Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) on todennut julkisuudessa, että "maahanmuuttajan oikeudet sosiaaliturvaan eivät voi olla heti samat kuin ikänsä täällä työtä tehneellä".
Ministerin esiin nostama periaate on tärkeä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu yhteisvastuuseen, mutta järjestelmän hyväksyttävyyden ja kestävyyden kannalta on perusteltua arvioida, missä määrin oikeus sosiaaliturvaetuuksiin tulee perustua Suomessa asumiseen, työskentelyyn ja kansalaisuuteen.
Kansaneläkelaitoksen syyskuussa 2026 julkaisemat tilastot osoittavat, että vieraskielisten osuus eri sosiaaliturvaetuuksien menoista vaihtelee huomattavasti. Kela maksoi vuonna 2025 keskeisiä toimeentuloa turvaavia etuuksia yhteensä noin 9,2 miljardia euroa. Tästä vieraskielisille maksettiin noin 1,8 miljardia euroa eli 20 prosenttia. Vuonna 2017 vastaava osuus oli 15 prosenttia.
Erityisen suuri vieraskielisten osuus on perustoimeentulotuessa. Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai kaikkiaan 365 029 henkilöä, joista 137 074 eli 37,6 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli samaan aikaan 11,4 prosenttia. Perustoimeentulotukimenoista vieraskielisten osuus oli vielä suurempi, 40,8 prosenttia eli 408 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin perustoimeentulotukea 172 miljoonaa euroa eli 24 prosenttia kaikista perustoimeentulotukimenoista. Työmarkkinatukea vieraskielisille maksettiin vuonna 2025 puolestaan 597 miljoonaa euroa eli noin kolmannes kaikista työmarkkinatukimenoista.
Kelan tarkastelu perustuu rekisteröityyn äidinkieleen, ja vieraskielisiksi on tarkastelussa luettu myös henkilöt, joiden äidinkieli on rekisterissä tuntematon. Vieraskielisten saajien suhteutettu lukumäärä ja heidän osuutensa useiden etuuksien kokonaismenoista ovat huomattavia.
Hallitus on tällä vaalikaudella ryhtynyt porrastamaan eräitä sosiaaliturvaetuuksia Suomessa asumiseen ja työskentelyyn liittyvien ehtojen perusteella. Hallituksen esityksen mukaan maahan muuttaneelle työttömälle työnhakijalle maksettaisiin yleistuen sijasta alempaa kotoutumistukea, mikäli hän ei täytä työssäoloehtoa ja on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana. Lisäksi hallitus on esittänyt lasten kotihoidon tukeen kolmen vuoden asumisaikavaatimusta.
Nämä muutokset ovat askelia siihen suuntaan, johon myös sosiaaliturvaministeri Partasen julkisuudessa esittämä näkemys viittaa. Ministerin lausuma koskee kuitenkin sanamuotonsa perusteella yleisemmin ulkomaalaisten oikeutta sosiaaliturvaan.
Sosiaaliturvan saamisen edellytyksiä voitaisiin nykyistä laajemmin kytkeä lakeja muuttamalla Suomessa asumiseen, työskentelyyn ja kansalaisuuteen.
Ministerin oman julkisuudessa esittämän näkemyksen perusteella on aiheellista selvittää, onko ministerillä tarkoitus edetä nykyisiä yksittäisiä uudistuksia pidemmälle ja arvioida kokonaisuutena maahan muuttaneiden oikeutta Suomen sosiaaliturvaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä kiristysten tekemiseksi ulkomaalaisten, vieraskielisten ja maahanmuuttajien sosiaaliturvaetuuksiin,
millä aikataululla ministeri on valmis käynnistämään tämän valmistelun sekä
onko ministeri valmis myös aloittamaan valmisteluprosessin, jossa sosiaaliturvasta tehdään kansalaisuusperusteinen?