiin liittyviä häiriöitä, opettajien mahdollisuuksia keskittyä opetustyöhön, oppimisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja tukea sekä suomen kielen osaamista on tarkasteltava kokonaisuutena. Peruskoulun perustehtävä on kirkastettava ja vastuut ja velvollisuudet vanhempien kanssa tehtävä selväksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun suomalaisen perusopetuksen tilasta ja PISA-tulosten pitkäaikaisesta laskusta sekä siitä, miten suomalaisnuorten osaamistaso saadaan käännettyä nousuun.